Tuhoamisleiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Polttouuneja.

Tuhoamisleirit olivat natsi-Saksan kansallissosialistisen hallinnon perustamia leirejä, jotka kehitettiin toteuttamaan muun muassa poliittisten vihollisten sekä rotuopin mukaisten ali-ihmisten tuhoamissuunnitelmaa, ”lopullista ratkaisua”. Tuhoamisleirejä ei pidä sekoittaa keskitysleireihin, jotka eivät olleet tuhoamisleirejä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Esimerkiksi Auschwitz itsessään oli keskitysleiri, kun taas sen yhteydessä toiminut Birkenau (kutsuttu myös nimellä Auschwitz II) oli suurin kaikista tuhoamisleireistä. Muita tuhoamisleirejä olivat muun muassa Bełżec, Chełmno, Majdanek, Maly Trastsjanets, Sobibór ja Treblinka.

Birkenaun leiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auschwitz II-Birkenau sijaitsi muutaman kilometrin päässä Auschwitzista, Brzezinkan kylässä. Leirissä oli alle kahden neliökilometrin alueella yli 300 parakkia, joissa vankeja säilytettiin. Vangit kuljetettiin leirille junilla; parhaiten pakkotyöhön soveltuneet vangit päätyivät esimerkiksi Monowitzin työleirille, muut saattoivat joutua kaasukammioon saman tien. Kerrallaan Birkenaussa oli noin 100 000 vankia (elokuu 1944). Vangeista, samoin kuin kuolonuhreista noin 90 % oli juutalaisia. Ylikansoituksen vuoksi hygienia- sekä terveysolot olivat huonot. Puhtaasta vedestä oli pulaa, rottien määrä oli valtava ja taudit levisivät nopeasti.

Sadoista parakeista vain joitakin kymmeniä on säilynyt. Suurin osa tuhottiin todistusaineiston hävittämiseksi, useimmista parakeista on jäljellä enintään tulisijat ja savupiiput. Leirillä oli neljä krematoriota, kaksi kaasukammiota ja kaksi tilapäistä kaasukammiota.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.