Kansallissosialistinen rotuoppi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansallissosialistien miespuolisen ”rodunhäpäisijän” tunnus.

Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut epä- ja keinotieteellinen oppi[1], joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan.[2] Kansallissosialististen oppien pohjalla vaikuttivat 1800-luvun rotuteoriat ja sosiaalidarvinistiset ajattelutavat.

Rotuopin mukaan saksalaiset kuuluivat ylivertaiseen "arjalaiseen rotuun", joka oli kaikkia muita parempi. Alempiarvoisiin rotuihin kuuluivat mustat, romanit ja slaavit (varsinkin puolalaiset), sekä juutalaiset. Arjalaisina piirteinä ja ihanteina pidettiin vaaleita hiuksia, sinisiä silmiä, pituutta ja hyväkuntoista hoikkuutta. Ihanteita otettiin antiikin Kreikan kiviveistoksista ja patsaista. Arjalaisuuden määrittelyyn vaikutti myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi japanilaiset saivat aseveljeyden myötä "kunnia-arjalaisten” aseman.

Natsien rotuoppiin liittyi äärimmäinen antisemitismi. Natsien mukaan juutalaiset ja romanit olivat kaikkein alimmassa asemassa ja heidät luokiteltiin "elinkelvottomaksi elämäksi" (saks. Lebensunwertes Leben). Samaa termiä käytettiin myös kehitysvammaisista Aktion T4 ohjelmassa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "pseudotiede", Burleigh 2004, s. 371
  2. Burleigh 2004, s. 358-361

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]