Operaatio Bodenplatte

Operaatio Bodenplatte
Osa Ardennien taistelua toisessa maailmansodassa
Päivämäärä: 1. tammikuuta 1945 Paikka: Belgia, Hollanti, Ranska Lopputulos: Pyrrhoksen voitto Saksalle
Osapuolet
Saksa	Kanada Uusi-Seelanti Puola Yhdistynyt kuningaskunta  Yhdysvallat
Komentajat
Werner Kreipe Joseph Schmid Dietrich Peltz Karl Hentschel Gotthard Handrick	Arthur Coningham Jimmy Doolittle Hoyt Vandenberg
Tappiot
Hävittäjät 271 tuhoutunutta 65 vaurioitunutta Pommikoneet 9 tuhoutunutta 4 vaurioitunutta Lentäjät 143 kaatunutta 21 haavoittunutta 70 vangittua	Lentokoneet 305 tuhoutunutta 190 vaurioitunutta 25 ilmataistelutappiota 6 muuta syytä

Operaatio Bodenplatte (saks. Unternehmen Bodenplatte) oli Luftwaffen viimeinen yritys kaapata länsirintaman ilmaherruus itselleen, tai vähintäänkin tasoittaa voimasuhteita. 1. tammikuuta 1945 Saksan hyökkäys Ardenneilla (Ardennien taistelu) alkoi hiipua. Tilanteen muuttamiseksi ja maavoimien avuksi päätettiin tällöin tehdä suurisuuntainen ilmahyökkäys länsiliittoutuneiden lentokenttiä vastaan.

Aamulla 1. tammikuuta 1945 noin 800 Luftwaffen konetta hyökkäsi liittoutuneiden kenttiä vastaan Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Hyökkäys aiheutti liittoutuneille 526 koneen tappiot joko tuhoutuneina tai vaurioituineina, jotka kuitenkin korvattiin muutamassa päivässä täydennyskoneilla.^lähde? Kenttähenkilöstölle sekä lentäjille aiheutuneet tappiot olivat minimaalisia, joten ”Bodenplatte” oli siltä osin epäonnistunut.

Saksalaisten omat tappiot olivat 349 konetta tuhoutuneina tai vaurioituneina. Näistä 62 menetettiin hävittäjätaisteluissa, 172 konetta vihollisen ilmatorjuntaan, ja loput ilmeisesti teknisiin ongelmiin tai omaan ilmatorjuntaan paluumatkalla.^lähde? Tässä hyökkäyksessä saksalaiset menettivät monia jäljellä olleita kokeneita lentäjiään, joita ei voitu enää korvata. Lisäksi kokemattomien tulokkaiden menetykset olivat luonnollisesti vieläkin kovempia. Saksalaisten suuret tappiot aiheuttivat Luftwaffen lopullisen romahtamisen taisteluaseena länsirintamalla.