Lališ
| Lališ | |
|---|---|
 Näkymä Lališin temppelille |
|
| Perustiedot | |
| Sijainti |
 IrakNiniven maakunta Šekhanin piirikunta |
| Koordinaatit | |
Lališ (kurdiksi لالش, Laliş, arab. لالش, Lāliš) on laakso ja jesidien pyhä paikka Irakissa Niniven maakunnassa. Laaksossa sijatseva temppeli sisältää jesidismin perustaja Šeikh Uday bin Musafir al-Hakarin haudan, ja jesidien oletetaan tekevän elämänsä aikana vähintään yhden pyhiinvallusmatkan paikan päälle.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lališ sijaitsee Irakin Niniven maakunnan Šekhanin piirikunnassa[1] noin 50 kilometriä Mosulin kaupngista pohjoiseen[2] ja 125 kilometriä Arbilista luoteeseen.[3] Laaksoa ympäröivät vuoret.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_p454_GATE_OF_YEZEEDI_TEMPLE_SHEIKH_ADI.jpg)
Lališ ja paikalla sijaitseva Lališin temppeli tunnetaan etenkin jesidien pyhiinvaelluskohteena. Jesidismin alkuperästä on kiistelty, mutta sen juuret saattavat olla perua jopa 7 000 vuoden takaa. Se on omaksunut piirteitä zarathustralaisuudesta, kristinuskosta, juutalaisuudesta ja suufilaisuudesta. Lališin laakson vanhimmat rakennelmat ovat 4 000 vuotta vanhoja.[3] Paikan uskonnollinen merkitys perustuu nykyisenlaisen jesidismin perustajan Šeikh Uday bin Musafir al-Hakari[2] hautaan temppelin yhteydessä.[1] Paikalla on kuvailtu olevan jesidien keskuudessa samankaltainen merkitys kuin muiden uskontojen pyhillä kaupungeilla, kuten Jerusalemilla ja Mekalla.[3] Paikalla on myös muiden jesidipyhimysten hautoja.[2] Jesidit ovat historiansa aikana joutuneet usein vainon kohteeksi. Aikanaan heitä uhkasi Osmanien valtakunta ja myöhemmin Isis. Symbolina historiallisesta verenvuodatuksesta Lališin pyhiinvaeltajat käyttävät perinteisten valkoisten päähineiden sijaan punaisia päähineitä.[3]
Lališin temppeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lališin temppeli on rakennettu kivestä. Rakennus on neliskulmainen ja kooltaan 30x12 metriä. Rakennus on sekoitus seldžukkien ja vanhempaa itämaalaista sekä paikallista tyyliä. Temppeliä on ajan kuluessa laajennettu alkuperäisestä muodostaan, ja sillä on toteutettu myös kunnostustöitä. Myös paikan infrastruktuuria on parannettu pyhiinvaeltajia varten. Temppelin porttien edustalla on iwan, jota ympäröi seitsemän pylvästä. Katolla on kartiomaisia kupoleja.[1]
Temppelillä asuu vakituisesti 25 henkilöä. Heihin lukeutuu pappi, munkkeja ja nunna. Temppelillä on myös palvelijoita, joiden vastuulla on esimerkiksi ympäröivän metsän hoitaminen, siivoaminen ja muu ylläpito.[3] Lališin temppeli on ollut Irakin aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon vudesta 2020.[1]
Uskonnolliset tavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jesidien odotetaan tekevän pyhiinvaellusmatkan Lališiin ainakin kerran elämässään. Pyhiinvaellus paikalla kestää kuusi päivää.[1] Paikalla saavat vierailla myös muiden uskontojen harjoittajat. Paikalle tullessaan vierailijoiden tulee pukeutua säädyllisesti ja ilman kenkiä. Temppelillä suoritetaan erillaisia uskonnollisia riittejä. Yleinen tapa on sitoa solmuja (girêk) pylväisiin ja seinille ripustettuihin silkkikankaisiin. Kävijät voivat aukaista muiden pyhiinvaeltajien solmuja, minkä uskotaan tuottavan hyvää onnea solmun sitoneelle. Jesidit voivat myös ottaa paikalta mukaansa maata, jota he kantavat amuletin tapaan. Uskonnollista merkitystä on myös oliiviöljyllä, jota käytetään öljylamppujen polttamiseen. Oliiveja saadaan alueen oliivipuumetsistä, ja oliiviöljyä puristetaan paikan päällä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Lalish Temple World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c C. E. Bosworth, E. van Donzel, B. Lewis ja Ch. Pellat: Encyclopaedia of Islam, Volume V (Khe-Mahi), s. 644. Brill, 1998. ISBN 9789004078192. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Simon Urwin: In Pictures: The protectors of a 7,000-year-old faith BBC Travel. 4.10.2023. BBC. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)