Birkat hamazon

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Birkat hamazon lausutaan leivän syömisen jälkeen

Birkat hamazon (hepreaksi: ברכת המזון, suomeksi: ravinnon siunaus), on juutalainen ruokarukous, joka lausutaan leivän syömisen jälkeen. Jiddishiksi birkat hamazonia kutsutaan nimellä bentshen. Juutalaisuudessa birkat hamazon lasketaan yhdeksi Tooran mitsvoista. Halakhan mukaan birkat hamazon tulee lausua, kun on syönyt ohrasta, vehnästä, rukiista, speltistä tai kaurasta tehtyä leipää vähintään kezajitin verran. Kezajit on halachinen mittayksikkö, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "oliivin kokoinen".[1]

Yleensä birkat hamazon luetaan aterian jälkeen hiljaa tai lauletaan yhdessä. Birkat hamazon lausutaan useimmiten alkuperäiskielellä eli hepreaksi. Jos paikalla on vähintään kolme juutalaista miestä tai joissain tapauksissa vähintään kolme naista, lausutaan ennen birkat hamazonin aloittamista virallinen kutsu eli zimun. Zimunin kautta yksi osallistuja "kutsuu" muut lausumaan yhdessä birkat hamazonin. 

Birkat hamazon koostuu neljästä osasta, joita kutsutaan siunauksiksi, ja loppuosasta, joka koostuu lyhyistä rukouksista ja Raamatun lauseista. Ensimmäinen siunauksen aihe on ruoka, toisen Israelin maa, kolmannen Jerusalem ja neljännen Jumalan hyvyys.[2] Niiden jälkeen on lyhyitä pyyntörukouksia, jotka alkavat sanalla Harachaman eli Armollinen. Ennen birkat hamazonia on sapattina ja Toorassa mainittuina juhlapäivinä tapana sanoa psalmi 126. Arkipäivinä ennen birkat hamazonia on tapana sanoa psalmi 137. Juhlapäivinä birkat hamazoniin lisätään päivään liittyviä lisäyksiä.[3]

Birkat hamazonin lukemista varten on olemassa erityisiä kirjasia, joita kutsutaan nimellä bentsher. Ne sisältävät birkat hamazonin tekstin lisäksi usein myös muita rukouksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]