Ero sivun ”Pitäjänmäen yritysalue” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: en:Pitäjänmäen teollisuusalue |
|||
Rivi 41: | Rivi 41: | ||
[[Luokka:Suomen teollisuusalueet]] |
[[Luokka:Suomen teollisuusalueet]] |
||
[[en:Pitäjänmäen teollisuusalue]] |
|||
[[sv:Sockenbacka industriområde]] |
[[sv:Sockenbacka industriområde]] |
Versio 24. joulukuuta 2009 kello 01.22
Pitäjänmäen teollisuusalue | |
---|---|
Sockenbacka industriområde | |
Helsingin kartta, jossa Pitäjänmäen teollisuusalue korostettuna |
|
|
|
Kaupunginosa nro | 465 |
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
Pinta-ala | 1,38 km² |
Väestö | |
– väkiluku | 3 105 (1.1.2013) |
– väestötiheys | 1700/km² |
Postinumerot | 00380, 00381 |
Osa-alueet | on itse osa Pitäjänmäen kaupunginosaa |
Lähialueet | Reimarla, Marttila, Lassila, Etelä-Haaga, Munkkivuori, Tali, Pajamäki, Espoo |
Pitäjänmäen teollisuusalue (ruots. Sockenbacka industriområde) on Pitäjänmäen kaupunginosaan kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen Helsingin osa-alue. Alueella asuu 2 344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18 516 hengelle (31.12.2003).
Alueen liikenneväylistä keskeisimpiin kuuluu 1904 rakennettu Rantarata. Radan lähiliikennettä palvelevista asemista niin Valimo kuin Pitäjänmäkikin sijoittuvat Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (seututie 120, samalla raja Haagaan) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja Marttilaan) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (seututie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana Reimarlaan).
Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alkupuolella merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskaampaa teollisuutta edustaa alueella yhä ABB. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esimerkiksi Nokia ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi Kalevala Koru toimii Strömbergin valimon alueella.
Alueen asuinrakennukset, joista suuri osa on melko uusia, sijoittuvat radan eteläpuolelle. Liikenteellisesti vilkkaiden väylien rajaaman kaupunginosan viihtyisyyttä lisää sen naapuristossa etelässä oleva Talin ulkoilupuisto ja viheralue. Vantaanjoen muinainen uoma, nyttemmin pieni Mätäjoki kulkee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskellä olevan Strömbergin puiston läpi matkallaan mereen.
Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esimerkiksi Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).
Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella muun muassa Valion pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.
Lähteet
- Helsinki alueittain 2005. 204 Pitäjänmäen peruspiiri
- Architectural Map Guide. Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa. The Finnish Association of Architects SAFA, 2000.
Aiheesta muualla
- http://www.pitajanmaki.fi Sivusto, jossa on listattuna kaikki alueen yritykset sekä avoimet työpaikat ja toimistotilat
- Pitänmäen teollisuusalueen satelliittikuva. Vihdintie rajaa Pitänmäen teollisuusaluetta idässä, Kaupintie-Pitäjänmäentie pohjoisessa ja Espoon kaupunki lännessä. Voit zoomata kuvaa, jolloin kadunnimiä tulee enemmän esille.
- Strömbergin koulu
- ABB Pitäjänmäellä
- Pitajanmaki.fi paikallisportaali
|