David Rapoport

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

David Rapoport (1883 Ukraina1943 Auschwitzin keskitysleiri, Puola) oli juutalaisaktivisti, joka pelasti juutalaisia Saksan miehityksen aikana Ranskassa.

Ukrainalaissyntyinen Rapoport oli nuoruudessaan sionisti-aktivisti.

Rapaport perusti maanalaisen hyväntekeväisyysorganisaation nimeltä Comité de la Rue Amelot 15. kesäkuuta 1940 Pariisiin heti, kun kaupunki oli antautunut saksalaisille miehittäjille. Sen julkikuvana toimi lääkehuolto-organisaatio La mère et l’enfant (”Äiti ja lapsi”). Järjestö toimi julkikuvana Rapaportin vastarintatoiminnalle, jonka tarkoitus oli pelastaa mahdollisimman monia juutalaisia. Nimensä maanalainen järjestö sai osoitteestaan 36 Rue Amelot.[1]

Natsien vainojen kiristyessä Rapaport menetti nopeasti omat rahansa, mutta onnistui keräämään ajoittain lahjoituksia Äiti ja lapsi-yhdistyksen avulla. Kun Rapaport sai tiedon natsien perustamien keskitysleirien vaikeista oloista hänen organisaationsa alkoi tukemaan myös leirien vankeja muun muassa vaate-, ruoka- ja lääkepaketeilla.[1] Hän onnistui myös saamaan vakavasti sairaita leirivankeja vapaaksi ja hoitoon.

Tammikuussa 1942 Rue Amelotin organisaatio jakoi noin 40 000 annosta ruokaa sen soppakeittiöistä ja kuljetti 2 000 avustuspakettia vangeille Drancyn, Pithiviersin, Beaune-la-Rolanden, Poitiersin ja Montsin keskitysleireille. Se oli jakanut yli 1 000 vaatekappaletta ja tarjonnut 900 lääkärillä käyntiä. Lisäksi organisaatio rahoitti pakolaislasten orpokotia ja lakiasiaintoimistoa. Rapaport oli myös alkanut jo salaisesti sijoittamaan juutalaislapsia kristittyjen perheisiin.

SS-Obersturmführer Theodor Dannecker johti Gestapon juutalaisasioiden toimistoa Ranskassa. Tammikuussa 1942 pidetyn Wannseen konferenssin jälkeen Dannecker yhdessä muiden natsivirkailijoiden kanssa alkoi kiihdyttämään lopullista ratkaisua, juutalaisten täydellistä tuhoamista.

Rapaportin järjestö vei lähetyksiä Ranskaan sijoitetuille keskitysleireille vielä kesän 1942 jälkeen, kun natsit olivat kieltäneet vierailut leireillä varsinkin juutalaisilta. Tällöin Rapaport käytti avustusten kuljettamiseen Ranskan Punaista Ristiä.

Vuoteen 1943 mennessä Rapaportin järjestö oli sijoittanut noin tuhat juutalaislasta turvaan kristittyihin perheisiin ja auttanut kymmeniä tuhansia. Natsien toiminta kuitenkin koveni. Järjestön johtohenkilöitä oli pidätetty ja paine vaikeutti yhteistoimintaa muiden järjestöjen kanssa.

Rapaport ja hänen vaimonsa pidätettiin 1. kesäkuuta 1943. Heidät vietiin Auschwitzin keskitysleirille, jossa he molemmat kuolivat. Vaikka osa Rapoportin järjestön keittiöistä suljettiin pidättämisen yhteydessä, jäljelle jääneet jakoivat kymmeniä tuhansia ruoka-annoksia kuukausittain hätää kärsiville lähes miehityksen päättymiseen asti.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • YIVO Archives, Fruma Mohrer, Marek Web, Yivo Institute: Guide to the YIVO Archives. M.E.Sharpe, 1997. ISBN 0765601303.
  • Renée Poznanski, Nathan Bracher: Jews in France during World War II. UPNE, 2001. ISBN 158465144X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Guide to the YIVO Archives s. 238
  2. Poznanski, Bracher s. 337