Tämä on lupaava artikkeli.

Helsingin taidemuseo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HAM
HAM sijaitsee Tennispalatsissa.
HAM sijaitsee Tennispalatsissa.
Perustettu 1974
Sijainti Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki
Vierailijoita vuodessa 114 353 (2011)
Johtaja Maija Tanninen-Mattila
Kotisivut HAM
Ville Vallgrenin Havis Amanda on tunnetuimpia Helsingin taidemuseon kokoelman teoksia.
Helsingin taidemuseo toimi arkkitehti Tero Aaltosen suunnittelemassa rakennuksessa Meilahden puistossa vuosina 1976–2012.

HAM eli Helsingin taidemuseo (Helsinki Art Museum ja Helsingfors konstmuseum) (ennen 15. huhtikuuta 2010 Helsingin kaupungin taidemuseo[1]) toimii Tennispalatsissa kaupungin keskustassa. Lisäksi museon ylläpitämässä Kluuvin galleriassa esitellään ajankohtaista kotimaista nykytaidetta.[2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidemuseon johtaja on Maija Tanninen-Mattila.[3] Kaupungin taidemuseotoiminnasta ja kuvataidepolitiikasta vastaa Helsingin taidemuseon johtokunta, jonka puheenjohtaja on Thomas Wallgren.[4]

Helsingin taidemuseo on toiminut Uudenmaan aluetaidemuseona vuodesta 1993.[2] Aluetaidemuseon tehtävä on ”edistää alueensa visuaalista kulttuuria, huolehtia alueen museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä”.[2]

Julkinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin taidemuseo huolehtii Helsingin kaupungin hallussa olevista julkisista veistoksista ja kaupungin muista taidekokoelmista. Noin 200 Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevista taideteoksista kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Lisäksi kokoelmiin kuuluvat myös kaupungin omistamiin kiinteistöihin hankitut teokset.

Kaupungin taidemuseo organisoi ja valvoo uusien julkisten taideteosten hankintaan, toteuttamiseen ja sijoittamiseen liittyviä hankkeita. Taidemuseo vastaa myös julkisten teosten kunnosta ja ylläpidosta sekä niiden rekisteröinnistä.[2]

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin taidemuseon kokoelmassa on yli 8 800 teosta, joita on saatu sekä lahjoituksina että ostamalla. Pääosa kokoelmasta on 1900–2000-luvun suomalaista taidetta, mutta mukana on myös ulkomaista taidetta ja vanhempia kotimaisia mestariteoksia. Kokoelmaa kartuttavat sekä taidemuseon omat hankinnnat että lahjoitukset.[2]

Huomattavimmat lahjoituskokoelmat ovat Katarina ja Leonard Bäcksbackan, Gösta Beckerin, Iris Roos-Hasselblattin, Elsa Arokallion, Aune Lindebergin, Katriina Salmela-Hasanin ja David Hasanin, Aune ja Elias Laaksosen sekä Martta ja Reino Sysin kokoelmat.[2]

Noin 40 prosenttia taidemuseon kokoelmista on sijoitettu julkisiin tiloihin, katu- ja puistotiloihin sekä kaupungin virastoihin ja laitoksiin.[5]

Näyttelypolitiikka ja avoimet tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidemuseon näyttelyt ovat vaihtuvia taidenäyttelyitä. Museon näyttelypolitiikka ei ole sidottu aikaan eikä alueeseen. Museo saattaa toimia esimerkiksi nykytaiteen kentällä, populaarikulttuurin ilmiöissä, tai perinteisten kuvataiteiden alueella. Näyttelyohjelmaa leimaa kansainvälisyys ja yhteistyökumppaneita on Latinalaisesta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Eurooppaan. Näyttelyissä on esillä teoksia omista kokoelmista. Kluuvin galleriassa esitetään ajankohtaista suomalaista nykytaidetta.[2]

Taidemuseo tarjoaa avointa tietoa Helsingin taidemuseon näyttelyistä vuodesta 1976, taidemuseon prosenttiperiaatteella toteutetuista hankkeista vuodesta 1992 alkaen, sekä Helsingin julkisista veistoksista.[6]

Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kluuvin galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kluuvin galleria

Helsingin taidemuseon näyttelytoiminta alkoi vuonna 1968 perustetussa Kluuvin galleriassa Unioninkadulla. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemat näyttelytilat rakennettiin alun perin yksityistä galleriaa, Taidesalonkia varten. Tilat peruskorjattiin vuonna 1999. Ennen Meilahden museorakennuksen valmistumista kaupungin taidemuseo esitteli galleriassa vuosittain myös museon uusia taideostoja.[7]

Helsingin taidemuseon johtokunta päätti kokouksessa 19.3.2014 siirtää Kluuvin gallerian toiminnan Tennispalatsiin. Siirto toteutetaan syksyllä 2015, kun taidemuseo avaa uudet remontoidut tilat Tennispalatsissa.[8]

