Kääntymys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michelangelon fresko Paavalin kääntymys (1542)

Kääntymys tarkoittaa uskonnon vaihtamista tai uskoon tulemista.[1]

Kääntymys voi tapahtua täysin oma-aloitteisesti tai käännytyksen tuloksena. Pakkokäännytyksessä ihminen joutuu jonkin uhan edessä vaihtamaan uskontoaan. Avioliiton kautta tapahtuvassa kääntymyksessä henkilö liittyy puolisonsa uskontoon.

Yksilön kääntymys voi olla sisäinen tai ulkoinen. Ulkoisella kääntymyksellä tarkoitetaan uskonnon muodollista vaihtamista esimerkiksi henkilökohtaisen edun vuoksi tai painostuksen alla. Sisäinen kääntymys tapahtuu syvän vakaumuksellisista syistä, ja siihen liittyy uuden uskonnon oppien ja käytäntöjen hyväksyminen ja omaksuminen. Sisäisen kääntymyksen takana voi olla useita syitä, eikä niitä aina ole helppo kuvailla kattavasti. Syitä voivat olla esimerkiksi eksyneenä olemisen kokemus, äkillinen subjektiivinen kokemus, asioiden rationaalinen pohdinta, aivopesu tai jonkin uskonnollisen ryhmän jäsenten tapaaminen.[2] Aivopesusta on puhuttu varsinkin kulttien yhteydessä.[3]

Erityistä huomiota ovat herättäneet kääntymykset, joita on edeltänyt jokin yliluonnolliseksi tulkittu kokemus, kuten näky tai ilmestys. Tällaisista kääntymyksistä esimerkkejä kristinuskon historiassa ovat Paavalin ja Konstantinus Suuren tapaukset.

Kääntyminen suoritetaan eri tavoin eri uskonnoissa. Usein tapa määritellään kyseisen uskonnon omassa laissa, ja tapa voi vaihdella myös maittain ja instituutioittain. Juutalaisuuteen kääntymisessä on kyse juutalaiseen yhteisöön liittymisestä. Islamiin kääntyminen tapahtuu lausumalla uskontunnustus eli šahada. Buddhalaisuudessa kääntymyksellä tarkoitetaan siirtymistä buddhalaiseen luostariin ja maallisen elämään hylkäämistä. Joidenkin käsitysten mukaan kääntyminen tapahtuu myös silloin, kun henkilö vaihtaa yhdestä buddhalaisesta koulukunnasta toiseen. Sama pätee hindulaisuuteen ja sikhiläisyyteen.[2]

Jotkin uskonnot painottavat lähetystyötä ja etsivät käännynnäisiä. Joissakin uskonnollisissa ryhmissä käännynnäisiä taas ei aktiivisesti haeta. Syynä saattaa olla esimerkiksi uskonnon etnisyys eli sidonnaisuus tiettyyn kulttuuriin.

Historia tuntee useita esimerkkejä joukkokääntymyksistä esimerkiksi silloin, kun hallitsijat ovat määränneet alamaisensa tai vähemmistöryhmänsä kääntymään. Joskus kansanryhmät ovat kääntyneet vapaaehtoisesti vallitsevan uskonnon kannattajiksi, kun siitä on ollut heille etua tai turvaa. Esimerkiksi islamiin kääntymistä on edesauttanut se, että muslimeja verotetaan islamissa lievemmin kuin muunuskoisia.[2]

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus määrittelee artiklassa 18 ihmisoikeudeksi oikeuden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen.[4]

Mikäli henkilö omaksuu ateistisen maailmankuvan, häntä ei pidetä käännynnäisenä. Siirtymistä jostakin uskonnollisesta vakaumuksesta ateismiin kutsutaan apostasiaksi, uskosta luopumiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. kääntyä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  2. a b c Weber, Daniela (toim. Von Stuckrad, Kocku): ”Conversion”, The Brill Dictionary of Religion, s. 459–460. Brill, 2006. ISBN 90 04 12433 0.
  3. Aivopesu - vapaasta tahdosta? Ahdistava uskonto. Uskontojen uhrien tuki (UUT) ry. Arkistoitu 30.4.2015. Viitattu 30.4.2009.
  4. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Tietoa Amnestysta. Amnesty International. Arkistoitu 17.3.2011. Viitattu 30.4.2009.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.