Ero sivun ”Seinäjoki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 130: Rivi 130:
*[[Eveliina Ala-Kulju]], yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia
*[[Eveliina Ala-Kulju]], yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia
*[[Reino Ala-Kulju]], rehtori, kansanedustaja
*[[Reino Ala-Kulju]], rehtori, kansanedustaja
*[[Mari Kiviniemi]], ministeri, kansanedustaja
*[[Mari Kiviniemi]], pääministeri, kansanedustaja
*[[Paula Risikko]], ministeri, kansanedustaja
*[[Paula Risikko]], ministeri, kansanedustaja
*[[Harry Wallin]], kansanedustaja
*[[Harry Wallin]], kansanedustaja

Versio 24. kesäkuuta 2010 kello 11.21

Tämä artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungista. Seinäjoki-nimisestä joesta on erillinen artikkeli.
Seinäjoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°47′25″N, 22°50′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 743
Perustettu 1868
– kaupungiksi 1960
Kuntaliitokset Seinäjoen mlk (1959)
Peräseinäjoki (2005)
Nurmo (2009)
Ylistaro (2009)
Kokonaispinta-ala 1 469,22 km²
74:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 431,77 km²
– sisävesi 37,45 km²
Väkiluku 66 160
16:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 46,21 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 20,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • KD
 • PS
 • muut
 • Vihr.
 • Vas.
17
17
10
2
2
1
1
1
www.seinajoki.fi
Seinäjoella oleva Yrittäjyyden monumentti "Yrittäjä-Patsas"

Seinäjoki on 66 160 asukkaan[2] rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sai kaupunkioikeudet 1960. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin se on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista.[7]

Kaupunki tunnetaan parhaiten Alvar Aallon suunnittelemasta Lakeuden rististä, Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, pesäpallojoukkue Maila-Jusseista, extremeryhmä Extreme Duudsoneista ja rullalautailija Arto Saaresta. Markkina-alueeltaan se on maan kuudenneksi suurin, ja koulutustasoltaan maan kahdeksas. Seinäjoki on vireä urheilukaupunki: seinäjokelaisjoukkueet ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia lentopallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja pesäpallossa; muita kansallisen tason menestyslajeja ovat paini, yleisurheilu, pikaluistelu, moottoriurheilu, jalkapallo ja salibandy. Seinäjoella ilmestyy maakuntalehti Ilkka.

Seinäjoen naapurikunnat ovat Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Lapua ja Virrat.

Kuntaliitokset

Seinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Peräseinäjoen kunnan ja Ilmajoella sijainneen Honkakylän kanssa, jolloin sen pinta-ala kasvoi 603 km²:iin aiemmasta 134 km²:stä.

Vuoden 2009 alussa Seinäjoen kaupunki yhdistyi Nurmon ja Ylistaron kuntien kanssa uudeksi Seinäjoen kaupungiksi.[8] Ilmajoen Munakan kylä on myös ilmaissut kiinnostuksensa liittyä Seinäjoen kaupunkiin. Uuden Seinäjoen väkiluku on noin 56 200 asukasta, mikä tekee Seinäjoesta samaa kokoluokkaa olevan kaupungin Rovaniemen, Vaasan ja Kotkan kanssa.

Laajinta kannatusta kuntien yhdistäminen sai Seinäjoella ja Ylistarossa, kun taas Nurmossa esiintyi jyrkkää vastustamista kuntaliiotkseen, mikä tuli ilmi mm. kansanäänestyksessä. Nurmon kunnanvaltuusto keskusteli asiasta 4 1/2 tuntia ennen päätöksentekoa. Merkittävä osa nurmolaisista asuu toiminnallisesti Seinäjoen esikaupungiksi muodostuneella Hyllykalliolla. Ylistaro puolestaan on etäämmällä Seinäjoen kaupungista sekä selvästi harvemmin asuttu maatalousvaltainen kunta.

väkiluku [2] maapinta-ala
km2 [1] 		väestötiheys
as/km2[1] 		vesipinta-ala
km2[1] 		pinta-ala
km2[1]
Nurmo 12 675 347,07 36,52 14,81 361,88
Seinäjoki 37 978 602,57 63,03 19,87 622,44
Ylistaro 5 576 481,83 11,57 3,16 484,99
Yhteensä 56 229 1 431,47 39,28 37,84 1 469,31

Historia

Asutus levisi nykyisen Seinäjoen alueelle 1500-luvun alkupuoliskolla. 1550-luvun puolivälissä Seinäjoella mainitaan olleen kolme taloa – todennäköisesti Marttilan, Joupin ja Upan talot. Vielä saman vuosisadan aikana perustettiin Joupin talosta eronnut Jouppila. Kaikki talot sijaitsivat joen rannalla.

