Apostasia
Apostasia tai apostaasi (m.kreik. αποστασία, apostasía, sanoista από apó, ’kaukana’, στάσις stásis, ’asento’) merkitsee julkista uskosta luopumista. Sanaa käytetään kristinuskosta luopumisesta, mutta sillä voidaan viitata myös muista uskonnoista luopumiseen. Roomalaiskatolisessa kirkossa apostasia tarkoittaa myös papin virasta luopumista eli siirtymistä hengellisestä säädystä maalliseen.[1]
Rooman keisari Julianus (361–363) sai kristityiltä lisänimen Apostata, koska hän luopui kristinuskosta ja suosi kreikkalaista filosofiaa ja erityisesti uusplatonismia.
Uskosta luopuminen Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa oli voimassa uskontopakko vuodesta 1634 alkaen. Kaikkien oli kuuluttava luterilaiseen kirkkoon tai lähdettävä maasta, poikkeuksena Karjalan ortodoksit. Evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen tai vaihtaminen toiseen uskontoon ei ollut mahdollista.[2][3][4][5] Vuonna 1869 säädettiin kirkkolaki, jonka mukaan ”erehdyksessään pysyvät” sai päästää kirkosta.[6][7] Kirkosta eroaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1923, kun uskonnonvapauslaki astui voimaan.[5]
Uskosta luopuminen islamissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Uskosta luopuminen islamissa
Uskonnonvapaus ei kuulu islamiin, missä sharialaki määrää kuolemantuomion siitä, että henkilö edes osittain luopuu islamista.[8] Freedom of Thought Report 2021 toteaa, että uskosta luopumisesta seurasi kuolemantuomio ainakin kymmenessä muslimimaassa: Afganistanissa, Iranissa, Malesiassa, Malediiveilla, Mauritaniassa, Nigeriassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Jemenissä. Pakistanissa kuolemanrangaistus oli voimassa ”jumalanpilkasta”, jonka kynnys oli matala. [9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gilbrant, Thoralf, Odeberg, Hugo, Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun Tietosanakirja, s. 10. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2
- ↑ Suomen uskonnonvapauden historia. Uskonnonvapaus.f. Viitattu 5.12.2014.
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkosta (Arkistoitu – Internet Archive) HE 59/2006, s. 5
- ↑ Uskonnonvapaus kehittyi vähitellen 1700-luvulta alkaen kohti uskonnonvapauslain säätämistä 1920-luvulla Evl.fi, viitattu 3.7.2020
- 1 2 Murtorinne, Eino (päätoim.): Kristinuskon historia 2000. (3. osa) Helsinki: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
- ↑ Suomen uskonnonvapauden historia. Uskonnonvapaus.fi. Viitattu 5.12.2014.
- ↑ Uskonnonvapaus kehittyi vähitellen 1700-luvulta alkaen kohti uskonnonvapauslain säätämistä 1920-luvulla. Evl.fi. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ Dennett, Daniel C.: Lumous murtuu. Uskonto luonnonilmiönä, s. 280. (Breaking the spell. Religion as a Natural Phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-96-0
- ↑ Death sentence for apostasy in nearly a dozen countries, report says 16.11.2021. National Secular Society. Viitattu 14.1.2026.