Kurmandži
| Kurmandži | |
|---|---|
 Kurdin kielen levinneisyys; kurmandži vaaleanpunaisella |
|
| Oma nimi | kurmancî, kurmanji, êzdîkî, kurdî |
| Muu nimi | pohjoiskurdi |
| Tiedot | |
| Alue | Itä-Turkki, Pohjois-Syyria, Kurdistan |
| Virallinen kieli |  Syyrian Kurdistan  Armenia (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 14,6 milj. |
| Sija | 77. |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | Indoiranilaiset kielet Iranilaiset kielet Länsi-iranilaiset kielet |
| ISO 639-3 | kmr |
Kurmandži (myös kurmancî tai pohjoiskurdi[1]) on yksi kurdin kielen kahdesta päävariantista.[2] Kurmandžia puhutaan Pohjois-Syyriassa, Itä-Turkissa, Länsi-Iranissa ja Pohjois-Irakissa. Kurmandži on puhutuin kurdin kielen muoto ja sitä puhuu arviolta noin 80% kurdeista.[3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toinen merkittävä kurdin kielen muoto on soranî, joka eroaa kurmandžista jonkin verran. Kurmandžin kielioppi on monimutkaisempi verrattuna soranîn murteeseen.[4] Kurmandžia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja soranîa arabialaisilla aakkosilla.[2] Suomessa kurmandžia puhuu suurin osa Turkista muuttaneista kurdeista. Heitä on Suomessa arvioilta useita tuhansia.[5]
Kurmandži voidaan myös toisinaan laskea omaksi kielekseen, koska sillä on oma ISO 639-3-tunnus: kmr. Kurmandžin ja soranîn puhujat eivät myöskään ymmärrä toisiaan täysin, sillä kurdeilla ei ole yhtä yhteistä valtiota tai kirjakieltä, minkä lisäksi lähiympäristön kielet ovat vaikuttaneet kurdiin eivätkä kurdit aina saa opetusta omalla äidinkielellään.[6][7] Kurmadži lasketaan elinvoimaiseksi, se jaetaan neljään päämurteeseen pääilmansuuntien mukaan.[8]
Puhujamäärät ja status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kurmandžilla on noin 14,6 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 77. puhutuimman kielen.[9] Kurmandži on myös jesidien kieli, jolla on kirjoitettu jesidien pyhät kirjat Kitab al-Jilwa eli Paljastusten kirja ja Mashafrash eli Musta kirjoitus sekä muut uskonkappaleet.[10][11]
Kurmandži (toisinaan nimellä jesidikurdi) on tunnustettu Armeniassa viralliseksi vähemmistökieleksi.[12] Lisäksi se on Syyrian Kurdistanin virallinen kieli.[13]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ ~ ə | ||
| Lähes väljä | æ | ||
| Avoin | ɑ | ||
Lähde:[4]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | q | |||||
| Nasaali | m | n | |||||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | χ | (ħ) | (ʕ) | h | |||
| Tremulantti | r | ||||||||
| Yksitäryinen | ɾ | ||||||||
| Lateraali | l | ||||||||
| Approksimantti | w | j |
Faryngaaliset äänteet esiintyvät lähes yksinomaan arabiankielisissä lainasanoissa. Joissain murteissa soinnittomien klusiilien ja affrikaattojen yhteydessä voi esiintyä lievä faryngalisaatio: [pˤ], [tˤ], [kˤ] ja [ʧˤ]. Soranîn verrattuna kurmandžista puuttuu äänne [ɫ].
Lähde:[4]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat 1–10 kurmadžiksi:[3]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| yek | du | sê | çar | pênc | şeş | heft | heşt | neh | deh |
Kieliopiltaan kurmandži noudattelee muita iranilaisia kieliä, joiden sanoissa esiintyy paljon erilaisia liitteitä. Kurmandžin perussanajärjestys on SOV.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kurdish, Northern 2021. ScriptSource. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- 1 2 Esmaili, Kyumars Sheykh & Salavati, Shahin: Sorani Kurdish versus Kurmanji Kurdish: An Empirical Comparison (pdf) 2013. Association for Computational Linguistics. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- 1 2 Ulrich, Alexis: Northern Kurdish numbers 2026. Of Languages and Numbers. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Kurmanji Kurdish 2021. The University of Arizona. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Maahanmuuttajakielten sanakirjat 2021. Kielikello. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ Language Factsheet: Kurdish (pdf) 2017. Translators Without Borders. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- ↑ The Kurdish Language 10.7.2016. Langfocus. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Northern Kurdish 2021. Glottolog. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Ghosh, Iman: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World 15.2.2020. Visual Capitalist. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Yezidi Language Yezidis. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Yazidis 2021. Encyclopædia Iranica. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ What Languages Are Spoken In Armenia? 2021. WorldAtlas. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Social Contract – Democratic Federation of North Syria rojavabenelux.nl. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Kurdish Language - Structure, Writing & Alphabet 2026. MustGo. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
