Liturgia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liturgia jaworki.jpg

Liturgia (m.kreik. λειτουργία eli "yhteinen työ") on jumalanpalveluksesta, erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.[1] Historiallisista syistä katolisen ja anglikaanisen kirkon piirissä käytetään ehtoollisjumalanpalveluksesta yleisemmin latinankielestä siirtynyttä sanaa messu, ja luterilaisessa kirkossa, messun ohella, yleistermiä jumalanpalvelus. Ortodoksisen kirkon piirissä kreikkalaisperäinen liturgia-termi on kuitenkin siirtynyt käyttöön myös suomen kielessä.

Kuva Jaakobin liturgiasta.

Liturgia ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liturgia on ortodoksisen kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa vietetään Pyhää Ehtoollista eli eukaristiaa. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus. Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty pyhän Basileios Suuren ja pyhän Johannes Krysostomoksen mukaan.

Ortodoksisessa perinteessä on käytössä kolme liturgian kaavaa, joista useimmin toimitetaan pyhän Johannes Krysostomoksen kirjoittamaa versiota. Lähinnä suurina juhlapyhinä kymmenen kertaa kirkkovuoden aikana toimitetaan pyhän Basileos Suuren liturgia. Palvelukset eroavat toisistaan lähinnä vain eukarisitisten rukousten osalta. Apostoli Jaakobin, Herran veljen muistopäivänä 23. lokakuuta toimitetaan hänen nimeään kantavaa liturgiapalvelusta, joka eroaa monilta osin kahdesta muusta liturgian kaavasta. Merkittävimmät erot ovat rukousten lausuminen kansaan päin kääntyneenä ja ehtoollisen jakaminen erillisenä ilman muissa liturgioissa käytettävää lusikkaa. Lisäksi Jaakobin liturgia oli aluksi nimenomaan piispan toimittama liturgian muoto, mutta arkkipiispa Paavali laati siitä nykyaikaistuksen jossa myös pappi voi toimittaa tämän palveluksen. Eniten tätä palvelusta toimitetaan apostoli Jaakobille pyhitetyssä Helsingin ortodoksisen seurakunnan Kotikirkossa apostolin muistopäivänä 26. lokakuuta.

Erityispiirteinä Jaakobin liturgian piispallisesta muodosta voinee mainita, että siitä puuttuvat kaikki Bysantin tai keisarillisen Venäjän hoveista peräisin olevat elementit eli mitra, sakkos, kotkamatto ja siunauskynttilät - sen sijaan sauva kuuluu piispan käteen tässäkin palveluksessa. Piispalla on normaalin papinpuvun lisäksi suuri omofori, jota ei oteta välillä pois.

Koska suuren paaston aikaan ortodoksisessa perinteessä ei toimiteta eukaristiaa kuin sunnuntaisin, toimitetaan paaston aikana ennenpyhitettyjen lahjain liturgioita, joissa jaetaan edellisenä sunnuntaina pyhitettyä ehtoollista. Liturgian nimi on Pyhän Gregorios Dialogoksen liturgia. Sen rukouksissa muistetaan Rooman paavia Gregorios Dialogosta, koska liturgia on peräisin ajalta ennen suurta skismaa.

Liturgian osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen palveluksen alkua papisto toimittaa alttarissa uhripöydän äärellä proskomidin (esiintuominen), liturgian valmistavan osan, jossa viini ja viisi kirkkoleipää eli proskunaa (prosforaa) valmistellaan eukaristiaa varten. Proskomidi vastaa etäisesti katolisen messun offertorium osaa.

Varsinainen liturgiapalvelus, johon koko kirkkokansa osallistuu, jakautuu kahteen osaan: opetettavien- ja uskovaisten liturgiaan. Opetettavien liturgia sisältää keskeisimpänä osanaan epistola- ja evankeliumitekstien luvun. Uskovaisten liturgia alkaa seurakunnan yhteisen uskon tunnustuksella ja jatkuu eukaristialla ja ehtoollisen jaolla. Varhaiskirkon aikoina vain kastetut seurakunnan jäsenet saivat osallistua uskovaisten liturgiaan ja kastetta odottavat katekumeenit poistuivat kirkosta opetettavien liturgian päätteeksi. Vielä 1970-luvulla kaikissa kirkoissa opetettavien liturgia päättyi kolminkertaiseen kehotukseen: "Opetettavat, poistukaa!" mutta nykyisin tämä luetaan vain luostareissa, koska arkkipiispa Paavali poisti kehotuksen yleisestä kaavasta liturgisten uudistustensa yhteydessä.

