Ero sivun ”Käpylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p wikidataan päivitetty väkiluku (1.1.2015) http://aluesarjat.fi mukaiseksi. Väestötiheys muutettu vastaamaan sitä. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[Kuva:Olympiakyla.jpg|thumb|left|Näkymä Olympiakylästä.]] |
[[Kuva:Olympiakyla.jpg|thumb|left|Näkymä Olympiakylästä.]] |
||
'''Käpylä''' ({{k-sv|Kottby}}) on noin 8 000 asukkaan kaupunginosa [[Helsinki|Helsingissä]]. Hallinnollisesti Käpylä on osa [[Vanhakaupunki|Vanhankaupungin]] peruspiiriä. Se sijaitsee [[Itä-Pasila]]n, [[Kumpula]]n, [[Oulunkylä]]n ja [[Koskela (Helsinki)|Koskelan]] välissä noin |
'''Käpylä''' ({{k-sv|Kottby}}) on noin 8 000 asukkaan kaupunginosa [[Helsinki|Helsingissä]]. Hallinnollisesti Käpylä on osa [[Vanhakaupunki|Vanhankaupungin]] peruspiiriä. Se sijaitsee [[Itä-Pasila]]n, [[Kumpula]]n, [[Oulunkylä]]n ja [[Koskela (Helsinki)|Koskelan]] välissä noin kuusi kilometriä Helsingin keskustasta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maps.google.fi// | Nimeke = Google Maps| Selite = Google Mapsin mukaan Käpylästä Helsingin keskustaan on matkaa 6,4 kilometriä. | Julkaisija = Google Maps | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref> pohjoiseen. Lännessä ja pohjoisessa Käpylä rajoittuu [[Suomen päärata|päärata]]an. |
||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Versio 30. heinäkuuta 2015 kello 00.17
| Käpylä | |
|---|---|
| Kottby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Käpylä korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 25 (osa-alue 250) |
| Pinta-ala | 1,77[1] km² |
| Väkiluku | 8 089 (1.1.2015) |
| Väestötiheys | 4570 as./km² |
| Osa-alueet | On itse osa Vanhankaupungin peruspiiriä |
| Postinumero(t) | 00610 ja 00600 |
| Lähialueet | Kumpula, Pasila, Metsälä, Patola, Veräjämäki, Koskela |
Käpylä (ruots. Kottby) on noin 8 000 asukkaan kaupunginosa Helsingissä. Hallinnollisesti Käpylä on osa Vanhankaupungin peruspiiriä. Se sijaitsee Itä-Pasilan, Kumpulan, Oulunkylän ja Koskelan välissä noin kuusi kilometriä Helsingin keskustasta[2] pohjoiseen. Lännessä ja pohjoisessa Käpylä rajoittuu päärataan.
Historiaa
Käpylä on saanut nimensä Kottbyn tilasta. Kottbyn tila, joka mainitaan ensi kerran 1556 muodossa Kåtteby, on sijainnut viereisessä Oulunkylässä. Tilan maat jaettiin. Nyky-Käpylän puoleinen osa liitettiin Helsinkiin 1906 Kumpulan kartanon liitoksen yhteydessä.[3] Kottbyn päärakennus on edelleen nykyisen Oulunkylän keskustassa.
Käpylän suomenkielinen nimi on johdettu ruotsinkielisestä olettaen, että nimen taustalla olisi ruotsin kielen sana kotte, käpy. Todellisuudessa sana lienee viitannut Kottbyn tilan isännän pienikokoiseen, paksuun tai kömpelöön olemukseen. Ennen vuotta 1920 suomenkielinen nimi esiintyi myös muodossa Käpykylä.[4]
Nimellä Kottby (suom. Vanha Käpylä) on 1900-luvun alkupuolella tarkoitettu myös Metsälän aluetta nykyisen Käpylän vieressä.
Käpylän rakentamista asuntoalueeksi alettiin suunnitella 1910-luvulla. Vuonna 1917 tarkoitusta varten perustettiin Helsingin Kansanasunnot -niminen työväen asuntoyhtiö, joka teki asiasta sopimuksen Helsingin kaupunginvaltuuston kanssa. Alueen asemakaavan laativat samana vuonna Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman osana laajempaakin aluetta käsittävää asemakaavaehdotusta. Kaavaa jouduttiin myöhemmin muuttamaan, mutta katuverkon osalta Käpylä rakennettiin suunnilleen ehdotuksen mukaiseksi.[5]
Ensimmäiseksi rakennettiin 1920-luvulla Pohjolankadun molemmin puolin sijaitseva, puutarhakaupunkiaatteen pohjalta suunniteltu puutaloalue, Puu-Käpylä. Ajatuksena oli rakentaa edullisia, helpporakenteisia puutaloja kaupungin asuntopulan helpottamiseksi. Puutaloaluetta voidaan myös kutsua 1900-luvun alun rautatielähiöksi. Hieman uudempia omakotialueita on Käpylässä myös Mäkelänkadun länsipuolella sekä Taivaskallion itärinteellä.
Myöhemmin, 1930-luvulta lähtien, on Käpylään rakennettu myös kerrostaloalueita. Niistä tunnetuimpia ovat Olympiakylä ja Kisakylä. Kun Helsinkiin suunniteltiin vuoden 1940 olympialaisia, jotka tosin sodan vuoksi jouduttiin peruuttamaan, rakennettiin Puu-Käpylän ja Koskelantien väliin Olympiakylä. Vuoden 1952 olympialaisia varten rakennettu Kisakylä taas sijaitsee sen naapurina Koskelantien eteläpuolella.
