Jaakobin liturgia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakobin liturgian Suuri Saatto länsisyyrialaisen riituksen mukaan.

Jaakobin liturgia on ortodoksinen ja orientaaliortodoksinen liturgiapalvelus. Jaakobin liturgia on vanhin edelleen käytössä oleva ehtoollisjumalanpalvelus. Se noudattaa mahdollisimman tarkasti Jerusalemin alkuseurakunnan tapoja ja jättää pois kaiken Bysantin ja Venäjän hoveista peräisin olevan käytännön.

Jaakobin liturgia on tärkein liturgiapalvelus syyrialais-ortodoksisessa kirkossa, syyrialais-malankarilaisessa ortodoksisessa kirkossa, Malankaran jakobiittissa syyrialais-ortodoksisessa kirkossa, Tuomaskristittyjen kirkkokunnissa, syyrian katolisessa kirkossa, syyrialais-malankarilaisessa katolisessa kirkossa ja maroniittikirkossa. Liturgia toimitetaan myös ortodoksisessa kirkossa ja bysanttilaista riitusta noudattavissa katolisissa kirkoissa.

Jaakobin liturgian sanotaan olevan Jeesuksen veljen Jaakobin kirjoittama.

Näkyvin ero muihin liturgiapalveluksiin on, että piispalla on yllään sakkoksen sijasta alkuperäisen kaltainen neliristinen feloni, jonka päällä on suuri omofori, jota ei oteta välillä pois. Samoin piispansauva kuuluu asiaan – mitra, kotkamatto, ripidit ja siunauskynttilät sen sijaan bysanttilaisina eivät. Saatot ovat juhlavampia kuin myöhemmissä kaavoissa eli kiertävät koko kirkon, ja itse piispa kantaa evankeliumia ja ehtoollislautasta. Samoin pienessä saatossa kannetaan mukana evankeliumin lisäksi myös profeettojen kirjaa ja epistolakirjaa.

Suurimpia eroja muihin liturgioihin nähden ovat muun muassa ne että proskomidi toimitetaan lyhennettynä ja ehtoollisen valmistelussa käytetään vain yhtä leipää eikä viittä kuten muissa liturgioissa ja anafora toimitetaan huomattavasti pitemmällä kaavalla. Sen yhteydessä luetaan myös rukoukset elävien, sairastavien sekä edesmenneiden puolesta, jotka muissa liturgioissa kuuluvat proskomidin yhteyteen.

Ekteniat luetaan kansaan päin kääntyneenä, ja väliajat papisto istuu ikonostaasin edessä olevilla tuoleilla. Ehtoollinen jaetaan erillisenä: pappi tai piispa jakaa leivän suoraan ehtoollislautaselta, ja diakoni ojentaa maljan juotavaksi.

Nykyinen Jaakobin liturgian kaava perustuu Jerusalemin patriarkaatin käyttämään kaavaan.[1] Nykyisin liturgia toimitetaan vuosittain 23. lokakuuta eli apostoli Jaakobin muistopäivänä.

Koska perinne on selvimmin apostolinen, liturgian toimittaa alkuperäisessä jerusalemilaisessa kaavassa aina piispa, joskin Suomessa arkkipiispa Paavali kehitti tarkasti perinnettä noudattavan kaavan, jossa tämän palveluksen toimittaa pappi.

Liturgian osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jaakobin liturgiassa ei lueta alku- eikä pukeutumisrukouksia eikä peitetä lahjoja. Yksi papeista leikkaa karitsan ja kaataa viiniä kalkkiin.

Opetettavien liturgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Piispan lukema rukous
  • Alkusiunaus
  • Pyhän pöydän suitsuttaminen
  • "Jumalan ainokainen poika"-veisu
  • Pieni saatto - Saatto evankeliumikirjan ja profeetta- sekä epistolakirjan kanssa
  • Ektenia
  • Pyhä Jumala-veisu
  • Profetia
    • Lukija lukee Vanhan testamentin lukukappaleen
  • Evankeliumi
  • Epistola
  • Ektenia
  • Opetettavien poistaminen

Uskovien liturgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Vaietkoon jokainen ihmisen liha"-veisu
  • Suuri saatto
  • Uskontunnustus
  • Rauhan suudelma
  • Papiston ja kansan vuorolaulu
  • Rauhan ektenia
    • Rauhan ektenian aikana piispa lukee seuraavat rukoukset salaisesti
      • Pyhän Jaakobin rukous
      • Toinen rukous
      • Basileioksen rukous
      • Esiripun rukous
  • Anafora
    • Sursum corda, (Ylentäkäämme sydämemme), anaforan aloittava dialogi piispan ja kirkkokansan välillä
    • Sanctus
    • Eukaristinen kanoni, johon kuuluu anamneesi, Kristuksen pelastustekojen ja asetussanojen muistaminen
    • Epikleesi - Pyhän Hengen avuksihuutaminen
    • Esirukoukset
      • Koko maailman, kirkon, piispojen ja esivallan muisteleminen
      • Jumalansynnyttäjän ja pyhien muisteleminen
    • Anaforan päätös
  • Ektenia
  • Isä meidän-rukous
  • Piispan lauselma: Pyhät pyhille
  • Ehtoollinen
    • Ehtoollinen jaetaan kansalle samoin kuin papistolle, leipä ja viini erikseen
  • Ektenia
  • Liturgian päätös
  • Pyhän apostoli Jaakobin, Herran veljen, jumalallinen liturgia. (Toinen painos. (Ensimmäinen painos, Kuopio 1974). Kreikankielinen alkuteos: Η ΘΕΙΑ ΛΕΙΤΟΥΡΓΙΑ ΤΟΥ ΑΓΙΟΥ ΙΑΚΩΒΟΥ ΤΟΥ ΑΔΕΛΦΟΘΕΟΥ. ΕΝ ΑΘΗΝΑΙΣ 1964. Piirrokset Petros Sasaki) Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1989. ISBN 951-9071-97-0.
  1. ”Esipuhe”, Pyhän apostoli Jaakobin, Herran veljen, jumalallinen liturgia, s. 6. (Toinen painos. (Ensimmäinen painos, Kuopio 1974). Kreikankielinen alkuteos: Η ΘΕΙΑ ΛΕΙΤΟΥΡΓΙΑ ΤΟΥ ΑΓΙΟΥ ΙΑΚΩΒΟΥ ΤΟΥ ΑΔΕΛΦΟΘΕΟΥ. ΕΝ ΑΘΗΝΑΙΣ 1964. Piirrokset Petros Sasaki) Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1989. ISBN 951-9071-97-0.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]