Simeon (Luukkaan evankeliumi)
Simeon oli Luukkaan evankeliumin mukaan Jerusalemissa asunut hurskas mies, jonka Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi tapasivat Jerusalemin temppelissä,[1] kun Jeesus tuotiin sinne 40 päivän ikäisenä.[2]
Simeon Raamatussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raamatun kertomuksen mukaan Pyhä Henki oli ilmoittanut Simeonille, että hän ei kuolisi, ennen kuin oli nähnyt Messiaan. Sinä päivänä, jona Jeesus-lapsi tuotiin temppeliin, myös Simeon saapui Hengen vaikutuksesta sinne ja tunnisti Jeesuksen luvatuksi Messiaaksi. Hän otti lapsen syliinsä ja kiitti Jumalaa.[1] Tämän jälkeen hän lausui kiitosrukouksen, joka tunnetaan Simeonin kiitosvirtenä ja joka on myös liturgisessa käytössä monissa kirkkokunnissa. Alkusanojensa mukaan siitä käytetään myös latinankielistä nimeä Nunc dimittis ("Nyt päästät"). Joosef ja Maria ihmettelivät, mitä hän sanoi, mutta Simeon siunasi heidät. Samalla hän kuitenkin lausui myös profeetallisia ennustuksia, joiden on tulkittu viittaavan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.[3] Marialle hän sanoi muun muassa "Myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä."[4]
Simeonin lisäksi Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi tapasivat temppelissä myös naisprofeetta Hannan.[5]
Perimätietoja ja legendoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisinaan Raamatun Simeonin on väitetty olleen sama henkilö kuin Simeon ben Hillel, rabbi Hillelin poika. Häntä on myös pidetty Gamalielin isänä.[6][3]. Näitä arveluja ei kuitenkaan pidetä todennäköisinä[3][7]; Raamatussakaan hänen sukulaisuussuhteistaan ei kerrota mitään, vaan hänen sanotaan vain olleen hurskas jerusalemilainen mies.[6]
Raamatussa annetaan ymmärtää, että Simeon oli hyvin vanha tavatessaan Jeesuksen. Erään perimätiedon mukaan hän olisi ollut tuolloin 112-vuotias.[3] Ortodoksisen kirkon piirissä tunnetaan kuitenkin myös legenda, jonka mukaan hän olisi ollut yksi niistä 72 juutalaisesta oppineesta, jotka Egyptin kuningas Ptolemaios II:n toimeksiannosta laativat Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen, Septuagintan. Kääntäessään Jesajan kirjan 7. luvun 14. jaetta ("Katso, neitsyt tulee raskaaksi") hän epäili lukemaansa tekstiä virheelliseksi ja aikoi korjata sanan neitsyt sanalla nainen (kreik. γυνή, mutta tällöin enkeli ilmoitti hänelle, että hän itse tulisi vielä näkemään neitsyestä syntyneen Messiaan.[3][8] Tämä kuitenkin edellyttäisi, että hän olisi, ilmeisesti jumalallisen ihmeen vaikutuksesta, elänyt poikkeuksellisen pitkään, yli 200-vuotiaaksi[3] tai legendan erään version mukaan jopa 360-vuotiaaksi.[8]
Kunnianimet ja muistopäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simeonia kunnioitetaan pyhimyksenä sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa ja myös orientaaliortodoksisissa kirkoissa.[3]
Katolisessa kirkossa Simeonia sanotaan tavallisimmin lyhyesti Pyhäksi Simeoniksi, mutta myös nimityksiä Pyhä Simeon Profeetta[9] ja Pyhä Simeon vanhempi[10] käytetään joissakin yhteyksissä. Latinankielisissä teksteissä esiintyy myös nimi Simeon senex ("vanha Simeon"). Ortodoksisessa kirkossa Simeonista käytetään kunnianimeä Simeon Herranvastaanottaja[3] (kreik. Συμεών ο Θεοδόχος, Simeon Theodochos, ven. Симеон Богоприимец, Simeon Bogo-priimets).
Simeonin muistopäivä on sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa 3. helmikuuta[11], välittömästi Herran temppeliintuomisen juhlaa eli kynttilänpäivää seuraavana päivänä.[12] Niissä ortodoksisissa kirkoissa, joissa juhlapäivät yhä määräytyvät vanhan juliaanisen kalenterin mukaan, tämä vastaa kuitenkin helmikuun 16. päivää nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan.
Myös Armenian kirkko viettää Simeonin muistopäivää 3. helmikuuta, mutta sen lisäksi myös 15. helmikuuta ja 29. lokakuuta. Koptilaisessa kirkossa hänen muistopäivänsä on 2. helmikuuta.[11]
Simeonin kuva esiintyy säännöllisesti Jeesuksen temppeliintuomista esittävissä ikoneissa yhdessä Jeesuksen, Marian, Joosefin ja Hannan kanssa. Ortodoksien perinteisen käsityksen mukaan Kristus kohtasi kansansa, Israelin, Simeonin ja Hannan henkilöissä.[13]
Pyhäinjäännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Simeonin pyhäinjäännökset tuotiin keisari Justinianuksen aikana Konstantinopoliin[3], mutta vuonna 1243 ne siirrettiin Zaraan, nykyiseen Zadariin Kroatiaan.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Luuk. 2:22–35
- ↑ Luuk. 2:22, vrt. 3. Moos. 12:2–6
- ↑ a b c d e f g h i Simeon Herranvastaanottaja Ortodoksi.net. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ Luuk. 2:35
- ↑ Luuk. 2:36–38
- ↑ a b Charles George Herbermann (toim.), James F. Driscoll: ”Holy Simeon”, Catholic Encyclopedia, Vol. 13 (Revelation – St. Simon Stock). Robert Appleton Company, 1913. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Jacob Beusner: ”The houses”, The Rabbinic Traditions about the Pharisees Before 70, s. 217. Määritä julkaisija!
- ↑ a b Holy, Righteous Simeon the God-Reveiver Orthodox Church in America. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ The Tomb of Saint Simeon the Profet in Sam Simeone Grande, Venice jstor.org. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ Zacharias, father of John the Baptist and Simeon the Elder identified on 1st Century Jerusalem Monument BibleSearchers.com. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ a b c Simeon der Greis Ökumenisches Heiligenlexicon. Viitattu 24.5.2016. (saksaksi)
- ↑ Lives of the Saints: Afterfeast of the Meeting of our Lord in the Temple Orthodox Church in America. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ The Meeting of our Lord and Savior Jesus Christi in the Temple Orthodox Church of America. Viitattu 24.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simeon (Luukkaan evankeliumi) Wikimedia Commonsissa