Taidemuseo perustettiin Meilahteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin taidemuson synty liittyi galleristi Leonard Bäcksbackan lahjoittamaan kokoelmaan, jota varten suunniteltu valkoinen taidemuseorakennus valmistui Meilahteen puiston keskelle vuonna 1976. Museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Tero Aaltonen.[9]

Meilahden museorakennuksessa havaittiin elokuussa 2010 mikrobipitoisuuksia, joiden takia rakennuksessa tehtiin remontti. Se alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi huhtikuussa 2011. Rakennuksen ympärillä korjaukset jatkuivat syksyyn 2011. Helmikuussa 2012 museo tiedotti, että Meilahden museorakennuksen alakerrassa on jälleen havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia.[10] Kosteusvaurioiden ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta taidemuseon johtokunnalle esitettiin, että koko Meilahden museotila suljetaan, ellei rakennusta saada kuntoon 13. toukokuuta 2012 mennessä. Lisäksi esitettiin, ettei Meilahteen tilanteen epävarmuuden takia sovita toistaiseksi näyttelyitä ja sinne jo sovitut projektit siirretään pidettäviksi Tennispalatsin tiloissa.[11]

Johtokunta päätti 17. huhtikuuta 2012 irtisanoa Meilahden museorakennuksen vuokrasopimuksen kosteusongelmien ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta. Toiminta Meilahdessa päättyi viimeisen näyttelyn sulkeuduttua kesäkuussa 2012.[12] Rakennuksen purkamista suunnitellaan.[13]

Vuosina 1976–2012 Meilahdessa järjestettiin 180 näyttelyä kotimaisesta ja ulkomaisesta taiteesta.[14] Meilahdessa järjestettiin ensimmäinen suomalaisen ympäristötaiteen näyttely Siirrettävä tuonela vuonna 1983. Myös rakennusta ympäröivä puisto on ollut näyttelykäytössä.[15]

Tennispalatsin tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tennispalatsi

Tennispalatsin funkkisrakennus valmistui vuonna 1937 alun perin Helsingin olympialaisia varten, ja sen alaosissa myytiin autoja, kun taas kaarihallissa pelattiin tennistä. Tennispalatsin soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia vuonna 1993, jolloin sinne suunniteltiin laajat tilat sekä Helsingin taidemuseolle että Kulttuurien museolle. Näyttelytilat Tennispalatsissa avattiin vuonna 1999.[16]

Kävijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2009–2011 taidemuseossa kävi noin 80 000–120 000 vierailijaa vuodessa.[17][18][19]

Guggenheim Helsinki -suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guggenheim Helsinki -suunnitelma oli Helsingin kaupungin Solomon R. Guggenheimin säätiöltä tilaama yhteistyöselvitys Guggenheim Helsinki -taidemuseon aikaansaamiseksi. Selvityksessä kartoitetiin uuden taidemuseon mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja pedagoginen ohjelmisto voisi muodostua.

Hanke kaatui Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä 2. toukokuuta 2012 äänin 8–7.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kaupungin taidemuseo on nyt Helsingin taidemuseo (Arkistoitu sivu) 13.4.2010. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.10.2013.
  2. a b c d e f g Tietoa meistä Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.10.2013.
  3. Ateneumin johtaja siirtyy Helsingin taidemuseon johtoon 9.10.2013. HS.fi. Viitattu 29.10.2013.
  4. Taidemuseon johtokunta Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.10.2013.
  5. Kokoelmatoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 15.4.2012.
  6. Taidemuseon avoin data Helsingin taidemuseo. 2.9.2014. Helsingin taidemuseo. Viitattu 2.9.2014.
  7. Taidemuseon historia, Kluuvin galleria Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.12.2012.
  8. Helsingin taidemuseon uutiset Viitattu 21.5.2014.
  9. Helsingin kaupungin taidemuseo - Meilahti Helsinkiopas.com. Opasmedia.
  10. Meilahden museorakennuksen alakerrassa on havaittu kosteusvaurio 22.2.2012. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.10.2013.
  11. Meilahden museokiinteistön kosteusvauriot aiheuttavat muutoksia taidemuseon näyttelyohjelmistoon 2.3.2012. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.10.2013.
  12. Anu Uimonen: Homeongelma sulkee Meilahden taidemuseon lopullisesti (uutinen) Helsingin Sanomat. 17.4.2012. Sanoma company. Viitattu 17.4.2012.
  13. Antti Järvi, Homeongelmasta kärsivä Meilahden taidemuseo todennäköisesti puretaan. Helsingin Sanomat viitattu 31.5.2012
  14. Toimipisteet, Helsingin taidemuseo Meilahti Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.12.2012.
  15. Seppo Heiskanen: Taiteilijat menivät metsään Demari. 12.7.2010. Demokraatti. Viitattu 29.12.2012.
  16. Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi Helsinkiopas.com. Opasmedia.
  17. Toimintakertomus 2009 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
  18. Toimintakertomus 2010 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
  19. Toimintakertomus 2011 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
  20. Guggenheim kaatui kaupunginhallituksessa äänin 8–7 Helsingin sanomat. 5.2.2012. Viitattu 2.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]