Esterin kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esterin kirja
אסתר
Tanak
Ketuvim
Raamattu
Vanha testamentti
Ahasveros ja Haman Esterin pidoissa. Rembrandt, 1660.
Ahasveros ja Haman Esterin pidoissa. Rembrandt, 1660.
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka Persia[1]
Ajoitus n. 464–435 eaa.[1]
Teksti
Genre historiakirja
Alkukieli heprea
Lyhenne Est.
Lukuja 16
Jakeita 272
Edeltävä:
< Neh.
Seuraava:
Job >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Esterin kirja (hepr. ‏מגילת אסתר‎, Megilath Ester) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 17. ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin kahdeksas kirja.

Esterin kirja eli Megila on juutalaisen purim-juhlan perusta, ja sen koko teksti luetaan ääneen kahdesti juhlan aikana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esterin kirja ajoitetaan yleensä 300- tai 200-luvuille eaa. Juutalaisen perimätiedon mukaan se on Suuren kokouksen (Anshe Knesset HaGedolah) uudelleentoimitus Mordokain alkuperäisestä tekstistä.

Esterin kirjan historiallinen tarkkuus on kyseenalaistettu hyvin laajalti.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esterin kirjan kirjakäärö.
  • Kuningatar Vasti uhmaa Ahasverosta (Est. 1)
  • Esteristä tulee kuningatar (2)
  • Haman tahtoo tuhota juutalaiset, (3)
  • Mordokai pyytää apua Esteritä (4)
  • Ester järjestää pidot kuninkaalle ja Hamanille ja Haman pystyttää hirsipuun Mordokaita varten (5)
  • Kuningas palkitsee Mordokain (6)
  • Hamanin tuho (7-8)
  • Mordokai ja Ester kumoavat Hamanin käskyn (8)
  • Juutalaiset tuhoavat vihollisensa ja määräys purim-juhlan vietosta (9)
  • Ahasveroksen ja Mordokain suuruus (10)

Kreikkalainen Esterin kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Septuagintassa Esterin kirjasta on laajempi versio, Kreikkalainen Esterin kirja. Siihen kuuluvat lisäykset luetaan deuterokanonisten kirjojen joukkoon. Nykyisissä painoksissa ne sijoitetaan tavallisesti kirjaimilla A–F merkittyinä lukuina kirjan muiden osien väliin. Katolinen kirkko katsoo nekin Raamattuun kuuluviksi, mutta useimmissa protestanttisissa kirkkokunnissa niitä pidetään apokryfisinä. Lisäykset ovat:[2]

  • A (kirjan alkuun lisätty johdanto): Mordokain uni ja Mordokai pelastaa kuninkaan salamurhalta.
  • B (3. ja 4. luvun välissä): Artakserkseen antama käskykirje, jonka mukaan juutalaiset oli tuhottava.
  • C (4. luvun jälkeen): Mordokain ja Esterin rukoukset Israelin puolesta.
  • D (lisäyksen C jälkeen, ennen 5. lukua): Ester astuu kuninkaan eteen.
  • E (8. luvun 12. ja 13. jakeen välissä): kuninkaan uusi käskykirje, jolla määräys juutalaisten tuhoamisesta peruutettiin.
  • F (10. luvun 3. ja 4. jakeen välissä): Mordokain unen selitys ja jälkisanat.[3]

Septuagintassa nämä on myös sijoitettu edellä mainittuihin kohtiin, joihin ne kertomuksen juonen kannalta lähinnä kuuluvatkin. Kun kuitenkin jo Hieronymus, joka laati Raamatun latinankielisen käännöksen, Vulgatan, piti niitä myöhemmin tehtyinä lisäyksinä, hän siirsi ne kirjan loppuun ja lisäsi niiden edelle välihuomautuksen. Kun Raamatun teksti myöhemmin jaettiin lukuihin ja jakeisiin, näistä tuli Vulgatassa Esterin kirjan 10. luvun loppuosa sekä 11. – 16. luvut.[4] Toisaalta tästä ratkaisusta seurasi, että kirjan muiden lukujen sekä 10. luvun ensimmäisten jakeiden numerot ovat Vulgatassa samat kuin niissä, etupäässä protestanttisissa kirkoissa käytetyissä Raamatun painoksissa, joissa lisäykset eivät ole mukana.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Kreikkalainen Esterin kirja”, Vanhan testamentin apokryfikirjat. Toimituskunta: Juhani Pihkala ym. 2. korjattu painos (1. painos 2009). Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-951-607-780-5.
  • Peltola, Olavi: ”Esterin kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.
  2. Kuusi apokryfikirjaa: Kreikkalainen Esterin kirja Apokryfikirjojen käännöskomitea. Viitattu 30.9.2013.
  3. Kiilunen, Jarmo & Huhtala, Aarre: Urhea Judit, Viisas Sirak: Johdatus Vanhan testamentin apokryfikirjoihin. Helsinki: Kirjapaja, 2008.
  4. ”Esther”, Biblia sacra iuxta vulgatam versionem. Tomus 2 : Proverbia - Apocalypsis / recensuit et brevi apparatu instruxit Robertus Weber, s. 712–730. Stuttgart: Württembergische Bibelanstalt, 1975. (latinaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Esterin kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Kuusi apokryfikirjaa, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asettaman käännöskomitean käännösehdotus kuudelle eri apokryfikirjalle. Sisältää Kreikkalaisen Esterin kirjan.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirsch, Emil G. et al.: Esther. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
  • McMahon, Arthur: Esther Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Esther