Ensimmäinen Samuelin kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensimmäinen Samuelin kirja
שמואל א
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Samuel voitelee Daavidin. Kuvitusta synagogassa, Dura-Europos, Syyria.
Samuel voitelee Daavidin. Kuvitusta synagogassa, Dura-Europos, Syyria.
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka Israel ja Juuda[1]
Ajoitus n. 1050–722 eaa.[1]
Teksti
Genre historiakirja
Alkukieli heprea
Lyhenne 1. Sam.
Lukuja 31
Jakeita 810
Edeltävä:
< Ruut
Seuraava:
2. Sam. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Ensimmäinen Samuelin kirja (hepr. ‏ספר שמואל א‎, Sefer Sh'muel Alef) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun yhdeksäs ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kolmas kirja. Ensimmäisen Samuelin kirjan tunnetuimpia tarinoita on Daavidin ja Goljatin kohtaaminen.

Heprealaisissa raamatuissa Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja lasketaan usein yhdeksi "Samuelin kirjaksi" (Sefer Sh'muel). Kirjoihin viitataan joskus myös ”Ensimmäisenä” ja ”Toisena kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta kuninkaiden kirjasta käytetään nimiä ”Kolmas” ja ”Neljäs kuninkaiden kirja”.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuelin kirjoissa kuvataan noin 130 vuoden ajanjaksoa, jolloin kuningasvalta Israelissa vakiintui. Kirjojen kirjoittajana pidetään Samuelia, Gadia ja Natania. Samuelin uskotaan kirjoittaneen ensimmäisen kirjan ensimmäiset 24 lukua. Gadin, Daavidin kumppanin (1 Sam. 22:5), uskotaan kirjoittaneen ennen häntä tapahtuneesta historiasta. Nathanin uskotaan täydentäneen sitä, sekä järjestäneen kirjat nykyään tunnettuun muotoon (1 Aik. 29:29).

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Samuelin kirja käsittää noin sadan vuoden ajanjakson joka on lähes päällekkäinen Samuelin elämän kanssa. Se sisältää:

  • Eelin historian (1 Sam. 1-4)
  • Samuelin historian (5-12)
  • Saulin ja Daavidin maanpaon historian (13-31)

Daavidin voitto Goljatista kerrotaan luvussa 17. Tuleva kuningas Daavid voitti ensimmäisenä mainetyönään kivilingollaan lähes kolmimetrisen ("kuuden kyynärän ja vaaksan mittaisen") filistealaisjättiläisen. Tästä kaksintaistelusta on syntynyt sanonta "Daavidista ja Goljatista".

Samuelin kirjat antavat tasapainoisen ja psykologisesti uskottavan kuvan ajasta, jota ne kuvaavat. Se kuvaa Saulin ja Daavidin sankaruutta ja voimaa, heidän kehitystään ja ystävyyksiään, mutta myös heidän epäilyjään, syntejään ja epäonnistumisiaan. Tämä on harvinaista ajankohdan historiallisille kirjoituksille, tuolloin hallitsijoista oli tapana kirjoittaa joko kokonaan positiiviseen tai kokonaan negatiiviseen sävyyn.

Kirjat eivät muodosta täydellistä historiaa. Kerronnassa on usein aukkoja, sillä kirjojen tarkoituksena on esittää Israelin kuningaskunnan vaiheittainen kehitys, eikä kaikkien hallitsijoiden hallituskausien kaikkia tapahtumia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.
  2. Bechtel, Florentine: First and Second Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  3. Schets, Joseph: Third and Fourth Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peltola, Olavi: ”Ensimmäinen Samuelin kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.
  • Tsumura, David Toshio: The First Book of Samuel. The New International Commentary on the Old Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2007. ISBN 0802823599.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Books of Samuel