Haggain kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haggain kirja
חגי
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Profeetta Haggai. Venäläinen ikoni 1700-luvulta.
Profeetta Haggai. Venäläinen ikoni 1700-luvulta.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Haggai
Kirjoituspaikka Juuda[1]
Ajoitus n. 520 eaa.[1]
Teksti
Genre profeetallinen kirja
Alkukieli heprea
Lyhenne Hagg.
Lukuja 2
Jakeita 38
Edeltävä:
< Sef.
Seuraava:
Sak. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Haggain kirja (hepr. ‏חגי‎, Chagi) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 37. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdeksästoista kirja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haggain kirjan on kirjoittanut profeetta Haggai. Kirjan mukaan sen ensimmäinen luku on kirjoitettu "Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä", ja toinen luku puolestaan seitsemännessä ja yhdeksännessä kuussa. Tämä vastaa vuotta 520 eaa.

Profeetan päämääränä oli yleisesti kannustaa kansaa Jerusalemin toisen temppelin uudelleenrakennuksessa vuonna 520 eaa. pakkosiirtolaisten palattua Babylonin vankeudesta. Haggai sanoo, että viimeaikainen kuivuus on johtunut kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa temppeli, jota Haggai pitää Jerusalemin loiston avaimena. Kansa uudelleenrakensi mieluummin omia kotejaan. Kirja päättyy ennustukseen kuningaskuntien kukistumisesta. Serubbabel, Juudan kuningaskunnan käskynhaltija, tulisi toimimaan Jumalan valitsemana johtajana.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja koostuu kahdesta luvusta. Kirjan kieli ei ole yhtä hienosti punottua kuin muissa pienissä profeetoissa, mutta sen sanoma tulee hyvin selkeäksi.

Kirjan ensimmäinen luku sisältää:

  • Jumalan ensimmäisen viestin Serubabbelille ja ylipappi Joosualle (1:2-11).[2]
  • Viestin vaikutukset (1:12-15).[3]

Toinen luku sisältää:

  • Toisen profetian, joka toimitettiin kuukautta myöhemmin (2:1-9).[4]
  • Kolmannen profetian, joka toimitettiin kaksi kuukautta ja kolme päivää toisen profetian jälkeen (2:10-19).[5]
  • Neljännen profetian, joka toimitettiin samana päivänä kuin kolmas (2:20-23).[6]

Kirjan tapahtumiin viitataan Esran kirjan jakeissa 5:1 ja 6:14.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peltola, Olavi: ”Haggain kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.
  • Verhoef, Pieter A.: The Books of Haggai and Malachi. New international commentary on the Old Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1987. ISBN 0802825338.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Haggain kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gigot, Francis: Aggeus (Haggai) Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  • Hirsch, Emil G.: Book of Haggai. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Haggai