Sananlaskujen kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Sananlaskujen kirja eli Sananlaskut (hepreaksi ‏משלי‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista. Se on Raamatun 20. ja juutalaisen Tanakhin Ketuvimin toinen kirja. Kirja on kokoelma runollisessa muodossa esitettyjä moraalisia ja filosofisia sanontoja monista eri aiheista. Se on käytännöllistä filosofiaa ja elämänviisautta, ja kokoaa yhteen aikansa yleisiä sanontoja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sananlaskujen kirja kirjakäärönä.

Sananlaskujen kirjan on synyt Israelin kuningasajalla. Kirja alkaa sanoilla "Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut",[1] ja perinteisen käsityksen mukaan kuningas Salomo on kirjan kirjoittaja. Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa sanotaan, että Salomo "sepitti kolmetuhatta viisasta lausumaa",[2] ja kirjan sananlaskujen on katsottu olleen valikoima näistä lausumista. Tämä näkemys on kuitenkin kyseenalaistettu kriittisten tutkijoiden toimesta. Juutalainen traditio laittaa koko kirjan "Hiskian miesten" nimiin, sillä luku 25 alkaa sanoilla "nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet".[3]. Kuningas Hiskia oli Juudan kuningas 300 vuotta kuningas Salomon jälkeen. Myös luvussa 30 on nimetty myös kolmas kirjoittaja kuningas Lemuel, jonka oletetaan olevan kuningas Salomonin salanimi.

On myös mahdollista, että Sananlaskujen kirja on ainakin osittain kehittynyt ajan myötä niin, että myöhemmät toimittajat lisäsivät sen loppuun uusia sananlaskuja.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sananlaskujen kirja sisältää noin 915 sananlaskua, jotka tarkastelevat ihmisten arkea ja elämän opetuksia. Sananlaskut ovat lyhyitä sananparsia, joten niitä ei voi pitää saman kaltaisena lakina kuten kymmenen käskyä. Sananlaskujen kirja jaetaan yleensä kolmeen osaan:

  • Luvut 1 - 9 sisältävät esityksen viisaudesta suurimpana hyvänä.
  • Luvut 10 - 24 sisältävät "Salomon sananlaskujen kokoelman".
  • Luvut 25 - 29 sisältävät myös "Salomon sananlaskuja, jotka Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat koonneet".

Näiden jälkeen tulee kolme lisäystä:

  • Luku 30, "Massalaisen Agurin, Jaken pojan, sanat".
  • Luku 31:1-9, "Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat".
  • Luku 31:10-31, hyvän vaimon ylistys.

Näiden jakojen lisäksi Sananlaskujen kirjan voi jakaa myös neljään osaan: puhe viisaudesta (luvut 1-9), Salomonin sananlaskut (luvut 10-22 ja 25-29), viisauden sanat (luvut 23 ja 27-28) ja Agurin ja Lemuelin sanat (luvut 30-31).

Uudessa testamentissa on 35 suoraa lainausta tai viittausta Sananlaskujen kirjaan.

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa."[4]
  • "Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini."[5]
  • "Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta."[6]
  • "Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain."[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Sananlaskujen kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Sananlaskut (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gigot, Francis: Book of Proverbs Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Proverbs