Proskomidi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Proskomidi ennen peittämistä, jossa ehtoollispeitteet laitetaan lahjojen päälle.

Proskomidi on ortodoksisen liturgiajumalanpalveluksen alkuosa. Sen tarkoitus on ehtoollisen esivalmistelu ja papisto toimittaa sen erillisen uhripöydän ääressä, yleensä alttarin koilliskulmassa.

Proskomidin aikana pappi tai piispa leikkaa keihäs-veitsellä yhdestä ehtoollisleivästä nelikulmaisen palan joka muodostaa itse ehtoollisleivän. Pala leikataan neljään osaan jotka jäävät vielä lievästi kiinni toisiinsa. Yksi kylki lävistetään keihäällä muistona Jeesuksen kuolemasta ja sen tekemisen jälkeen kaadetaan sekoitettu viini kalkkiin.

Diskokselle asetettuna oleva iso leipä on Karitsa, josta pyhitetään ja jaetaan ehtoollinen liturgiassa. Vasemmalla puolella oleva palanen on Jumalansynnyttäjän muistelu-osa, oikealla puolella olevat yhdeksän osaa ovat pyhien muisteluosat ja Karitsan edessä olevat osat ovat elävien ja kuolleiden muisteluosasia.

Seuraavaksi otetaan toisesta, Neitsyt Marian sinetillä varustetusta leivästä palanen hänen muistokseen. Lopuista leivistä otetaan palasia ensin pyhien muistoksi ja sitten seurakuntalaisten tuomien listojen mukaan edesmenneiden ja sairaiden hyväksi. Palat pinotaan ehtoollislautaselle suuren leivän viereen.

Seuraavaksi tuodaan siunattu suitsutin ja pappi pitelee ehtoollislautaselle asetettavaa tähteä savussa ennen kuin asettaa sen paikalleen. Seuraavaksi asetetaan lautasen ja kalkin peitteet. Lopuksi ehtoollisvälineet peitetään yhtenäisellä suurella ilma-peitteellä ja pappi suitsuttaa rukousten kera ehtoolliselle. Tämän jälkeen alkaa itse liturgia.

Alidiakoni lukee muisteltavien nimiä proskomidin aikana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.ortodoksi.net