Hesekielin kirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Hesekielin kirja (hepreaksi ‏ספר יחזקאל‎, Sefer Yəḥezqel) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 26. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin yhdeksäs kirja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesekielin näky (Rafael)

Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Hänellä oli vaimo, kunnes hänet vietiin 26-vuotiaana pois pakkosiirtolaisuuteen vuonna 597 eaa.

Hesekielin kirja kirjoitettiin israelilaisille, jotka elivät pakkosiirtolaisuudessa Babylonissa. Siihen saakka heidän tapansa oli palvoa Jumalaa Jerusalemin temppelissä. Pakkosiirtolaisuus synnytti tärkeitä teologisia kysymyksiä. Kuinka israelilaiset saattoivat palvoa Jumalaa, kun he olivat kaukana kotimaastaan? Oliko Jumala vielä heidän saatavillaan? Hesekiel käsittelee tätä ongelmaa. Hän selittää ensin, että heidän pakkosiirtolaisuutensa on rangaistus heidän uskottomuudestaan, ja tarjoaa toivoa maanpakolaisille, kunhan he palaavat takaisin Jumalan luo. Hesekielin kirja on siis viesti toivosta sitä epätoivoisesti tarvitseville.

Kirjoittaja kertoo päivästä, jolloin Juuda ja Israel palautettaisiin valtioina takaisin. Hän lainaa paljon edeltäneiltä profeetoilta ja muista kirjoista, ja etsi tapaa lohduttaa kansaa tiedolla ikuisesta liitosta Jumalan kanssa. Hän saarnasi heille uutta ymmärrystä heidän pakkosiirtolaisuutensa aikana. Hän näytti heille, että Jumala oli edelleen tapahtumien johdossa. Hesekiel käytti omaa elämäänsä ja suhdettaan Jumalaan esimerkkinä.

Kirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan asemasta on käyty vuosisatojen aikana paljon keskusteluja. Keskustelut eivät ole koskeneet kirjan kirjoittajaa, sillä Hesekielin roolista ollaan melko yksimielisiä. Sen sijaan on keskusteltu siitä, tulisiko kirjan kuulua Raamatun kirjojen kaanoniin. Tämä ei ole johtunut siitä, että kirjan profeetallista sanomaa ja jumalallista inspiraatiota olisi epäilty, vaan siitä, että se on melko vaikeaselkoinen, ja oppimattomat saattaisivat tulkita sitä väärin. Kirjan ensimmäistä lukua ei ole yleensä luettu synagoogissa, ja kirjan lukeminen yksityisyydessä oli kielletty alle 30-vuotiailta.

Ennen vuotta 1924 kukaan ei ollut kyseenalaistanut Hesekielin kirjan kirjoittajan henkilöllisyyttä. Suurimmalle osalle tutkijoista on ollut selvää, että kirjan on kirjoittanut yksi henkilö, sillä se osoittaa yhtä ajattelutapaa ja kirjoitustyyliä. Vuonna 1924 kehitettiin kuitenkin teoria, että 1103 kirjan jakeista olisi lisätty vasta myöhempinä aikoina.

Siitä lähtien tutkijat ovat jakaantuneet asian suhteen. W. Zimmerli on ehdottanut, että kirjan alkuperäinen sanoma vaikutti myöhempään koulukuntaan, joka lisäsi siihen syvempää ymmärrystä profetioista. Muut tutkijaryhmät, kuten M. Greenbergin johtama ryhmä, pitävät kirjaa edelleen enimmäkseen Hesekielin itsensä kirjoittamana.

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesekielin kirja voidaan ajoittaa perustuen Hesekielin kuningas Jojakinin hallintokauden tapahtumiin tekemiin viittauksiin. Monien kirjan lukujen alussa on jopa sanottu suoraan, milloin se on tapahtunut. Esimerkiksi kirjan alussa sanotaan, että näky tapahtui kun "oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä [..], kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi". Näiden avulla voidaan ajoittaa sekä Hesekielin elämä että hänen profettana toimimansa aika melko tarkasti.

Hesekielin kirja kirjoitettiin alun perin 25 vuoden aikana vuosien 593 ja 571 eaa. välillä. Kirjat vaikuttavat kirjoitetun kahdessa jaksossa tämän Hesekielin 25 vuotta kestäneen profetoimisen aikana. Ensimmäinen jakso, joka on tarkoitettu Juudan ylemmille luokille, kirjoitettiin vuosien 593 ja 586 eaa. välillä. Toinen jakso, joka on kirjoitettu vuosien 586 ja 571 eaa. välillä, käsittelee hänen ennustuksiaan kansan pelastumisesta.

Seuraava taulukko luettelee Hesekielin kirjan tapahtumat ajoitettuna:

Tapahtuma Jae Ajoitus
Naky Herran kirkkaudesta 1:1-3 Kesäkuu 593 eaa.
Hesekiel kutsutaan profeetaksi 3:16 Kesäkuu 593
Näky temppelistä 8:1 Elo/syyskuu 592
Keskustelu vanhimpien kanssa 20:1 Elokuu 591
Jerusalemin toinen piiritys 24:1 Tammikuu 588
Ennustus Tyyroa vastaan 26:1 Maalis/huhtikuu 587/586
Ennustus Egyptiä vastaan 29:1 Tammikuu 587
Ennustus Egyptiä vastaan 29:17 Huhtikuu 571
Ennustus Egyptiä vastaan 30:20 Huhtikuu 587
Ennustus Egyptiä vastaan 31:1 Kesäkuu 587
Itkuvirsi faaraosta 32:1 Maaliskuu 585
Itkuvirsi Egyptistä 32:17 Huhtikuu 586
Jerusalemin kukistuminen 33:21 Joulu/tammikuu 586/85
Näky uudesta temppelistä 40:1 Huhtikuu 573

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesekielin kirjassa on kolme osaa:

  1. Israelin tuomio - Hesekiel osoittaa paheksuntansa juutalaisia veljiään kohtaan, varoittaen heitä Jerusalemin varmasta tuhosta ja vastustaen vääriä profeettoja (Hes. 1-24). Luvuissa 4 ja 5 esitetään symbolisia toimia, joilla juutalaiset voisivat vähentää kohtaamiaan rangaistuksia. Ne osoittavat Hesekielin olevan hyvin tutustunut leeviläiseen lainsäädäntöön (katso esimerkiksi 2 Moos. 22:30; 5 Moos. 14:21; 3 Moos. 5:2; 7:18,24; 17:15; 19:7; 22:8).
  2. Profetiat naapurikansoja vastaan: ammonilaisia (25:1-7), mooabilaisia (25:8-11), edomilaisia (25:12-14), filistealaisia (25:15-17), tyyrolaisia (26-28:19), siidonilaisia (28:20-28:26) ja egyptiläisiä (29-32) vastaan.
  3. Profetiat Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin hävityksen jälkeen: Israelin voittokulku ja Jumalan valtakunta maan päällä (33-39); messiaaniset ajat ja Jumalan valtakunnan pystyttäminen ja menestyminen (40-48).

Hesekiel suoritti suuren osan profetioinnista omilla teoillaan. Sen sijaan että hän olisi vain saarnannut ihmisille suullisesti, Jumala antoi hänelle ohjeen elää hänen samomansa todeksi eri tavoin. Hänen tekonsa tulkittiin merkeiksi.

Kirjan viitatuimpia osia ovat ennustus kuolleista luista, jotka heräävät henkiin, sekä lopussa oleva kuvaus sopusuhtaisesta temppelistä, jossa Jumala asuu.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Hesekielin kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Hesekielin kirja (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Schets, Joseph: Ezekiel Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Ezekiel