Jesidismi
Jesidismi on jesidien harjoittama monoteistinen uskonto. Koska jesidit ovat etnis-uskonnollinen ryhmä, suhde jesidismin ja jesidien välillä on erittäin kiinteä. Näin ollen jesidismiin ei ole mahdollista kääntyä.[1][2][3] Jesidien mukaan jesidismi on kaikkien kurdien alkuperäinen uskonto ennen kuin nämä kääntyivät suurimmaksi osaksi islamiin.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jesidismi on persialainen uskonto, mutta siihen on omaksuttu huomattavasti piirteitä myös muun muassa nestoriolaisuudesta, islamista ja juutalaisuudesta.[2][5] Nykymuotoisen jesidismin juurten uskotaan olevan suuffilaisen šeikki Adi ibn Musafirin perustamassa liikkeessä, joskin osa jesideistä pitää häntä vain aiemmin harjoitetun jesidismin uudistajana. Hänen ei uskota perustaneen tietoisesti omaa uskontoa, mutta hänen seuraajansa pidättäytyivät perinteisssä eivätkä omaksuneen islamin valtavirtaa.[6]
1500-luvulta alkaen jesidit ovat kohdanneet vainoja, koska muslimit ja kristityt alkoivat pitää jesidejä saatananpalvojina. Sittemmin jesidejä ovat vainonneet myös ottomaanit, Saddam Hussein ja ISIS.[3][7]
Oppi ja piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisellä on jesidismin mukaan vapaa tahto valita hyvän ja pahan välillä. Mitään kategorisesti pahaa Jumalan vastustajaa (esim. Paholainen) ei ole olemassa.[5] Jumala on jesidien mukaan hyvä että paha.[8] Sielu on kuolematon ja jesidit uskovat jälleensyntymiseen. Seuraavaan elämään voi vaikuttaa tässä elämässä tehdyillä valinnoilla.[7][6]
Jesidismin mukaan on olemassa vain yksi Jumala, joka on luonut maailman, muttei enää sen jälkeen ole puuttunut sen tapahtumiin tai ole edes kiinnostunut niistä. Sen sijaan Jumala loi seitsemän enkeliä tätä varten. Näistä tärkein on Melek Taus, joka kuvataan riikinkukkona. Jumala on antanut Melek Tausille valtuudet toimeenpanna Jumalan tahto maan päällä.[5][4][8] Jumalasta, joka on jesidismin mukaan kaikkivoipa eikä ihmisen käsityskyvyn piirissä, käytetään toisinaan nimeä Xwedê.[3] Jumala on luonut maailman lisäksi myös ihmisen, mutta Jumalan enkelit ovat luoneet kaikki muut olennot maailmassa.[9]
Jesidismi on suurimmaksi osaksi suullinen uskonto, mutta sillä on kaksi pyhänä pidettyä kirjaa: Kitêba Cilwe ja Mishefa Reş.[1][2] Osasyy tälle on se, että jesidimi on ennemminkin ortopraksinen ("oikea harjoittaminen") eikä ortodoksinen ("oikea oppi") uskonto.[4][6][10]
Koska jesidismiin ei voi kääntyä ja uskonnon harjoittajat ovat joutuneet toistuvasti vainojen kohteeksi, jesidien yhteisö on melko suljettu eivätkä he ole juurikaan tekemisissä ulkopuolisten kanssa.[7] Rangaistus vakavista rikkomuksista on yhteisöstä karkottaminen, minkä johdosta jesidin sielunvaellus myös keskeytyy.[1][5]
Jesidikalenteri on 4750 vuotta edellä gregoriaanista kalenteria. Jesidien uusi vuosi alkaa Nisan-nimisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, koska perimätiedon mukaan Melek Taus saapui tuolloin maan päälle Jumalan edustajaksi.[11]
Rituaalit ja tapakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jesidit rukoilevat viidesti päivässä ja rukoukset osoitetaan Melek Tausille, joka toimii linkkinä ihmisten ja Jumalan välillä.[1][5] Rukoussuunta on kohti aurinkoa.[11]
Sanjaq on pronssinen riikinkukkoa kuvaava koriste, jota kannetaan jesidiyhteisöstä toiseen erillisen paraatin aikana. Paraati on tärkein osa jesidien uutta vuotta. Sanjaq kuvastaa Melek Tausia, mutta jesidit eivät suoranaisesti palvo sanjaqia.[2][6][12]
Pappia vastaava virka on pir, joka esimerkiksi kastaa lapsen siunatulla vedellä ja murtaa leivän kahtia häissä jakaen sen aviopuolisoille tasan.[1] Avioliittoja voidaan solmia vain toisten jesidien kanssa.[3]
Adi ibn Musafirin Lališissa sijaitseva hauta on nykyään tärkeä pyhiinvaelluspaikka jesidismissä.[2] Pyhiinvaelluksen yhteydessä jesidit ottavat kasteen kahdesta pyhästä lähteestä, suutelevat käärmepatsasta temppelin suuaukolla ja kiertävät kolmesti šeikki Adin haudan. Jokaisen jesidin odotetaan tekevän pyhiinvaellus Lališiin ainakin kerran elämässään.[8][9]
Jesidismin painottaessa oikeanlaista uskonnon harjoittamista siihen kytkeytyy myös paljon erilaisia tabuja. Kiellettyä on esimerkiksi sanoa ääneen Šaitan (viittaus Melek Tausiin) ja käyttää sinisiä vaatteita. Myös erilaisia ruokaan liittyviä kieltoja on paljon.[2] Kiellettyjä ruokia ovat muun muassa lehtisalaatti, okra, kukkakaali ja kurpitsat. Myös sianlihan syömistä vältetään, mutta tämä on oletettavasti lainattu islamista.[10][11][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Who, What, Why: Who are the Yazidis? BBC News. 7.8.2014. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Yazidi | History, Culture, & Religion 2026. Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Eislund, Seth: Yazidism. World History Encyclopedia, 24.6.2019. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 Who are the Yazidis? 24.3.2020. Let's Talk Religion. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Grzybowska, Agata: Who Are the Yazidis? 30.8.2022. Polish Humanitarian Action. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Yazidi Religion Explained 10.9.2020. ReligionForBreakfast. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Who Are the Yazidis, the Ancient, Persecuted Religious Minority Struggling to Survive in Iraq? National Geographic. 11.8.2014. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Jumala on yhtä aikaa hyvä ja paha, ja hänen tahtoaan toteuttaa riikinkukkoenkeli – HS:n reportaasi jesidien pyhästä kaupungista Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 11.6.2026.
- 1 2 The holiest place you've never heard of BBC News. 4.8.2023. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 Yazidis i. General 2026. Encyclopaedia Iranica. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Yazidi in Syria Profile 2026. Joshua Project. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Yezidis Holidays & Festivals yezidisinternational.org. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Hilsum, Lindsey: Ancient Yazidi culture faces attempted genocide – again Channel 4 News. 13.8.2014. Viitattu 11.6.2026. (englanniksi)