Digambara
Digambara eli ilmapukuiset[1] tai "taivaan vaatettamat"[2] on pienempi jainalaisuuden kahdesta pääsuuntauksesta, joista toinen on nimeltään svetambara. Digambara on svetambaraan verrattuna vanhoillisempi ja radikaalimpi suuntaus, jonka ihanteen mukaan munkkien tulee kulkea alasti.[2] Digambara levisi erityisesti Etelä-Intiaan kun svetambara menestyi Intian Gujaratin osavaltiossa.[1] Digambaroilla on oma kaanoninsa, joka eroaa osittain svetambarojen vastaavasta, mutta näiden lisäksi on olemassa yhteistä kirjallisuutta.[1] Digambarat uskovat, että jainalaisuuden alkuperäiset pyhät kirjoitukset ja Mahaviran opetukset ovat kadonneet.[1][2]
Digambarat eivät usko, että nainen voi saavuttaa täydellisyyttä.[2][1] Tämä johtuu siitä, että naisten alastomuus houkuttelisi miehiä seksuaalisesti ja turmelisi heidän hengelliset pyrkimyksensä, digambarat eivät myöskään usko että naiset kehtaisivat kulkea alasti julkisesti.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parpola, Asko (toim.): Intian kulttuuri. Otava, 2005.
- Grönblom, Rolf: Intian uskonnot. Schildts kustannus OY, 2001.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|