Superpesis

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi Miesten Superpesiksen kausi 2019
Superpesiksen logo
Laji	Pesäpallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1990
Edeltäjä	Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja	Jussi Pyysalo
Motto	"Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita	14
Hallitseva mestari	Joensuun Maila
Eniten mestaruuksia	Sotkamon Jymy (17)
Sarjataso	1.
Alemmat tasot	Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja
TV	Nelonen Media
Sivusto	Superpesis.fi
Infobox OK

Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Sarjassa pelaa 14 joukkuetta ja sarja toimii Suomen Pesäpalloliiton (PPL) ohjauksessa.

Superpesis on perustettu vuonna 1989. Ennen sarjan perustamisesta korkeimmasta sarjatasosta käytettiin nimitystä Pesäpallon SM-sarja.

Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 30 eri pesäpalloseuraa. Näistä 8 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (17), Kiteen Pallo -90 (3), Vimpelin Veto (3), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Joensuun Maila (1).

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Pesäpallon halli-SM-kilpailuihin.Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään "turpakäräjät" Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–1933 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, niin sanottuihin Itä- ja Länsisarjoihin, ja tuo lohkojako oli myös Itä–Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa, kerran kummankin kotikentällä. Joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin niin sanotut Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953.

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueen laajuiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 15 mestaruudestaan 14 Superpesiksen nimen alla.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Lippo – Nurmon Jymy.

Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi–maaliskuulla. Hallipesiksessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kaudella 2017 14 joukkueen kesken kaksinkertainen alkusarja. Sen jälkeen seitsemän parasta joukkuetta jatkavat ylemmässä ja seitsemän heikointa joukkuetta alemmassa jatkosarjassa. Kummassakin jatkosarjassa pelataan yksinkertainen sarja ja kummankin sarjan lopputuloksiin lasketaan mukaan myös alkusarjan ottelut.

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta, seitsemän ylemmästä jatkosarjasta ja alemman jatkosarjan paras joukkue. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen

Superpesiksen kaudella 2017 runkosarjassa sijoille 9-11 päätyneiden joukkueiden kausi loppuu runkosarjaan. Sijoilla 12–13 olevat joukkueet puolestaan joutuvat karsimaan Ykköspesiksen joukkueita vastaan ja 14:ksi sijoittunut putoaa suoraan Ykköspesikseen. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen. Superpesiksen 12. sijoittunut joukkue pelaa karsinnan Ykköspesiksen 3. sijoittunutta ja Superpesiksen 13. joukkue pelaa Ykköspesiksen toiseksi parasta joukkuetta vastaan. Karsintasarjat pelataan paras viidestä -järjestelmällä.

Itä–Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.

Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Liitto–Lehdistö-ottelu

Pääartikkeli: Liitto–Lehdistö-ottelu

Liitto–Lehdistö-ottelu oli aikanaan yksi pesäpallon arvo-otteluista. Sitä on pyritty herättämään henkiin kymmenien vuosien jälkeen.

Hallinto

Superpesistä hallinnoi Superpesis Oy, joka toimii Suomen Pesäpalloliitto ry:n alaisuudessa. Superpesis Oy vastaa pääsarjan toiminnasta ja pesäpalloliitto alemmista sarjoista. Superpesiksen toimisto sijaitsee yhdessä Pesäpalloliiton kanssa SLU:n tiloissa Helsingissä. Superpesiksen toimitusjohtajana toimii Jussi Pyysalo ja kilpailupäällikkönä Mika Helminen.

Henkilökunta

• Jussi Pyysalo, toimitusjohtaja
• Mika Helminen, kilpailupäällikkö
• Sanna Regwan, yhteysassistentti

Hallitus

• Heikki Takamäki, puheenjohtaja
• Päivi Pessi-Järvenpää, varapuheenjohtaja
• Jyrki Hyttinen
• Arto Ojaniemi
• Petri Pitkäranta
• Ari Rasilainen

Superpesis mediassa

Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Tunnukset

Tunnusmusiikki

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen.

