Ero sivun ”Meilahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Linkitetääs Pyhän Marian kirkko suoraan itse kirkkoon eikä tarkennesivulle |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Meilahden pohjoisosa on kerrostaloaluetta, jonka asuintaloista suurin osa on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla. Siellä sijaitsee myös [[Meilahden kirkko]] ja katolinen [[Pyhän Marian kirkko (Helsinki)|Pyhän Marian kirkko]]. Alueen läntisin osa rakennettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla ja muodostaa osan tuolloin rakennetusta [[Pikku-Huopalahti|Pikku-Huopalahden]] alueesta. |
Meilahden pohjoisosa on kerrostaloaluetta, jonka asuintaloista suurin osa on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla. Siellä sijaitsee myös [[Meilahden kirkko]] ja katolinen [[Pyhän Marian kirkko (Helsinki)|Pyhän Marian kirkko]]. Alueen läntisin osa rakennettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla ja muodostaa osan tuolloin rakennetusta [[Pikku-Huopalahti|Pikku-Huopalahden]] alueesta. |
||
Paciuksenkadun länsi- ja eteläpuolinen osa Meilahtea, ''Vähä-Meilahti'', on vanha huvila-alue, joka on alkujaan perustettu helsinkiläisten kesähuvila-alueeksi [[1880-luku|1880-luvulla]]. Senaikaisia huviloita on edelleen yksityisomistuksessa, nyt jo talviasuttuina, jotkut kolmannella sukupolvella. Niitä on myös kahviloina ja muun muassa [[Lastenlinna|Lastenklinikan]] potilaiden perheiden käytössä. Vähä-Meilahdessa ovat myös Urho Kekkosen museo [[Tamminiemi]] ja presidentin virka-asunto [[Mäntyniemi]]. Lisäksi alueella toimi aiemmin [[Helsingin taidemuseo]]. Alueella sijaitsevassa Meilahden liikuntapuistossa on muun muassa [[koripallo]]- ja [[pesäpallo]]kenttiä.<ref>http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/liikuntapuistot/meilahden+liikuntapuisto</ref> |
Paciuksenkadun länsi- ja eteläpuolinen osa Meilahtea, ''Vähä-Meilahti'', on vanha huvila-alue, joka on alkujaan perustettu helsinkiläisten kesähuvila-alueeksi [[1880-luku|1880-luvulla]]. Senaikaisia huviloita on edelleen yksityisomistuksessa, nyt jo talviasuttuina, jotkut kolmannella sukupolvella. Niitä on myös kahviloina ja muun muassa [[Lastenlinna|Lastenklinikan]] potilaiden perheiden käytössä. Vähä-Meilahdessa ovat myös Urho Kekkosen museo [[Tamminiemi]] ja [[Suomen tasavallan presidentti|presidentin]] virka-asunto [[Mäntyniemi]]. Lisäksi alueella sijaisee [[Suomen pääministeri|pääministerin]] virka-asunto [[Kesäranta]]. Seudulla toimi aiemmin myös [[Helsingin taidemuseo]]. Alueella sijaitsevassa Meilahden liikuntapuistossa on muun muassa [[koripallo]]- ja [[pesäpallo]]kenttiä.<ref>http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/liikuntapuistot/meilahden+liikuntapuisto</ref> |
||
Meilahti on tunnettu myös suuresta sairaala-alueestaan, johon liittyy myös [[Helsingin yliopiston Meilahden kampus]]. Siellä sijaitsevat muun muassa [[Meilahden sairaala]], useat [[HUS]]:in klinikat kuten [[Naistenklinikka]], [[Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta]], [[Biomedicum|lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum]], [[Metropolia Ammattikorkeakoulu]]n sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksikkö. |
Meilahti on tunnettu myös suuresta sairaala-alueestaan, johon liittyy myös [[Helsingin yliopiston Meilahden kampus]]. Siellä sijaitsevat muun muassa [[Meilahden sairaala]], useat [[HUS]]:in klinikat kuten [[Naistenklinikka]], [[Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta]], [[Biomedicum|lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum]], [[Metropolia Ammattikorkeakoulu]]n sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksikkö. |