Johannes Krysostomoksen ja Basileios Suuren liturgiat ovat melkein identtiset. Seuraava kaava noudattaa Johannes Krysostomoksen liturgian kaavaa.

Proskomidi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkurukoukset
  • Proskomidi, jossa pappi ja diakoni valmistelevat leivän ja viinin uhripöydällä
  • Kairos on papin ja diakonin dialogi juuri ennen liturgiaa. Kairos tulee diakonin lausumasta rukouksesta Aika on aloittaa pyhä palvelus Herralle (Καιρός του ποιήσαι τω Κυρίω')

Opettettavien liturgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkusiunaus
  • Suuri ektenia
  • Ensimmäinen antifoni
  • Pieni ektenia
  • Toinen antifoni
  • "Jumalan ainokainen poika"-veisu
  • Pieni ektenia
  • Kolmas antifoni
  • Pieni saatto - Saatto evankeliumikirjan kanssa
  • Troparien ja kontakkien laulaminen
    • Kirkkoveisuja kirkkovuoden ja päivän pyhien vietettävän muiston mukaan
  • Pyhä Jumala-veisu
  • Prokimeni
  • Epistolan lukeminen
  • Halleluja-lauselma
  • Evankeliumin lukeminen
  • Opetuspuhe (saarna)
    • Opetuspuheen voi pitää myös liturgian lopussa tai sen voi jättää pois
  • Hartauden ektenia
  • Vainajien ektenia — ei lausuta sunnutaisin, suurina juhlina tai pääsiäisaikana
  • Opettettavien ektenia
  • Diakonin lukema Opetettavat poistukaa-kehotus
    • Suomessa ei yleensä lueta tätä kehotusta

Uskovaisten liturgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen uskovaisten ektenia
  • Toinen uskovaisten ektenia
  • Kerubiveisu
  • Suuri saatto — ehtoollislahjojen kantaminen saatossa uhripöydältä pyhälle pöydälle
  • Ensimmäinen anomusektenia
  • Uskontunnustus
  • Anafora - ehtoollisrukoukset
    • Sursum corda, (Ylentäkäämme sydämmemme), anaforan aloittava dialogi papin ja kirkkokansan välillä
    • Sanctus
    • Eukaristinen kanoni, johon kuuluu anamneesi, Kristuksen pelastustekojen ja asetussanojen muistaminen
    • Epikleesi - Pyhän Hengen avuksihuutaminen
    • Jumalansynnyttäjän ja pyhien muisteleminen
    • Totisesti on kohtuullista-veisu
    • Koko maailman, kirkon, piispojen ja esivallan muisteleminen
    • Anaforan päätössiunaus
  • Toinen anomusektenia
  • Isä meidän-rukous
  • Kumartaminen
  • Papin lauselma: Pyhät pyhille
  • Ehtoollislauselma
  • Uskon Herra ja tunnustan-rukous
  • Ehtoollinen
  • Kiitosektenia
  • Ambonin takainen rukous
  • Psalmi 33
  • Loppusiunaus

Ortodoksiset liturgiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyhäin isäimme Johannes Krysostomoksen ja Basileios Suuren jumalallinen liturgia. Kolmas painos. Näköispainatus. Hyväksytty Suomen ortodoksisen kirkkokunnan piispainkokouksessa 12.8.1953. Saarijärvi: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2015. ISBN 978-952-301-038-3.
  • Arkkipiispa PaavaliUskon pidot: kutsu Jumalan valtakunnan rakkauden aterialle. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-14007-4.
  • Alexander Schmemann: The Eucharist: sacrament of the Kingdom. Crestwood, N.Y: St. Vladimir’s Seminary Press. ISBN 0-88141-052-7. (englanniksi)
  • Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset: liturgiikka keskikouluja ja seminaareja varten. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1981. ISBN 951-9071-28-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/jumalanpalvelukset/liturgia.php

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Divine liturgy