Aamoksen kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aamoksen kirja
עמוס
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Profeetta Aamos. Venäläinen ikoni 1700-luvulta.
Profeetta Aamos. Venäläinen ikoni 1700-luvulta.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Aamos
Kirjoituspaikka Israel[1]
Ajoitus n. 760–750 eaa.[1]
Teksti
Genre profeetallinen kirja
Alkukieli heprea
Lyhenne Aam.
Lukuja 9
Jakeita 146
Edeltävä:
< Joel
Seuraava:
Ob. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Aamoksen kirja (hepr. ‏עמוס‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 30. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdestoista kirja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profeetta Aamos toimi kuningas Jerobeam II:n, Israelin kuningaskunnan kuninkaan, hallintokauden (vuodesta 793 eaa. vuoteen 753 eaa.) sekä Ussian, Juudan kuningaskunnan kuninkaan, aikana. Tuohon aikaan sekä pohjoisen Israel että etelän Juuda olivat vaurautensa huipulla. Aamos oli profeetta Hoosean aikalainen, mutta todennäköisesti vaikutti jonkin verran häntä ennen.

Aamos ei todennäköisesti ollut "ammattimainen profeetta", joka olisi koulutettu toimimaan kuninkaan hovissa. Sen sijaan hän antaa ymmärtää olleensa paimen ja maanviljelijä, jonka Jumala kutsui työhön. Hänen viljelemiensä viikunoiden on ajateltu olleen rahvaan ruokaa. Siksi tutkijat ovat arvelleet, ettei hän kuulunut siihen eliittiin, jonka hän tuomitsi profetioissaan. Sen sijaan hän vaikuttaa työläiseltä.

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa tutkijoista uskoo, että Aamos profetioi syksyllä 750 eaa. tai 749 eaa. Yleisesti uskotaan, että hänen saarnaajantoimensa Betelissä kesti vähimmillään yhden päivän ja enimmillään muutaman päivän ajan. Tuohon aikaan Assyrian sotajoukot taistelivat Damaskosta vastaan useita vuosia, ja se vähensi huomattavasti Syyrian uhkaa Israelia vastaan. Naapurien sotiessa Israel kykeni laajentamaan alueitaan lähes samoiksi, kun ne olivat olleet Daavidin ja Salomon aikoina.

On huomioitava, että Aamos saarnasi noin kaksi vuotta ennen suurta maanjäristystä, ja viittasi järistykseen kirjassaan kaksi kertaa. Sakarja muisti maanjäristyksen vielä 200 vuotta myöhemmin (Sak. 14:5).

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet tutkijat jakavat Aamoksen kirjan kolmeen osaan. Luvut 1 ja 2 tarkastelevat Israelia ympäröiviä kansoja (Damaskos, Filistea, Tyyro, Edom ja Ammon) sekä Israelia itseään moraalisten silmälasien läpi, sekä sisältävät ennustuksia näitä vastaan. Luvut 3-6 tarkastelevat Israelin syntejä tarkemmin. Luvut 7-9 sisältävät näkyjä, jotka Jumala antoi Aamokselle, sekä Betelin papin Amasjan nuhdesaarnan Aamokselle. Kirjan jakeita 7:1-9:8 kutsutaan yleisesti Näkyjen Kirjaksi. Se sisältää ainoan kertovan osuuden.

Profeetta Aamos ja muita hahmoja kattomaalauksessa. Melozzo da Forlì, 1400-luku.

Ensimmäisessä kahdessa näyssä Aamos kykenee taivuttelemaan Jumalan siihen, ettei tämä kurita kansaa, niin kuin on Aamokselle näyttänyt. Kurin ja oikeudenmukaisuuden teemat ovat keskeisiä osassa, jota joskus kutsutaan valitusten kirjaksi (5:1 - 6:14). Tämä viesti voidaan nähdä parhaiten jakeessa 5:24. Luvussa 4 kuvattujen vitsausten voidaan katsoa olleen kurinpalautuksia, jotka saivat Israelin kääntymään takaisin Jumalan puoleen. Kansa ei kuitenkaan tulkinnut niitä tällä tavalla, ja ne kääntyivät rangaistukseksi kansa tottelemattomuudesta.

Näkyjen toisessa osassa (7:7-9) ei enää esirukoile kansansa puolesta, ja Jumala sanoo, ettei hän "enää kulje armahtaen [Israelin] ohitse". Israelin ahdinko on muuttunut toivottomaksi. Jumala ei enää pidättele tuomiotaan, koska Israel kieltäytyy kuuntelemasta profeettoja ja jopa pyrkii vaientamaan heidät (2:12, 3:8, 7:10-17).

Useimpien tutkijoiden mukaan Aamoksen kirjan keskeinen idea on siinä, että Jumala laittaa kansansa samalle tasolle kuin sitä ympäröivät kansat — hän vaatii kaikilta samaa moraalia. Samoin kuin kaikki muut kansat, jotka nousevat Jumalaa vastaan, myös Israel ja Juuda eivät pääse pakoon tuomiota epäjumalanpalvonnasta ja epäoikeudenmukaisista tavoista, eikä Jumalan kanssa solmittu liitto vapauta niitä moraalisista standardeista. Jumalaa edustava kansa täytyy puhdistaa kaikesta ja kaikista, jotka häpäisevät Jumalan nimen. Jumalan nimen on oltava korkea.

Muita merkittäviä teemoja kirjassa ovat: sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja huoli vähäosaisista; Jahve on kaikkien kansojen jumala ja tuomari; Jahve on oikeudenmukaisuuden jumala; Jahve teki kaikki kansat; Jahve valitsi Israelin kansan, ja lunasti heidät, jotta hänet tunnettaisiin kaikessa maailmassa; Jahven valittuna oleminen tarkoittaa sitä, että on velvollinen elämään annetun lain mukaan; Jahve tuhoaa ainoastaan epäoikeudenmukaiset, muut säilyvät; ja että Jahve on vapaa tuomitsemaan, lunastamaan ja toimimaan Israelin pelastajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Aamoksen kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gigot, Francis: Amos Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  • Levi, Gerson B.: Book of Amos. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Amos