Superpesis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee miesten pesäpallon korkeinta sarjatasoa. Naisten korkeinta sarjatasoa käsittelee artikkeli Naisten Superpesis.
Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Superpesis-kausi 2015
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t) Suomen lippu Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Jussi Pyysalo
Motto "Meidän Pesis"
Joukkueita 12
Hallitseva mestari Sotkamon Jymy
Eniten mestaruuksia Sotkamon Jymy (15)
Alemmat tasot Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Pro 1
Nelonen Pro 2
Ruutu.fi [1]
Sivusto Superpesis.fi

Superpesis on Suomen pesäpallon pääsarjataso. Sarja on perustettu vuonna 1989. Tätä ennen pesäpallon korkein sarjataso toimi SM-sarja-nimen alla. Superpesiksenseura on miehissä Sotkamon Jymy 15 mestaruudellaan.

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Pesäpallon halli-SM-kilpailuihin. Kaudella 2015 sarjassa pelaa 12 joukkuetta.

Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään "turpakäräjät" Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–1933 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, niin sanottuihin Itä- ja Länsisarjoihin, ja tuo lohkojako oli myös Itä–Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa, kerran kummankin kotikentällä. Joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin niin sanotut Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953.

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueen laajuiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 15 mestaruudestaan 14 Superpesiksen nimen alla.

Kauden rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Lippo – Nurmon Jymy.
Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi–maaliskuulla. Hallipesiksessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.[2]

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.[3]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kesän aikana 143 ottelua. Nämä ottelut kertyvät 11 joukkueen kaksinkertaisesta runkosarjasta ja niiden lisäksi pelattavista paikallislohkoista. Kaksi paikallislohkoista (Joensuu-Jyväskylä-Kitee-Sotkamo ja Koskenkorva-Nurmo-Raahe-Vimpeli) pelataan kaksinkertaisena sarjana. Kolmas paikallislohko (Hyvinkää-Kankaanpää-Kouvola) pelataan kolminkertaisen sarjana. Näin ollen kauden runkosarjan ottelumääräksi syntyy 26 ottelua joukkuetta kohden.[4]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarjassa 9. sijoittunut joukkue säilyttää paikkansa Superpesiksessä kaudelle 2015.

Runkosarjan sijoille 10–11 sijoittuneet joukkueet pelaavat alemmat pudotuspelit otteluparina. Ottelupari pelataan paras viidestä -järjestelmällä. Otteluparin voittaja säilyttää paikkansa Superpesiksessä kaudelle 2015. Otteluparin häviäjä sekä Superpesiksen runkosarjan 12. sijoittunut joukkue pelaavat Ykköspesiksen kahden parhaan joukkueen kanssa sarjapaikoista ottelupareina.

Superpesiksen alemman pudotuspelin (10–11) häviäjä kohtaa Ykköspesiksen 2. sijoittuneen joukkueen ja Superpesiksen runkosarjan 12. sijoittunut joukkue kohtaa Ykköspesiksen 1. sijoittuneen joukkueen. Ykköspesiksen 1. sijoittunut joukkue on Ykköspesiksen välierien voittaneista joukkueista paremmin runkosarjassa sijoittunut joukkue ja Ykköspesiksen 2. sijoittunut joukkue on heikommin runkosarjassa sijoittunut välierien voittaja.

Otteluparit pelataan paras viidestä -järjestelmällä. Kotietu on Superpesiksen alempien pudotuspelien (10–11) hävinneellä joukkueella ja Ykköspesiksen 1. sijoittuneella joukkueella. Otteluparien voittajat pelaavat Superpesiksessä ja häviäjät Ykköspesiksessä kaudella 2015.

Itä–Länsi-ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.
Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Liitto–Lehdistö-ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitto–Lehdistö-ottelu oli aikanaan yksi pesäpallon arvo-otteluista. Sitä on pyritty herättämään henkiin kymmenien vuosien jälkeen.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesistä hallinnoi Superpesis Oy, joka toimii Suomen Pesäpalloliitto ry:n alaisuudessa. Superpesis Oy vastaa pääsarjan toiminnasta ja pesäpalloliitto alemmista sarjoista. Superpesiksen toimisto sijaitsee yhdessä Pesäpalloliiton kanssa SLU:n tiloissa Helsingissä. Superpesiksen toimitusjohtajana toimii Juha Tikkanen ja kilpailupäällikkönä kauden 2011 loppuun Mika Helminen. Vuodeksi 2012 kilpailupäälliköksi siirtyy Koskenkorvan Urheilijoiden superpesisjoukkueen kauden 2011 pelinjohtaja, Seinäjoelta lähtöisin oleva Sami-Petteri Kivimäki.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puheenjohtaja: Jyrki Hämäläinen
  • Varapuheenjohtaja: Päivi Pessi-Järvenpää
  • Osmo Kammonen
  • Arto Ojaniemi
  • Petri Pitkäranta
  • Ari Mononen

