Konservatiivinen juutalaisuus

Osa artikkelisarjaa
Juutalaisuus
Uskonto Jumala Nimet 613 käskyä Halakha Kabbala Košer Messias Nooan liitto Valittu kansa
Tekstit Tanak Toora Nevi’im Ketuvim Talmud Mišna Gemara Midraš Tosefta Targum Zohar
Perinteet Bar mitsva Berit mila Cheder Hevra kaddiša Ješiva Kipa Menora Mezuza Mikve Pidjon haben Rukoukset Šema Israel Amida Kaddiš Minjan Birkat hamazon Havdala Sapatti Šofar Tallit Tefillin Tzedaka Zeved habat
Pyhät paikat Kaupungit Jerusalem Safed Hebron Tiberias Synagoga Jerusalemin temppelit Ilmestysmaja
Historia Abraham Iisak Jaakob Mooses Aaron Daavid Salomo Israelin kuningaskunta Juudan kuningaskunta Babylonin vankeus 1. juutalaissota 2. juutalaissota Haskala Alija Nyky-Israel Arabien–Israelin konflikti
Suuntaukset Ortodoksinen Haredit Hasidismi Moderni Konservatiivinen Reformistinen Karaiitit Rekonstruktionistinen Humanistinen
Muuta Juutalaiset Sionismi Antijudaismi Antisemitismi Pogromit Holokausti Daavidintähti Juutalainen filosofia Juhlapäivät Roš hašana Jom kippur Sukkot Pesah Šavuot Purim Hanukka Kohen Juutalaisuuden kritiikki Posek Rabbi Rebbe

Konservatiivinen juutalaisuus on juutalaisuuden moderni suunta. Se syntyi Saksassa (jossa sitä kutsuttiin vapaamieliseksi juutalaisuudeksi) 1800-luvun puolessa välissä ja levisi sieltä Yhdysvaltoihin. Sen syntyyn johti ortodoksijuutalaisten ja reformijuutalaisten väliset jännitteet. Konservatiivisen juutalaisuuden alullepanijana pidetään Zacharias Frankelia.

Konservatiivit juutalaiset ajattelevat, että Tooran ohjeita voidaan muokata ja niiden tulee sopeutua vallitsevaan kulttuuriin. Samalla kuitenkin täytyy säilyttää juutalaisuuden perusarvot. Konservatiivit halusivat maltillisia muutoksia synagogaliturgiaan, kuten tuomalla tilaisuuksiin kuoron, urut ja kansankielisen saarnan. Heidän ihanteenaan on ponnisteleva juutalainen, joka pyrkii kasvamaan sitoutumisen ja tiedon kautta.

Konservatiivit juutalaiset korostavat myös juutalaisten identiteettiä kansana, eikä vain uskonnollisena ryhmänä.

Käytännössä konservatiivisessa juutalaisuudessa näkyy erilaisia korostuksia; jotkut kannattajat ovat hyvin lähellä ortodoksijuutalaisuutta, ja jotkut taas hyvin lähellä reformijuutalaisuutta.

Lähteet

• Soili Timonen: Uskonto - Lukion kertauskirja, s. 225-230. WSOY, 2005. ISBN 951-0-29836-0. Suomi