Korealainen šamanismi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mudang eli naispuolinen šamaani rituaalin aikana.

Korealainen šamanismi on korealainen uskonto. Šamanismi voidaan käsittää uskontoon liittyvien piirteiden kokonaisuutena tai varsinaisena uskontona ja Korean tapauksessa puhutaan jälkimmäisestä. Šamaanit ovat vaihtelevasti naisia tai miehiä ja he toimivat tyypillisesti kyläjuhlissa tai kotona pidettävissä istunnoissa. Šamaaneilta odotetaan apua esimerkiksi liittyen huonon onnen tai sairauden parantamiseen, tai esimerkiksi liike-elämässä menestymiseen.

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi šamaani on johdettu tunguusikielistä. Koreassa šamaanista on käytetty termejä mu, mudang ja joskus myös munyǒ. Mudang on naispuolisista šamaaneista käytetty termi. Miespuolisista šamaaneista on käytetty nimeä paksu mudang. Šamaaniin saatetaan viitata myös kohteliaalla muodolla mansin. Koreassa šamanismista käytetään nimityksiä mukyo ja musok.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mudang suorittaa menoja maalauksessa vuoden 1805 paikkeilta.

Šamanismi muodostaa keskeisen ilmiön monissa Aasian ja arktikumin kulttuureissa. Korealaisessa šamanismista voidaan tunnistaa useita eri kerrostumia eri aikakausilta. Näitä ovat vanha siperialainen kerrostuma, sittempi itäaasialainen kerrostuma ja nykyaikainen korealainen kerrostuma. Šamaanin asema ja tehtävät ovat vaihdelleet historian aikana, mutta nykyisessä korealaisessa šamanismissa on edelleen samankaltaisia piirteitä, kuin paleoarktisten kansojen šamanismissa. Esihistoriallisen korealaisen šamanismin alkuperä lienee ollut samankaltainen, kuin pohjoisilla kansoilla, joissa šamaaneista tuli pienten pyyntiyhteisöjen henkisiä ja sosiaalisia johtajia, jotka toimivat välittäjinä tuonpuoleiseen ja saivat näin vastauksia yhteisölle elintärkeisiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi saaliseläinten liikkumiseen, kuolemaan tai muihin yllättäviin tapahtumiin.[1] Kristityt lähetyssaarnaajat alkoivat saavuttuaan demonisoida šamaaneja ja Japanin miehitysaikana toiminta muuttui salaiseksi. Korean sotaa seuranneet armeijaan nojanneet hallitukset kuvasivat šamaaneja usein huijareina, mutta heidän toimintansa on sittemmin elpynyt. Etelä-Koreassa on šamaaneja edustavien järjestöjen mukaan noin 300 000 šamaania.[2] Šamaanien julkisuuskuvan parantumiseen on katsottu vaikuttaneen esimerkiksi šamanismin esiintymisen suosituissa televisio-ohjelmissa.[3] Pohjois-Koreassa šamanismia harjoittavien määrää on hankala arvioida, mutta siihen liitettyjä tapoja pidetään yleisinä.[4]

Šamaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šamaanit ovat vaihtelevasti naisia tai miehiä. Nykyisessä Pohjois-Koreassa šamaanien enemmistö on miehiä ja Etelä-Koreassa naisia. Naisten tärkeä asema šamanismissa ei ole tyypillinen pelkästään Korealle, vaan esimerkiksi Ryūkyūsaarilla heillä oli huomattava yhteiskunnallinen asema aina 1900-luvulle saakka. Ammattina šamaani ei ole kuitenkaan aina ollut kovin arvostettu. Tarinoita šamaanin alhaisen aseman syystä tunnetaan Korean kansanperinteessä. Ammattina šamaania ei arvostettu, mutta heidän asiakkaisiinsa kuului henkilöitä kaikista eri yhteiskuntaluokista. Tyypillisesti šamaaneiksi ryhtyivät paarialuokan korealaiset. Šamaaniksi päädyttiin tyypillisesti kahdella eri tavalla. Toiset oppivat ammatin äidiltään ja toiset ryhtyvät šamaaniksi henkilön saatua herätyksen henkien asetettua heihin. Edellisen tyypin šamaanit toimivat olematta henkien vallassa.[1]

Šamanismin tavat ja piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šamanistiset tavat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin. Toinen on yhteisöllinen kyläjuhla ja toinen on kut, eli kotona pidettävä šamanistinen istunto. Šamaaneille oleellista on ollut elämää tai hyvinvointia uhkaavien kriisien torjunta. Šamaanin tehtäviin kuuluu esimerkiksi yhteyden pito esi-isiin, sairauksien ja huonon onnen parantaminen ja esimerkiksi maataloudessa tai nykyisin liiketoimissa menestymisen takaaminen. Korealaiset saattavat samankaltaisissa asioissaan kääntyä joko šamaanin tai esimerkiksi buddhalaisen munkin puoleen. Joidenkin paikkakuntien šamaaneilla on yksinoikeus joidenkin menojen suorittamiseen, mutta tällainen aluejako on epäselvä etenkin kaupungeissa.[1]

Korealaiseen šamanismiin liittyy voimakas pluralismi. Šamanismiin on lainattu piirteitä muista uskoista ja samaan aikaan muut Koreassa harjoitetut uskonnot ovat omaksuneet piirteitä šamanismista. Esimerkkinä tästä ovat šamaanien pyhinä pitämät tuhannet eri hahmot tai henget, joihin saatetaan lisätä melko vapaasti uusia hahmoja. Niinpä jotkin šamaanit pitävät pyhinä esimerkiksi Neitsyt Mariaa, Jeesusta, Korean entistä presidentti Park Chung-heetä tai Korean sodan aikana vaikuttanutta amerikkalaiskenraali Douglas MacArthuria.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 326-329. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0.
  2. a b Choe Sang-Hun: In the age of the Internet, Korean shamans regain popularity The New York Times. Viitattu 10.2.2018. (englanniksi)
  3. Ju-min Park: Korean shamanism finds new life in modern era Reuters. Viitattu 10.2.2018. (englanniksi)
  4. International Religious Freedom Report for 2016 - Korea, Democratic People's Republic of U.S Department of State. Viitattu 11.2.2018. (englanniksi)