Ensimmäinen kuninkaiden kirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ensimmäinen kuninkaiden kirja
מלכים א
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka Babylon
(Babylonin vankeus)[1]
Ajoitus n. 590–538 eaa.[1]
Teksti
Genre historiakirja
Alkukieli heprea
Lyhenne 1. Kun.
Lukuja 22
Jakeita 817
Edeltävä:
< 2. Sam.
Seuraava:
2. Kun. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Ensimmäinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים א‎, Sefer Melachim Alef) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun yhdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen viides kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.[2][3]

Profeetta Elia.

Kuninkaiden kirjojen kirjoittajista tai kirjoitusajasta ei ole täyttä varmuutta. Tekstin lähteiksi on ilmoitettu seuraavat:

  • Salomon tekojen kirja (1 Kun. 11:41)
  • Juudan kuninkaiden aikakirjat (14:29; 15:7, 23, jne.)
  • Israelin kuninkaiden aikakirjat (14:19; 15:31; 16:14, 20, 27, jne.)

Kirjat on todennäköisesti kirjoitettu vuosien 561 eaa. ja 538 eaa. välillä. Ensin mainittuna vuonna Jojakim vapautui Babylonian kuninkaan Evil-Merodakin vankeudesta, ja se on viimeisen luvun (2 Kun. 25) ajoitus. Jälkimmäisenä vuonna Persian kuningas Kyyros Suuri antoi vapautusmääräyksen.

Tieteellisessä tutkimuksessa vallitsee kuitenkin yleisesti näkemys, että Kuninkaiden kirjat eivät ole syntyneet vain yhden henkilön kynästä, vaan pitkän ajan kuluessa ja useamman eri redaktorin toimesta.[4] Kuninkaiden kirjojen kreikankielinen käännös Septuagintassa osoittaakin, että tekstiä laajennettiin jopa kokonaisilla jakeilla vielä hyvinkin myöhään: esimerkiksi jakeet 1 Kun. 6:11–13 puuttuvat Septuagintan editiosta. Septuagintan todistus osoittaa myös, että eri tekstiosioiden sijainnit ovat historian saatossa vaihdelleet huomattavastikin: esimerkiksi kuningas Josafatin (1 Kun. 22:41–51) hallintanarratiivi annetaan Septuagintassa jo jakeen 16:28 jälkeen.[5]

  • Salomo voidellaan kuninkaaksi (1 Kun 1)
  • Daavidin kuolema (2)
  • Salomo nai faaraon tyttären, Salomo rukoilee viisautta, Salomon tuomio (3)
  • Salomon viisaus ja vauraus (4)
  • Salomo rakentaa temppelin, liitonarkki viedään temppeliin, temppelin vihkiminen (6–8)
  • Saban kuningatar Salomon luona (10)
  • Salomon luopumus ja kuolema (11)
  • Israelin kapina (12)
  • Jerobeam I Israelin kuninkaana, Rehabeam Juudan kuninkaana (12–14)
  • Abiam ja Aasa Juudan kuninkaana, Naadab, Baesa, Eela, Simri, Omri ja Ahab Israelin kuninkaana (15–22)
  • Profeetat Elia ja Elisa (17–19)
  • Joosafat Juudan kuninkaana, Ahasja Israelin kuninkaina (22)
  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
  2. Bechtel, Florentine: First and Second Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  3. Schets, Joseph: Third and Fourth Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  4. Mordechai Cogan: 1 Kings (Anchor Bible Commentary), s. 96–100. Doubleday, 2000.
  5. Timo Tekoniemi: Omrin dynastian aika: mitä annettavaa tekstikritiikillä on Kuningasten kirjojen kronologian tutkimukselle? (Pro Gradu-työ) 2015.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Books of Kings