Koordinaatit: 36.324°N, 41.854°E

Sindžar

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinjar
(نگال, Şingal)
نجار‎, Sinǧār
Näkymä Sindžariin
Näkymä Sindžariin

Sinjar

Koordinaatit: 36.324°N, 41.854°E

Valtio Irak
Maakunta Ninawa
Piirikunta Sinjar
Väkiluku (2009) 33 921


















Sindžar, myös Sinjar (kurdiksi نگال, Şingal; arab. نجار‎‎, Sinǧār), on kaupunki Luoteis-Irakissa Ninawan maakunnan kurdialueella Sindžarin vuoriston eteläpuolella. Kaupunki toimii noin 300 000 asukkaan Sinjarin piirikunnan (10 % maakunnan 3,04 miljoonasta asukkaasta) hallintokeskuksena[1] ja itse kaupungissa oli vuonna 2009 arviolta 33 921 asukasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Sindžarin lähettyvillä sijaitsi historiallinen Singaran kaupunki, josta ei kuitenkaan ole jäänyt juurikaan merkkejä. Alueeella mainitan toimineen syyrialais-ortodoksisia ja nestoriolaisia piispoja 600-luvulta 800-luvulle ja vielä tämän jälkeen yksittäisiä vuosina 1278 ja 1345. Islamin saapumista seuranneissa lähteissä mainitaan Sassanidien Persian ja Bysantin valtakunnan hallinneen vuorotellen aluetta ja 500-luvulla sen väestö oli sekoitus kristittyjä, juutalaisia ja zaraathustralaisia. Pseudo-Metodiuksen ilmestyskirja kirjoitettiin Sindžarissa ja se kertoo kristillisen kulttuurin alamäestä muslimien valloitusten jälkeen.[2]

Pian muslimivalloituksen jälkeen Sindžariin mainitaan kapinoineen Atik-nimisen henkilön johdolla. Hän oli ehkäpä kharijiitti ja myhemmin alueella mainitaan vaikuttaneen ibadilaisuuden. Jesidit ovat asuttaneet aluetta 900-luvulta lähtien. Uqaylidit rakennuttivat Sindžariin linnoituksen ja myöhemmin aluetta hallitsivat eri turkmeenidynastiat. Nur al-Din valtasi Sindžarin kahdesti vuosien 1169 ja 1171 välillä ja myöhemmin aluetta hallitsi al-Nurin zengidien dynastian haara. Heitäseurasivat puolestaan aijubidit. Baha ad-Din ibn Shaddad kuvaili kapungissa olevan kaksi linnoitusta ja kaskoismuurin. Il-kaanien valtakunta tuhosi molemmat linnoituksen, jotka jälleenrakennettiin sittemmin mongolien alaisuudessa. Zakariya al-Qazwini kutsui puolestaan Sindžaria "pikku-Damaskokseksi" sen kylpylöiden ja mosaiikkien mukaan.[2]

Sindžaria hallitsivat sittemmin vuorotellen Kara Koyunlu, Ak Koyunlu, Safavidit ja lopulta Osmanien valtakunta vuonna 1534. Osana Osmanien valtakuntaa Sindžar kuului hallinnollisesti Diyarbakırin maakuntaan ja myöhemmin Mardinin sandjakiin sekä lopulta vuodesta 1830 Mosulin sandjakiin. Jesidien mainitaan muodostaneen pitkään uhan alueella matkustaville ja heidän kapinansa olivat tavallisia. Osmanit eivät pystyneet kukistamaan jesidejä aseellisesti ja osmanien vallan vakiinutti vasta Ahmet Şefik Mithat pašša taitavan diplomatian avulla.[2] Sittemmin Sindžar on ollut osa itsenäistä Irakia. 1970-luvulla aluetta pyrittiin arabialaistamaan ja tähän liittyen suurin osa jesideistä pakotettiin muttamaan erityisiin siirtokuntiin ja monet kylät tuhottiin.[3]

Tuhoutunutta Sindžaria Isis-järjestön taistelijoiden vetäydyttyä.

Ääri-islmailainen Isis-järjestö valtasi Sindžar elokuussa 2014. Järjestön uutisoitiin surmanneen paikallsiia jesidejä ja pakottaneen jesidinaisia ja lapsia orjuteen.Myöhemmin alueelta on löydetty jesidien joukkohautoja.[4] Monet paikalliset pakenivat Sindžarin vuoriille, jossa Isis piiritti heitä. Jesidejä uhannut kansanmurha oli yksi tekijä, joka sai Yhdysvallat aloittamaan ilmaiskut Irakissa. Kurdien peshmerga, PKK ja paikalliset jesidijoukot valtasivat Sindžarin takaisin Isis-järjestön taistelijoilta marraskussa 2015.[5] Irakin hallituksen joukot valtasivat Sindžarin ja monet muut Irakin Kurdistanin kanssa kiistelemänsä alueet takaisin lokakuussa 2017. Keskushallituksen ja Kurdistanin välit olivat kiristyneet Kurdistanin järjestettyä kansanäänestyksen itsenäisyydestä muutamaa viikkoa aikaisemmin.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sindžarissa oli vuonna 2009 arviolta 33 921 asukasta.[7] Alueen väeestön valtaosa on jesidikurdeja.[3] Sindžarin piirikunnan väestö kuuluu Irakin köyhimpiin. Vuonna 2011 noin 63 prosenttia Sindžarin piirikunnan väestöstä eli kansallista tulorajaa (2,5 dollaria päivässä) väheisemmillä tuloilla. Yli 12-vuotiaista noin 40 prosenttia oli lukutaidottomia. On huomattavaa, että Ninavan maakunnan tytöistä läheskään kaikki eivät pääse kouluun.[1]

Kaupungissa on kuvattu vuoden 1973 elokuvan Manaajan alkukohtauksia.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ninewa Iraq. Governorate profile (pdf) 2013. Joint Analysis Unit, United Nations, iau-iraq.org. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
  2. a b c C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume IX (San-Sze), s. 643-644. BRILL, 1998. ISBN 9789004104228. (englanniksi)
  3. a b Sean Kane: Iraq's disputed territories (pdf) United States Institute of Peace. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  4. IS blamed for mass Yazidi grave found near Sinjar, Iraq BBC Newa. BBC. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  5. Battle for Sinjar: IS-held town in Iraq 'liberated' BBC Newa. BBC. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  6. Iraq takes disputed areas as Kurds 'withdraw to 2014 lines' BBC News. BBC. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  7. Iraq citypopulation.de. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  8. Lawrence F. Kaplan: Devil's Advocates New Republic. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]