Messias

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arvonimeä ja uskonnollista termiä. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Messias (voideltu, hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach) oli alun perin muinaisen Israelin kuninkaista käytetty arvonimi, mutta myöhemmin nimitys tuli tarkoittamaan profeettojen lupaamaa tulevaa pelastajakuningasta. Kristinuskon käsityksen mukaan Jeesus oli tuo profeettojen lupaama Messias, minkä vuoksi hänestä käytetään myös nimitystä Kristus (kreik. Χριςτος), joka on Messias-nimen kreikankielinen käännös.

Sanan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvonimenä Messias, joka tarkoittaa voideltua, viittaa arvonimenä muinaisen Israelin kuninkaiden ja pappien virkaanastumismenoihin, joiden alkuperä on ehkä vielä vanhemmissa menoissa. Vaikutusvaltainen henkilö voiteli kuninkaaksi asetettavan pään hänen kuninkuutensa merkiksi. Esimerkki tästä käytännöstä mainitaan Raamatussa, 1. Samuelin kirjassa, missä kerrotaan kuinka profeetta Samuel vihki Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Kaadettuaan öljyä Saulin päähän hän sanoi: "Herra antaa sinulle myös merkin siitä, että hän on voidellut sinut kansansa hallitsijaksi".[1]

Suomenkielisessä Raamatussa nimi Messias on yleensä suomennettu sanalla voideltu. Sitä käytetään Vanhassa testamentissa sekä kuningas Saulista[2] että toisinaan myös ennustetusta pelastajakuninkaasta[3] Jesajan kirjassa kutsutaan myös Persian kuningas Kyyrosta "Herran voidelluksi" sen vuoksi, että hän antoi juutalaisille luvan palata Babylonin vankeudesta kotimaahansa.[4]

Vanhan testamentin Messias-profetiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin profetiat lupasivat juutalaisille kuningas Daavidin sukuisen hallitsijan, jonka tultua Israelin valtakunta rakennettaisiin uudelleen. Esimerkiksi Jesaja käytti tästä hallitsijasta nimeä "Ihmeellinen neuvonantaja, väkevä Jumala, iankaikkinen isä, rauhanruhtinas."[5]

Profeettakirjoissa on monia ennustuksia siitä, mitä Messiaan tullessa tapahtuisi. Niiden mukaan silloin juutalaiset kootaan kaikista maailman ääristä Israelin maahan[6][7] ja Jerusalemin temppeli rakennetaan uudestaan.[8][9]. Vanhat kultit hylätään kaikkialla maailmassa ja koko ihmiskunta tunnustaa yhden Jumalan.[10][11][12]

tultua maan päälle tulee ikuinen ja universaali rauha (Jes.2:4; 11:5-9 ja Miika 4:3-4)

  • juutalaisten kokoaminen kaikista maailman ääristä Israelin maahan (Jes.11:12; 27:12-13)
  • Kolmannen Temppelin rakentaminen Jerusalemiin (Miika 4:1 ja Hes. 40-45)
  • yleismaailmallinen vanhojen kulttien hylkääminen ja yhden Jumalan tunteminen (Jes.11:9-10; 40:5 ja Sef. 3:9)

Miikan kirjan mukaan Israelin tuleva hallitsija, jonka valta ulottuu maan ääriin saakka, syntyy Betlehemissä.[13]

Myöhemmät juutalaiset käsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaiset odottavat yhä profeettojen ennustamaa Messiasta. He ovat selittäneet monien Tanakhin (kristittyjen Vanhan testamentin) kohtien olevan Messiasta koskevia ennustuksia. Alfred Edersheim löysi 456 kohtaa, joiden ”muinainen Synagoga katsoi olevan messiaanisia”, ja kaikkein vanhimmissa rabbiinisissa kirjoituksissa oli 558 viittausta, jotka tukivat näitä tulkintoja[14]. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä[15] ennustettiin, että hallitsijan valtikka kuuluisi Juudan heimolle ja että Silo (eli se jolla on valta) tulisi tuosta sukuhaarasta. Onkeloksen targum, Jerusalemin targumit ja midraš katsovat kaikki ilmauksen ”Silo” tarkoittavan Messiasta.

Ajanlaskumme alkuaikoina Qumranin essealaislahko odotti kahta Messiasta, joista toisen piti olla pappi, toisen kuningas.[16]

Josefuksen perusteella saa sen käsityksen, että viimeisellä vuosisadalla ennen toisen temppelin temppelin tuhoa vuonna 70 nousi useita messiaita, jotka lupasivat vapautusta Rooman ikeestä ja jotka saivat alttiita seuraajia[17].