Superpesis mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Superpesiksen televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesiksen TV-oikeudet on kaudesta 2010 lähtien ollut Nelonen Medialla. Kaudella 2015 miesten Superpesistä televisioidaan maksullisilla Nelonen Pro 1 ja Nelonen Pro 2 -kanavilla. [5]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnusmusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen. [6]

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallon syöttötuomari Ossi Muurainen.
Kaikki Superpesiksen tuomari artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen pää- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki A-tason tuomarit. A-tason tuomareita on Suomessa 28. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: Pelituomari, Syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat 300 ottelua 15–19 kauden aikana. 300 ottelun rikkoneita tuomareita on neljä: Matti Lähteenmäki (354, 15 kautta) ja Jouni Ojala (314, 18 kautta) ja heidän aktiiviuransa on vielä käynnissä, sekä jo lopettaneet Veli-Matti Kallionpää (345, 19) ja Tero Hallila (340, 17). Pelaajien valinta vuoden 2009 parhaaksi tuomariksi oli Rami Rintamäki ja vuoden tuomariksi valittiin Juha Asunmaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurojen budjetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesisseurojen budjetteja.[7][8]

Joukkue Kokonaisbudjetti 2012 Pelaajabudjetti 2012 Kokonaisbudjetti 2015 Pelaajabudjetti 2015
Alajärven Ankkurit 267 000 147 000 398 000 169 000
Hyvinkään Tahko 315 000 215 000 548 000 235 000
Joensuun Maila 450 100 270 000 638 000 403 000
Jyväskylän Kiri 264 000 135 000 588 000 192 000
Kankaanpään Maila 535 400 319 300 379 000 201 000
Kiteen Pallo-90 550 000 300 000 525 000 293 000
Koskenkorvan Urheilijat 425 000 250 000 462 000 228 000
Kouvolan Pallonlyöjät 474 000 265 000 569 000 251 000
Nurmon Jymy 350 000 170 000 - -
Pattijoen Urheilijat 545 000 300 000 465 000 219 000
Sotkamon Jymy 1 322 000 300 000 934 000 311 000
Vimpelin Veto 630 000 256 000 508 000 286 000
JymyJussit Seinäjoki - - 566 000 279 000

Joukkueet kaudella 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot ja luettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[9] Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Kausi Runkosarja Pudotuspelit Yhteensä
1990 2 035 3 196 2 150
1991 2 001 3 353 2 123
1992 1 935 2 993 2 030
1993 1 869 2 492 1 937
1994 1 767 3 279 ¹ 1 824
1995 1 654 2 624 1 767
1996 1 681 2 402 1 766
1997 1 867 3 097 2 016
1998 1 596 2 788 1 727
1999 1 330 2 088 1 430
2000 1 078 2 480 1 264
2001 1 185 2 188 1 302
2002 1 135 1 936 1 239
2003 1 229 1 581 1 295
2004 1 162 1 816 ² 1 214
2005 1 323 2 594 ² 1 413
2006 1 301 2 230 ² 1 370
2007 1 393 2 056 ² 1 492
2008 1 434 2 151 ² 1 518
2009 1 839 2 676 2 010
2010 1 631 3 070 1 836
2011 1 535 2 561 1 732
2012 1 490 1 853 1 553
2013 1 589 2 400 1 708
2014 1 431 1 993 1 511

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkuettain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyöjäkuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Lyöjäkuningas
1990 Unto Väisänen
1991 Ari Uusitalo
1992 Kari Kuusiniemi
1993 Simo Eerikäinen
1994 Simo Eerikäinen
1995 Simo Eerikäinen
1996 Sami Ahola
1997 Sami Ahola
1998 Sami Ahola
1999 Sami Ahola
2000 Simo Eerikäinen
2001 Petri Raittila
2002 Riku Kytösalmi
2003 Sami Joukainen
2004 Sami Joukainen
2005 Sami Joukainen
2006 Jere Dahlström
2007 Jere Dahlström
2008 Mika Laukkanen
2009 Jere Dahlström
2010 Sami Joukainen
2011 Janne Mäkelä
2012 Jere Dahlström
2013 Janne Mäkelä
2014 Jukka-Pekka Vainionpää

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]