Aluksi Seinäjoki kuului Ilmajoen kirkkopitäjään Kurikan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden tavoin. Yhteydet Seinäjoelta Ilmajoen kirkolle olivat 1700-luvulla huonot ja pidemmät kuin Ylinurmon eli Nurmon kylään. Nurmolaiset rakensivat yhdessä seinäjokelaisten kanssa saarnahuoneen 1725, mikä johti Nurmon saarnahuonekunnan muodostamiseen 1765. Seinäjoki, jota oli isonvihan jälkeen alettu kutsua Alaseinäjoen kyläksi, tuli osaksi saarnahuonekuntaa. Kunnallisesti Alaseinäjoen kylä kuului yhä Ilmajoen kirkko- ja hallintopitäjään. Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798, jolloin Alaseinäjokea alettiin kutsua uudelleen Seinäjoeksi. Samana vuonna perustettiin Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukki.

1850-luvulla aloitettiin toimet Seinäjoen erottamiseksi Nurmon kappelista. Syyksi mainittiin etenkin sairaille ja vanhuksille pitkä ja hankala kirkkomatka. Myös Ilmajoki halusi liittää Seinäjoen takaisin entiseen emäseurakuntaan. Nurmolaisten kovasta vastuksesta huolimatta senaatti hyväksyi seinäjokelaisten anomuksen perustaa oma kappeliseurakunta vuonna 1863. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai 1868. Vuonna 1900 Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.

Vuonna 1883 vihittiin käyttöön Tampere–Vaasa-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu Kokkolan rata sekä 1913 valmistunut Kristiinankaupungin rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään.

Viime sotien jälkeen Seinäjoelle asutettiin Jaakkiman ja Lumivaaran siirtoväkeä.

Seinäjoen nimi

1500-luvulla paikalle muodostunutta neljän talon kylää kutsuttiin Koskenalaksi. Koskenala-nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoki-nimen alkuperästä on monta teoriaa. Erään tulkinnan mukaan Seinäjoki on ollut muinoin nautinta-alueiden raja. On myös pohdittu sitä mahdollisuutta, että Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Seinäjoki kulkee paikoin erittäin jyrkkäreunaisessa uomassa, mistä paikkakunnan nimi on saattanut myös johtua.

Kulttuuri

Seinäjoen Rytmikorjaamo Vaasantieltä nähtynä, sisäänkäynti rakennuksen toisella puolella

Seinäjoella on nykyisin monenlaista kulttuuritapahtumaa, ja varsinkin musiikkitarjonta on laajaa ympäri vuoden. Esimerkiksi Rytmikorjaamo on suosittu klubi, jossa vierailee suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja melkein joka viikonloppu. Seinäjoella on myös useita muita baareja ja klubeja joissa on hyvin aktiivista musiikkitoimintaa. Seinäjoen kaupunginteatterissa taas on jatkuvasti monipuolista ohjelmistoa, ja se tarjoaa esityksiä kaiken ikäisille katsojille. Erilliset suurtapahtumat keskittyvät erityisesti keväälle ja kesälle, jolloin esim. Seinäkuun Yö, Provinssirock, Tangomarkkinat tai Vauhtiajot järjestetään.

Seinäkuun Yö on Seinäjoen kaupungin tarjoama kaupunkikulttuuritapahtuma, jota järjestävät yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi. Tapahtuman ajankohta on yleensä loppukeväästä ja pitkien perinteidensä vuoksi, vuonna 2009 tapahtuma järjestetään jo kahdeksannentoista kerran. Seinäkuun Yön kantavana ajatuksena on tarjota esiintymismahdollisuus kulttuurin harrastajille ja taitajille, sekä mahdollisuuden kaupunkilaisille osallistua koko kaupungin karnevaaliin. Tapahtuma on luonteeltaan koko perheelle suunnattu, tapahtumapaikkoja on useita ympäri kaupunkia ja ohjelma on ilmaista. Seinäkuun Yö on vuorokauden sisällä tapahtuva tapahtuma ohjelman painottuessa kuitenkin iltaan. Myös itsenäiset tapahtumapaikat, kuten esimerkiksi kirjasto, ravintolat ja baarit, järjestävät omaa ohjelmaansa samalle päivälle.


Liikenne

Seinäjoen rautatieasemalla Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa.

Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoella ja sitä ylläpitää Rengonharju-Säätiö. Lentoasema rakennettiin 1976 ja reittiliikenne alkoi 1982. Nykyisin kenttä toimii Seinäjokelaisen Finncomm Airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltä Helsinkiin viidesti päivässä.

Kuuluisia seinäjokelaisia

Poliitikkoja

Muusikkoja

Urheilijoita

Muita

Tutustumiskohteita

Aaltokeskus

Muuta

Provinssirock 2006

Hallinto

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Raimo Ristilä (kok). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Irene Turenius (kesk).

vaalit/
toimikausia 		paikat
Kok. Kesk. SDP KD PS Vas. Vihr. Muut Yht.
2008 17 17 10 2 2 1 1 1a 51
2004 15 19 13 2 1 1 51
2000 18 14 14 3 1 1 51

a sitoutumattomat

Elinkeinot

Viisitoista suurinta työnantajaa (työntekijämäärä)

Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.

Kaupunginosat ja kylät

[9] [10]

Seinäjoen kaupunginosat ja kylät (2010 esitys)
Ylistaro: Ylistaron kk | Ylistaron asemanseutu | Alapää | Kainasto | Teräsmäki
Kylänpää: Kylänpää | Hanhikoski | Untamala
Lakeus: Kitinoja | Halkosaari | Niemistön maa
Läntinen: Alakylä | Jouppi | Jouppila | Kultavuori | Huhtala
Kantakaupunki: Keskusta | Itikka | Marttila | Pohja | Rengastie | Uppa | Puukapernaumi | Kivistö (läntinen) | Hallila
Kasperi: Kivistö (itäinen) | Kasperi | Hallilanvuori
Östermyra: Törnävä | Pajuluoma | Simuna | Soukkajoki | Kärki
Keskiseinäjoki: Ämmälänkylä | Lehtimäenkylä | Honkakylä-Ojajärvi | Viitala | Riskunmäki
Peräseinäjoki: Peräseinäjoki kk | Haapaluoma
Kihniä: Luomankylä | Kihniä | Siltala-Juupakylä
Nurmo: Nurmo kk | Koliini | Teppo | Hippi
Hyllykallio: Hyllykallio | Tanelinranta | Kertunlaakso | Kapernaumin teollisuusalue | Roves
Kuoras: Koura | Ylijoki
Ruuhikoski: Keski-Nurmo | Ruuhikoski | Knuuttila

Yliopistot, korkeakoulut ja aikuiskouluttajat

  • JAKK aikuiskouluttaja ja kehittäjä

Urheilu

Pääartikkeli: Seinäjoen urheilu
Nurmon Jymy sisävuorossa kaudella 2008

Seinäjoella on ollut vuosien saatossa toimintaa ja menestystä useissa eri lajeissa. Urheiluseuroista Seinäjoen Maila-Jussit on voittanut pesäpallossa miesten SM-kultaa neljästi naisten kultaa kerran. Lisäksi seuralla kaksi lentopallon SM-kultaa miehistä. SMJ:llä on myös kaksi pesäpallon Suomen Cupin voittoa. Seinäjoen Crocodiles on voittanut Vaahteraliigan vuonna 2001 ja ollut useasti mitaleilla. Maahockeyseura United on saalistanut lajissaan SM-kultaa vuonna 2008 sekä kaksi pronssimitalia ja Sepsi-78 on pelannut kahdesti jalkapallon Suomen Cupin finaalissa.

Seinäjokelaisista jalkapalloiluseuroista pääsarjoissa ovat pelanneet jalkapallossa Sepsi-78, Seinäjoen Mimmiliiga sekä TP-Seinäjoki mutta yksikään seuroista ei ole voittanut jalkapallo Suomen Mestaruutta. Tosin Sepsi-78 voitti hallimestaruuden vuonna 1982 ja seuran edeltäjä Seinäjoen Palloseura on pelannut kaksi kertaa Suomen Cupin finaalissa vuosina 1973 ja 1977 mutta hävisi molemmilla kerroilla. Nykyään pääosin seinäjokelaisesta jalkapallosta vastaa Kakkosessa pelaava Seinäjoen Jalkapallokerho, joka perustettiin vuonna 2007 Sepsi-78:n ja TP-Seinäjoen edustusjoukkueiden yhdistyessä.

Jääkiekossa ei ole pelattu pääsarjassa. Seinäjoella vastaa S-Kiekko, joka on pelannut aiemmin myös nimellä Seinäjoen Hockey Team. S-Kiekko pelaa nykyisin Suomi-sarjassa joka on Suomen jääkiekon kolmanneksi korkein sarjataso. Tuolla tasolla joukkue on pelannut yhteensä 21 kautta SHT:n ja S-Kiekon nimillä. Seinäjoella on toiminut jääkiekon parissa myös kolme muuta seuraa: Seinäjoen Salpa, Seinäjoen Kiekko-Veljet sekä Seinäjoen Sisu, mutta niillä ei ole enää toimintaa jääkiekon parissa.