||
Versio 14. marraskuuta 2020 kello 19.52
| Meilahti | |
|---|---|
| Mejlans | |
 Kaupungin kartta, jossa Meilahti korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 15 |
| Pinta-ala | 1,94[1] km² |
| Väkiluku | 5 175[2] |
| Väestötiheys | 2667 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa Reijolan peruspiiriä |
| Postinumero(t) |
00270 00250 00290 |
| Lähialueet | Vanha Munkkiniemi, Laakso, Ruskeasuo, Kuusisaari, Lehtisaari, Taka-Töölö, Etu-Töölö |
Meilahti (ruots. Mejlans) on kaupunginosa Helsingin läntisessä kantakaupungissa. Kaupungin peruspiirijaossa Meilahti on osa Reijolan peruspiiriä yhdessä Laakson ja Ruskeasuon kanssa. Alue rajoittuu lännessä mereen, etelässä Stenbäckinkatuun, idässä Mannerheimintiehen ja pohjoisessa Tilkanvierron jatkeena olevaan viherkaistaleeseen. Myös Seurasaari lukeutuu Meilahteen.
Meilahden pohjoisosa on kerrostaloaluetta, jonka asuintaloista suurin osa on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla. Siellä sijaitsee myös Meilahden kirkko ja katolinen Pyhän Marian kirkko. Alueen läntisin osa rakennettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla ja muodostaa osan tuolloin rakennetusta Pikku-Huopalahden alueesta.
Paciuksenkadun länsi- ja eteläpuolinen osa Meilahtea, Vähä-Meilahti, on vanha huvila-alue, joka on alkujaan perustettu helsinkiläisten kesähuvila-alueeksi 1880-luvulla. Senaikaisia huviloita on edelleen yksityisomistuksessa, nyt jo talviasuttuina, jotkut kolmannella sukupolvella. Niitä on myös kahviloina ja muun muassa Lastenklinikan potilaiden perheiden käytössä. Vähä-Meilahdessa ovat myös Urho Kekkosen museo Tamminiemi ja presidentin virka-asunto Mäntyniemi. Lisäksi alueella sijaisee pääministerin virka-asunto Kesäranta. Seudulla toimi aiemmin myös Helsingin taidemuseo. Alueella sijaitsevassa Meilahden liikuntapuistossa on muun muassa koripallo- ja pesäpallokenttiä.[3]
Meilahti on tunnettu myös suuresta sairaala-alueestaan, johon liittyy myös Helsingin yliopiston Meilahden kampus. Siellä sijaitsevat muun muassa Meilahden sairaala, useat HUS:in klinikat kuten Naistenklinikka, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksikkö.
Meilahti liitettiin Helsinkiin 1906. Viralliseksi kaupunginosan nimeksi Meilahti tuli vuonna 1959.[4]
Meilahden nimestä
Meilahden ruotsinkielinen nimi esiintyy asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien muodoissa Mäjlans (1670), Meilantz (1681) ja Meilans (1765). Alueella on ollut tämän niminen maatila. Professori Heikki Ojansuun mukaan nimen alkumuoto voisi olla Maijala, mutta taustalla voi olla myös saksalaisperäinen henkilönnimi Mejle.[5] Aikaisemmin Meilahden paikalla on ollut Hindersnäs-niminen kylä, joka mainittiin viimeisen kerran 1560-luvulla; nimi juontuu miehennimestä Hindrik.[6]
-
-
Näkymä Meilahteen sairaalan ylimmän kerroksen ikkunasta -
-
Meilahden kartano
Lähteet
- ↑ Helsinki alueittain 2017 (PDF) (s. 58) Helsingin kaupungin tietokeskus. 2018. Helsinki: Helsingin kaupunki. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ http://www.aluesarjat.fi
- ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/liikuntapuistot/meilahden+liikuntapuisto
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 121. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 22.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 21.
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
