Antikomintern-sopimus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japanin Saksan suurlähettiläs Kintomo Mushakoji ja Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittamassa Antikomintern-sopimusta.
Turkki liittyi sopimukseen tarkkailijana 18. kesäkuuta 1941

Antikomintern-sopimus oli Saksan ja Japanin välinen antikommunistinen sopimus joka allekirjoitettiin 25. marraskuuta 1936 Berliinissä, Saksassa. Sopimus oli suunnattu Kommunistista internationaalia (Komintern) ja etenkin Neuvostoliittoa vastaan. Japani oli ärsyyntynyt Kiinan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksesta elokuussa 1936 sekä lentokoneiden ja ammusten myynnistä kiinalaisille.

Sopimuksessa Saksa ja Japani sitoutuivat neuvottelemaan ”yhteisten etujensa suojelemisesta” ja sopivat, ettei kumpikaan solmisi mitään sopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Saksa suostui myös tunnustamaan Japanin nukkehallituksen Mantšuriassa. Myös Italia liittyi 6. marraskuuta 1937 sopimukseen, joka oli tuolloin jo enemmän brittiläisvastainen. Propagandatarkoituksessa Adolf Hitler ja Benito Mussolini kuitenkin esiintyivät ensisijaisesti länsimaisen sivistyksen puolustajina neuvostokommunismia vastaan.

Antikomintern-sopimuksesta tuli pohja 2. syyskuuta 1940 solmitulle kolmen vallan sopimukselle, jossa kolme akselivaltaa liittyivät liittoutuneita vastaan.

Saksan ja Neuvostoliiton solmima hyökkäämättömyyssopimus (Molotov–Ribbentrop-sopimus) oli Antikomintern-sopimuksen vastainen. Japani irtautui sopimuksesta, mutta liittyi myöhemmin kolmen vallan sopimukseen.

Antikomintern-sopimus elvytettiin vuonna 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Antikomintern-sopimus raukesi akselivaltojen kukistuessa.[1]

Allekirjoittaja maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 105. Helsinki: Otava, 1987.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Edmund Osmańczyk: Encyclopedia of the United Nations and International Agreements, s. 104. Taylor and Francis, 2002. ISBN 0-415-93921-6.
  3. Henning Poulsen, “Hvad mente Danskerne?” Historie 2 (2000) s. 320.
  4. Jason Edward Lavery: The history of Finland. Greenwood Press.
  5. "Türk-Alman Dostluk Paktı İmzalandı"
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.