Deismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Deismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeuden järjestelmällisistä piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta kaikkeuden tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen.[1]

Keskeinen sisältö ja kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin ranskalaiseen valistukseen liittyi usein deismi suhteessa uskonnollisiin kysymyksiin. Deismin mukaan järkiperustein on syytä uskoa, että todellisuuden on luonut jokin jumala, mutta tästä jumalasta on mahdotonta saada tarkempaa tietoa. Keskeinen askel uskonnosta deismiin on luopuminen uskomisesta pyhien kirjojen totuudellisuuteen. Deistit yleensä ajattelivat, että koska Raamattu on väärässä monien luonnontieteellisten seikkojen suhteen, jumala ei ole voinut kirjoittaa sitä. Tästä syystä deistit usein kieltävät mm. profetiat, ihmeteot ja kolminaisuusopin.[2] Deistien mukaan heidän oppinsa ei vaadi uskoa, vaan perustuu yksinomaan järjen käyttöön. Deismin kannattajien mukaan deismi ei siis ole uskonto. Usein deismi luetaan teismin alalajiksi.

Deismiin katsotaan kuuluvan myös ajatus siitä, ette jumala ole kiinnostunut luomansa maailman tapahtumista, saati yksittäisten ihmisten elämistä, eikä siksi esim. vastaa rukouksiin. Ateismista poiketen deistit eivät kuitenkaan kiellä jumalan olemassaoloa.[3][4]

Deismiä on myöhemmin arvosteltu esimerkiksi siitä, että jos ainoa viite jumalasta on nykyisessä maailmassa vallitseva järjestys, niin silloin on perusteetonta käyttää järjestyksen luoneesta tahosta niin vahvaa ilmausta kuin ”jumala” ja pitää tyytyä toteamaan, että jokin tuntematon taho on vastuussa maailman järjestyksestä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deismin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Toland haastoi John Locken valistusteologisen käsityksen kristillisestä ilmoituksesta. Toland esiintyi Locken opetuslapsena ja esitti kirjassaan Christianity not mysterious (1696) kristinuskosta filosofisen näkemyksen, joka oli läpeensä rationaalinen eikä myöntänyt sijaa järjen ylittävälle ilmoitukselle. Tolandin mukaan Jeesuksen oppi oli yksinkertaista ja järkevää moraalia. Kristilliset dogmit ja mysteerit sen sijaan olivat pakanallista alkuperää ja myöhempää ylärakennelmaa ja pappien keksintöä. Tolandin ajatuskulut synnyttivät teismin, jonka täydensi M. Tindalin Christianity as old as the Creation (1730), jossa kristinusko samaistetaan moraaliseen, järjelliseen panteismiin. Tämän kanssaa ristiriitaisia näkemyksiä pidettiin valheena.[5]

Englanti ja Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja amerikkalaisia deistejä olivat esimerkiksi Thomas Paine, John Adams, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin. Deismi oli erityisen suuressa suosiossa paikallisen älymystön keskuudessa 1700-luvun lopulla.[6]

Deismi sai luonnollisesti osakseen vastustusta kristillisten kirkkojen taholta.[6] Englannissa vuonna 1689 säädetty laki kielsi kaikki kolminaisuusopin vastaiset uskonnot sekä katolilaisuuden. Tästä syystä monet deistit eivät julkisesti tunnustaneet vakaamustaan. Deismi alkoi kuitenkin saamaan näkyvyyttä Yhdysvaltain itsenäisyyssodan alettua, kun esim. Ethan Allen, joka oli hautonut ajatuksiaa jo vuosia, mutta päätyi nyt julkaisemaan ne teoksessan Reason: The Only Oracle of Man.[7][8]

Ranskan suuri vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deistien kanta pääsi poliittisessa mielessä voitolle Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789–1794. Aluksi Ranskan vallankumous oli ryhtynyt toteuttamaan valistusajattelun ohjelmaa. Kaikki feodaaliset laitokset ja erioikeudet lakkautettiin ja aatelisto lähti joukoittain maanpakoon. Papeista tehtiin valtion virkamiehiä (tarkemmin sanoen ”moraalin” virkailijoita) ja heiltä vaadittiin uskollisuudenvala uudelle hallitukselle.[9] Lokakuussa 1793 konventti hyväksyi tasavaltalaisen kalenterin, joka katkaisi kaikki välit kristinuskoon – kaikki uskonnolliset juhlat korvattiin tasavaltalaisilla.

Alettiin esittää täydelliseen ateismiin vieviä vaatimuksia. Marraskuussa 1793 päätettiin sulkea kaikki Pariisin kirkot. Kommuunijohtaja Anacharsis Clootz sai konventin tekemään päätöksen, jonka mukaan tunnetulle ateistiselle valistusajattelijalle Jean Meslierille pystytettäisiin muistomerkki.

Toisaalta kommuunin ateistiset johtajat katsoivat, että kansanjoukot tarvitsisivat kaikesta huolimatta jotain palvottavaa. Niinpä he perustivat erityisen ”Järjen kultin”, jonka palvontapaikoiksi sisustettiin muutamia suljettuja kirkkoja. Deistinen Maximilien Robespierre esitti kuuluisassa puheessaan konventissa 7. toukokuuta 1794, että ei ole viisasta ottaa ateismia kansakunnan periaatteeksi. Robespierren mukaan moraalin takaavat ”Korkein olento” ja sielun kuolemattomuus. Robespierren mukaan Korkeimman olennon palvonnasta tulisi tehdä valtionuskonto katolilaisuuden ja Järjen kultin tilalle.[9] Hän julisti, että totuuteen on sekoitettava ”jotain keksittyä”.

Kansanjoukot eivät omaksuneet abstraktia deismiä, eikä Robespierrella ollut riittävää karismaa, jolla houkutella seuraajia uudelle uskonnolleen. Napoleonin aikana sekä Järjen kultti että Korkeimman olennon palvonta kiellettiin.[9] Myöhemmin Napoleon palautti suhteet Roomaan, minkä johdosta katolilaisuudesta tuli jälleen valtionuskonto vuonna 1802.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Deismi Suomen evankelis-luterilainen kirkko. 2023. Viitattu 18.10.2023.
  2. Deism - By Branch The Basics of Philosophy. 2023. Viitattu 20.10.2023. (englanniksi)
  3. Mäntysalo, Jori: Deismi ja papillinen vastaisku Vapaa-ajattelijain Liitto ry. 16.12.2018. Viitattu 20.10.2023.
  4. Griffiths, Robert: Deism: Traditional & Contemporary Philosophy Now. 2022. Viitattu 20.10.2023. (englanniksi)
  5. Christensen, Torben & Göransson, Sven: Kirkkohistoria 2, s. 369. Paavin jumalanvaltiosta uskonnonvapauteen. Gaudeamus, 1974. ISBN 951-662-057-4.
  6. a b Deism - Enlightenment, Rationalism, Beliefs Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  7. Deism and the Founding of the United States National Humanities Center. 2008. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  8. Deism The Episcopal Church. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  9. a b c Mark, Harrison W.: Cult of the Supreme Being World History Encyclopedia. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  10. Concordat of 1801 | Napoleonic, Catholic Church, Revolution Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Deismi.