Ehtoollisastia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pateeni ja ehtollismalja.
Irlantilainen pateeni.

Ehtoollisastiat ovat ehtoollisen jaossa käytettyjä ehtoollisleivän ja -viinin säilytys- ja tarjoiluastioita.

Läntisen kristillisyyden ehtoollisastiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehtoollisastioita läntisessä kristillisyydessä ovat:

Esimerkiksi luterilaisessa jumalanpalveluksessa ei ole käytössä pyhäinjäännöslippaita tai suitsutusastioita.

Alkuaan ehtoollisastiat valmistettiin kuten arkiastiat kuparista, pronssista tai tinasta, sillä seurakunnat olivat vähävaraisia. Myöhemmin astioita taottiin jalometalleista eli hopeasta tai kullasta vuosisatoja kestävää käyttöä varten. Astioiden muodot ja koristeet ovat vaihdelleet eri tyylikausien mukaisesti. Yhden kirkon ehtoollisastiat ovat yleensä muotoilultaan yhtäläisiä.

Protestanttisissa kirkoissa ehtoollisleivät eli öylätit jaetaan ehtoollisleipälautaselta ja niitä säilytetään ehtoollisleipälippaassa. Viini kaadetaan ehtoolliskannusta ehtoollispikareihin tai ehtoollismaljaan eli kalkkiin, josta sitä tarjotaan seurakuntalaisille. Katolisissa kirkoissa käytetään lisäksi ciboriumia, monstranssia, suitsutusastioita ja pyhäinjäännöslippaita.

Ehtoollinen tuodaan alttarille peitettynä neliömäisellä kalkkiliinalla eli velumilla, joka on samoin kuin ehtoollisen jaossa käytetyt käsiliinat koristeltu.

Ortodoksisen kirkon ehtoollisastiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehtoollisastiat uhripöydälle astettuna Jaakobin liturgian edellä proskomidissa. Etualalla näkyy diskos ja kalkki, sekä taka-alalla toinen diskos. Vasemmalla on keihäs ja oikealla on viinikauha.

Itäisessä kristillisyydessä (ortodoksisuudessa ja orientaaliortodoksuudessa) ehtoollisastioita ovat:

  • kalkki eli ehtoollismalja
  • diskos eli lautanen
  • lusikka
  • tähti eli asteriksi
  • keihäs
  • viinikauha
  • ehtoollisliina
  • ehtoollispeitteet
    • ilma
    • pienet peitteet
  • tabernaakkkeli
  • artoforion

Ortodoksisessa kirkossa ehtoollisastiat ovat hiukan erilaiset: ehtoolliskalkki, lautanen eli diskos, sen päälle tuleva tähti, kaksi erikokoista keihästä ja lusikka; lisäksi tarvitaan eri kokoisia viinikauhoja ja kaksikin apulautasta, joista toisessa on Golgatan risti ja toisessa Neitsyt Marian ikoni.

Olennainen osa ehtoolliskalustoa ovat peitteet: pääsääntöisesti ristinmuotoiset pienet ja nelikulmainen iso eli ilma. Lisäksi on erikseen ilitoni eli yleensä kirkkaanpunainen liina jota diakoni tai avustaja pitelee kalkin ja ehtoolliseen osallistujan leuan välillä estämään roiskeet.

Proskomidin eli ehtoollisen valmistamisen yhteydessä kun leipä on asetettu oikein leikattuna diskokselle, se peitetään kahdesta metallikaaresta tehdyllä tai joskus kiinteällä tähdellä, jonka päälle tulee toinen pienistä ehtoollispeitteistä; kalkkiin kaadetan rukouksen oikealla kohdalla vedellä sekoitettua viiniä ja kalkki peitetään toisella peitteellä, lopuksi molemmat yhdessä isolla peitteellä; tähteä ja kaikkia peitteitä pidellään hetken ajan suitsuttimen savussa jota diakoni tai kirkonpalvelija kannattelee vieressä ja nyt pappi toimittaa vielä suitsutuksen.

Isä Meidän -rukouksen tultua lauletuksi anaforan loppusiunauksen jälkeen pappi sekoittaa viinin ja pilkotut leivät sekä viiniin lisätään lämmintä vettä; papiston nautittua ehtoollisen loput jaetaan kirkkokansalle lusikalla.

Diakoni, nuorempi pappi tai avustaja pitelee ilitonia ehtoollisen ajan kalkin ja seurakuntalaisen leuan välilläselvennä.

Kun palvelus on ohi, pappi tai diakoni nauttii lopun kalkkiin jääneen ehtoollisen ja puhdistaa välineet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966