Lentopallossa Seinäjoen Maila-Jussit pelasi menestyksellisesti miesten pääsarjassa 80-luvulla voittaen kaksi Suomen mestaruutta peräkkäin sekä Suomen Cupin. Lisäksi joukkue esiintyi Euroopan Cupissa. Maila-Jussien manttelinperijä oli Seinäjoen Tango, joka pelasi naisten lentopalloliigassa 2000-luvun alkuvuosina. Vuonna 2009 Seinäjoelle perustettiin lentopallon erikoisseura Kuutoset Volley, jonka tavoitteena on nostaa laji takaisin sen huippuvuosille Seinäjoelle.

Amerikkalaisesta jalkapallosta Seinäjoella vastaa erikoisseura Crocodiles. Vuonna 1982 perustettu seura nousi Vaahteraliigaan kaudeksi 1992 ja on siitä lähtien pelannut pääsarjassa yhtä jaksoisesti. Crocodiles on yksi Suomen parhaista amerikkalaisen jalkapallon joukkueista sillä se on voittanut Suomen mestaruuden kerran vuonna 2001, SM-Hopeaa vuosina 2000, 2005 ja 2007 sekä SM-pronssia vuosina 1996, 2002, 2004 sekä 2006.

Ilkka-Areena

Seinäjoella menestynein laji on silti pesäpallo. Menestynein seinäjokelainen pesäpalloseura on Seinäjoen Maila-Jussit joka on pelannut Superpesiksessä yhteensä 45 kautta, sekä seuran naiset ovat pelanneet siellä 12 kautta. Miehet ovat voittaneet pesäpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa vuosina 1975, 1983, 1985 sekä 1987. Naiset ovat voittaneet SM-kultaa kerran vuonna 1977. SMJ:n lisäksi Seinäjoella on myös muita pesäpalloseuroja kuten miesten Superpesiksessä pelaava Nurmon Jymy ja naisten superissa pelaava PeTo-Jussit sekä ykköspesiksessä pelaava Ylistaron Kilpa-Veljet.

Myös muissa lajeissa on ollut pääsarjaedustusta kuten nykyään Salibandyliigassa pelaa Seinäjoen Peliveljet. Aiemmin pääsarjassa on pelannut myös Nurmon Jymy. Juniorilentopallossa Seinäjoella nykyään vastaa Seinäjoki-Lentis sekä Nurmon Jymy.

Kaukalopallossa Seinäjokea edustaa Pallo and the Boys joka on pelannut yhden kauden pääsarjassa mutta pelaa nykyisin I-divisioonassa.

Seinäjoesta lausuttua

"Jos minä helvettiin haluaisin, niin se olisi läänintaiteilijan paikka Seinäjoella." Erno Paasilinna

"Tuuli lennätti ratapihalla märkää lunta, /ja lakeuksilla supermarkettien takana /yhä varjoina vaelsivat /talonpoikaisarmeijat, /Karekset, Kosolat- /seisoin sohjossa Seinäjoen asemalla, yksin." Arto Melleri

Ystävyyskaupungit

Seinäjoen ystävyyskaupunkeja ovat:[11] [12]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”pinta-ala” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ a b c Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”vakilukuviite” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.
  7. ↑ Knuuttila, Jussi: Maaseutuvirasto Seinäjoelle Hallintobyrokratia siirtyy keskelle vahvaa yrittäjäseutua lokakuu 2005. Maatilan Pellervo. Viitattu 26. tammikuuta 2010.
  8. ↑ Valtioneuvoston päätös Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan lakkauttamisesta ja uuden Seinäjoen kaupungin perustamisesta. VN päätös 1073/2007 22.11.2007
  9. ↑ Kuoras kartoitettiin Seinäjokeen
  10. ↑ http://www.seinajoki.fi/asuinalueet/index.html
  11. ↑ Seinäjoen kaupunki. Ystävyyskaupungit Seinäjoen kaupunki. Viitattu 2.4.2009.
  12. ↑ Seinäjoen seudun Suomi-Puola-yhdistys Seinäjoen seudun Suomi-Puola-yhdistys. Viitattu 2.4.2009.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seinäjoki.
Panorama-kuva Seinäjoelta


Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seinäjoki&oldid=8683325”