Vuonna 132 tervehdittiin messiaskuninkaana Bar Kokhbaa (ben Kosibaa), joka oli huomattavimpia Messiaana pidettyjä henkilöitä. Kukistaessaan hänen johtamaansa kapinaa roomalaissotilaat surmasivat tuhansia juutalaisia. Tällaisten messiaina pidettyjen henkilöiden ilmaantuminen ilmaisee, että monet juutalaiset olivat ensisijaisesti kiinnostuneita poliittisesta Messiaasta, ja lisäksi se osoittaa, että ihmiset odottivat henkilöä, joka olisi Messias, eivät vain messiaanista aikakautta tai messiaanista kansakuntaa. Jotkut ajattelivat Bar-Kokhban olleen Daavidin jälkeläinen, mikä olisi tukenut hänen väitettään, että hän oli Messias. Sukuluettelot kuitenkin ilmeisesti tuhoutuivat vuonna 70, ja sen jälkeen Messiaaksi pyrkivät eivät voineet todistaa olevansa Daavidin sukua.

Muita vuoden 70 jälkeen itseään Messiaaksi väittäviä olivat kreetalainen Mooses, joka vakuutti, että hän jakaisi Kreetan ja Palestiinan välisen meren, ja Serenus, joka johti monia juutalaisia harhaan Espanjassa. The Jewish Encyclopedia (X osa, s. 252–255) luettelee 28 väärää messiasta vuosilta 132–1744.

Jeesus kristittyjen Messiaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristityille arvonimen Messias ainoa oikea haltija, odotettu kuningas, oli Jeesus Nasaretilainen. Ensimmäinen muistiin merkitty tapaus, jolloin hänet tunnustettiin sen haltijaksi, on Luukkaan evankeliumin luvussa 9, missä Pietari sanoo: "Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu"[18]

Vanhan testamentin profetioiden viittaukset Messiaaseen yhdistyivät selväksi kokonaiskuvaksi, joiden perusteella varhaiset kristityt pitivät Jeesusta Messiaana. Tämä loi perustan sille, että hänen voitiin uskoa olevan Jumalan lähettämä Johtaja.

Daavidin poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankeliumit antavat yleiskuvan siitä, millainen käsitys Messiaasta vallitsi juutalaisten keskuudessa ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Yleisesti juutalaiset olivat sitä mieltä, että Messias olisi Daavidin sukuhaaraan kuuluva kuningas. Kun itämaan tietäjät kyselivät sitä, joka on syntynyt juutalaisten kuninkaaksi, Herodes Suuri tiesi heidän kyselevän Messiasta[19].

Jeesus kysyi fariseuksilta, kenen jälkeläinen Kristus eli Messias olisi. Vaikka fariseukset eivät uskoneetkaan Jeesukseen, myös heidän mukaansa Messias olisi Daavidin poika[20].

Messiasodotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkaan kertomuksesta käy ilmi, että monet juutalaiset odottivat innokkaasti Messiaan ilmaantuvan juuri siihen aikaan, kun Jeesus oli maan päällä. Simeon ja muut juutalaiset odottivat Israelin lohdutusta ja Jerusalemin lunastusta, kun Jeesus-lapsi tuotiin temppeliin[21]. Johannes Kastajan palveluksen aikaan kansa oli odotuksen vallassa Kristuksen eli Messiaan suhteen[22].

Syntymä Betlehemissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miikan kirjan mukaan Israelin hallitsija, jonka valta ulottuu maan ääriin saakka, oli syntyvä Betlehemissä.[23] Tämän ymmärrettiin tarkoittavan Messiasta. Kun Herodes Suuri kysyi ylipapeilta ja kirjanoppineilta, missä Messiaan oli määrä syntyä, he vastasivat: Juudean Betlehemissä ja lainasivat tätä kohtaa Miikan kirjasta.[24]. Jopa jotkut tavalliset ihmiset tiesivät tämän[25].