Käpylässä sijaitseva Park Hotel tuli tunnetuksi Hyvät herrat ja Herrat nauraa -televisiosarjojen kuvauspaikkana, jossa kauppaneuvos Paukku saunotti vieraitaan. Myös Helsingin luonnontiedelukio ja Yhtenäiskoulu toimivat Käpylässä.
Käpylän rautatieasema on perustettu vuonna 1910. Sitä kutsuttiin aluksi Kottbyn laituriksi.[6]
Nähtävyydet
Puu-Käpylä on 1920-luvun "englantilaistyyppisenä" puutaloalueena huomattava yhtenäinen rakennuskokonaisuus, jolla on historiallista arvoa.[7] Se oli kuitenkin 1960-luvulla tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle kivisiä pienkerrostaloja. Helsingin kaupunki ja Helsingin kansanasunnot järjestivät 1959 suunnittelukilpailun alueen uudistamiseksi. Sen voitti suunnitelma, jonka olivat laatineet arkkitehdit Ahti Korhonen ja Erik Kråkström.[8] Kaava ei olisi velvoittanut vanhojen purkua, mutta alkuperäinen ajatus oli että rakennusten kunnostaminen olisi ollut kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Suunnitelmista nousi julkinen kohu. Perustettu komitea tuli 1971 valmistuneessa mietinnössään siihen tulokseen, että rakennukset ovat kunnostettavissa ja rakennushistoriallisesti arvokkaita. Suojelukaava astui voimaan samana vuonna.[9]
Taivaskallion laella toimi sotien aikana raskas ilmatorjuntapatteri Taivas, josta muistona kalliolla on useita ilmatorjunta-asemia ja yksi it-tykki. Käpylän kirkko edustaa funktionalismia. Käpylässä sijaitsee myös Karjalatalo, joka on rakennettu sotien jälkeen karjalaisten kokoontumispaikaksi.
Toiminta
Kakkosdivarin jalkapalloseura Käpylän Pallo pelaa kotiottelunsa Käpylän liikuntapuistossa Max Westerberg -areenalla. Myös entisaikojen maineikas urheiluseura Käpylän Urheiluveikot pelasi kotiottelunsa samalla paikalla, silloisella Käpylän raviradalla. Lisäksi Käpylässä toimii Käpylän voimistelijat.
Karjalatalolla toimii monia orkestereita ja kuoroja, joista yleisesti tunnetuin on Viipurin Lauluveikot -mieskuoro. Karjalatalolla järjestetään monia kulttuuriesityksiä ja tapahtumia.
Liikenneyhteydet
Käpylään kulkevat raitiolinjat 1 ja 1A, joilla on siellä päätepysäkki, sekä Tuusulanväylän bussilinjat. Tuusulanväylä alkaa Käpylästä Mäkelänkadun päästä, ja vilkasliikenteinen poikittaisväylä, Hakamäentie, johtaa Käpylästä Haagaan. Käpylän rautatieasemalla pysähtyvät lähijunalinjat I, N ja T.
Lähteet
- ↑ Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsinki alueittain 2013 Maaliskuu 2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.11.2014.
- ↑ Google Maps (Google Mapsin mukaan Käpylästä Helsingin keskustaan on matkaa 6,4 kilometriä.) Google Maps. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Sirkka Impola: ”Oulunkylä – Huvilayhdyskunta ja taiteilijasiirtola”, Entisaikain Helsinki viii, s. 10–12. Helsinki: Helsinki-Seura, 1970.
- ↑ Tuomela, Eija (toim.): Käpylä – hymykuoppa Helsingin poskessa, s. 11, 19. Käpylä-seura, Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ja Helsingin kaupunki, 1987. ISBN 951-771-708-3.
- ↑ Asta Korppi: Meidän Käpylä, s. 13-15. Tintta Kustannus, 2007. ISB 978-952-92-2342-8.
- ↑ http://web.archive.org/web/20060622163533/http://www.hel2.fi/Ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/kotiseutureitit/7PasVanh.pdf
- ↑ Asuinalue Helsingin Kansanasunnot HeKa. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Pyy-Käpylän puutalojen tilalle kaksikerroksisia kivirakennuksia. (HS 50 vuotta sitten) Helsingin sanomat, 15.4.2014, s. B15.
- ↑ Aura Kivilaakso: Puu-Käpylän kaavoituskiista (Lähteessä kirjallisuusluettelo) 17.11.2011. Rakennusperinto.fi. Viitattu 15.4.2015.
Aiheesta muualla
- Käpylän Kartta (helsinginkartta.fi)
- Käpylä-seuran ylläpitämä sivusto
- Helsinki alueittain 2008 (pdf) Vanhankaupungin peruspiiri sivulla 100.
- Lisätietoja Käpylästä sekä Käpylän eri kohteista
- Eeva ja Simo Ristan valokuvia mm. Käpylästä ja muualta Helsingistä 1969-1987
- Rakennusperinto.fi - Asuinrakentaminen Suomessa 1900-luvulla
- Rakennusperinto.fi - Länsi-Käpylän suojelu on tarpeellista Julkaistu 6.11.2007
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