Profeetta, joka tekisi monia tunnustekoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo Viidennessä Mooseksen kirjassa ennustettiin suuren profeetan tulemivan[26]. Tätä profeettaa juutalaiset odottivat Jeesuksen päivinä[27]. Tapa, jolla apostoli Pietari Apostolien tekojen mukaan käytti Mooseksen sanoja[28], osoittaa hänen tienneen, että jopa uskonnolliset vastustajat tunnustaisivat niiden koskevan Messiasta, ja tästä voidaan päätellä, että tämä ennustus ymmärrettiin laajalti. Myös eräs samarialainen nainen ajatteli, että Messias olisi profeetta[29]. Ihmiset odottivat Messiaan tekevän tunnusmerkkejä[30].

Erilaisia käsityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka juutalaiset yleensä tiesivät tulevasta Messiaasta, kaikilla ei ollut hänestä samoja tietoja tai käsityksiä. Monet tiesivät, että Messias tulisi Betlehemistä, niin jotkut eivät olleet selvillä siitä[31] [32]. Jotkut uskoivat, että Profeetta ja Kristus olisivat eri henkilöitä[33]. Edes opetuslapset eivät ymmärtäneet kaikkia Messiasta koskevia profetioita. Näitä olivat erityisesti ne profetiat, jotka koskivat Messiaan hylkäämistä, kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta[34] [35] [36] [37] [38] [39] [40]. Mutta kun kaikki tämä oli tapahtunut ja profetiat oli selitetty, hänen opetuslapsensa ja jopa sellaiset, jotka eivät vielä olleet opetuslapsia, alkoivat käsittää näiden Vanhassa testamentissa olevien raamatunkohtien profeetallisuuden[41] [42][43][44]. Koska useimpien juutalaisten käsityksen mukaan Messiaan ei pitänyt kärsiä ja kuolla, varhaiskristityt korostivat sitä kertoessaan Messiaasta juutalaisille[45] [46] [47].

Monet odottivat kuitenkin Messiaan vastaavan heidän ennakkokäsityksiään. Vanhan testamentin profetioiden mukaan Messias tulisi kahdella eri tavalla. Toisaalta nöyränä ja aasilla ratsastaen ja toisaalta taivaiden pilvien mukana tuhoamaan vastustajat ja alistamaan kaikki hallitusvallat palvelukseensa[48] [49].

Juutalaislähteet osoittavat, että tuohon ihmiset odottivat tuohon aikaan Jerusalemin vapautusta. Tuosta ajasta kerrotaan: ”He kaipasivat Daavidin huoneesta luvattua vapauttajaa, joka päästäisi heidät vihatun vierasmaalaisen vallananastajan ikeestä, lakkauttaisi jumalattoman Rooman hallinnon ja perustaisi oman rauhan ja oikeuden hallituksensa[50].” He yrittivät tehdä Messiaasta maallisen kuninkaan[51]. Jeesus ei suostunut tähän ja monet hylkäsivät hänet.

Ilmeisesti myös Johannes Kastaja ja hänen opetuslapsensa odottivat, että Messias olisi maallinen kuningas. Johannes tiesi, että Jeesus oli Messias ja Jumalan Poika. Hänen kysymyksensä: ”Pitääkö meidän odottaa jotakuta toista?” on siis voinut tarkoittaa: ’Pitääkö meidän odottaa vielä jotakuta muuta, joka täyttää kaikki juutalaisten toiveet?’ Vastaukseksi Kristus viittasi tekoihin, joita hän teki ja jotka oli ennustettu vanhassa testamentissa. Tämä vastaus, joka osoitti, että tarvittaisiin uskoa ja tarkkanäköisyyttä, tyydyttäisi ja lohduttaisi Johannesta ja vakuuttaisi hänelle, että Jeesus oli se, joka täyttäisi Jumalan lupaukset[52] [53]. Jeesuksen opetuslapsilla oli myös ennen hänen taivaaseen nousemistaan se käsitys, että hän vapauttaisi Israelin tuolloin pakanoiden herruudesta ja perustaisi Valtakunnan ennallistaisi Daavidin sukuhaaran hallinnon maan päälle[54] [55].

Ensimmäinen ja toinen tuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska kaikki Messiasta koskeneet profetiat eivät kuitenkaan Jeesuksen aikana toteutuneet, kristityt selittivät osan niistä viittaavan hänen toiseen tulemiseensa, joka tapahtuisi vasta pitkän ajan kuluttua hänen ensimmäisen tulemisensa jälkeen.

Islamilainen käsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisuudessa Jeesusta pidetään Messiaana (Masih), jonka paluuta odotetaan, mutta samalla odotetaan myös toisen messiaanisen hahmon, Mahdin, paluuta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]