Logot

• 

  Superpesiksen logo vuosina 1990–2013.

• 

  ”Aito Kansallispeli”.

• 

  Superpesiksen logo 2014–.

• 

  ”Kaikki Peliin!” -logo 2014–.

Tuomarit

Pesäpallon syöttötuomari Ossi Muurainen.

Kaikki Superpesiksen tuomari artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen pää- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki A-tason tuomarit. A-tason tuomareita on Suomessa 28. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: Pelituomari, Syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat 300 ottelua 15–19 kauden aikana. 300 ottelun rikkoneita tuomareita on neljä: Matti Lähteenmäki (354, 15 kautta) ja Jouni Ojala (314, 18 kautta) ja heidän aktiiviuransa on vielä käynnissä, sekä jo lopettaneet Veli-Matti Kallionpää (345, 19) ja Tero Hallila (340, 17). Pelaajien valinta vuoden 2009 parhaaksi tuomariksi oli Rami Rintamäki ja vuoden tuomariksi valittiin Juha Asunmaa.

Talous

Seurojen budjetit

Superpesisseurojen budjetteja.

Joukkue	Kokonaisbudjetti 2012	Pelaajabudjetti 2012	Kokonaisbudjetti 2015	Pelaajabudjetti 2015
Alajärven Ankkurit	267 000	147 000	398 000	169 000
Hyvinkään Tahko	315 000	215 000	548 000	235 000
Joensuun Maila	450 100	270 000	638 000	403 000
Jyväskylän Kiri	264 000	135 000	588 000	192 000
Kankaanpään Maila	535 400	319 300	379 000	201 000
Kiteen Pallo-90	550 000	300 000	525 000	293 000
Koskenkorvan Urheilijat	425 000	250 000	462 000	228 000
Kouvolan Pallonlyöjät	474 000	265 000	569 000	251 000
Nurmon Jymy	350 000	170 000	-	-
Pattijoen Urheilijat	545 000	300 000	465 000	219 000
Sotkamon Jymy	1 322 000	300 000	934 000	311 000
Vimpelin Veto	630 000	256 000	508 000	286 000
JymyJussit Seinäjoki	-	-	566 000	279 000

Joukkueet kaudella 2019

AA Tahko IPV JoMa JyJu KaMa KeKi KiPa KoU KPL PattU SiiPe SoJy ViVe

Entiset joukkueet

Mansen Pesäpallo Putosi 1991 Vaasan Maila Putosi 1992 Muhoksen Pallo-Salamat Putosi 1994 RPL-Riihimäki Putosi 1995 Haapajärven Pesä-Kiilat Putosi 1998 Juvan Pallo Putosi 1998 Kaisaniemen Tiikerit Ajautui konkurssiin 1998 Loimaan Palloilijat Putosi 2001

Kinnarin Pesis (myöh. Järvenpään Pesis) Putosi 2004 Seinäjoen Maila-Jussit Luopui sarjapaikasta 2008 ja Yhdistyi JymyJusseiksi Puijon Pesis Putosi 2009 Ulvilan Pesä-Veikot Putosi 2010 Nurmon Jymy Luovutti sarjapaikan Jymy-Jusseille 2012 Jyväskylän Kiri Putosi 2016 Haminan Palloilijat Putosi 2018 Oulun Lippo Putosi 2018

Tilastot ja luettelot

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot

Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Kausi	Runkosarja	Pudotuspelit	Yhteensä	Määrä
1968	1 778	-	1 778	231 154
1969	1 698	-	1 698	224 116
1970	1 548	-	1 548	204 357
1971	1 604	-	1 604	210 168
1972	1 662	-	1 662	204 481
1973	2 173	-	2 173	289 046
1974	1 868	-	1 868	245 853
1975	1 564	-	1 564	206 504
1976	1 681	-	1 681	221 894
1977	1 725	-	1 725	227 732
1978	1 562	-	1 562	206 231
1979	1 816	3 254	1 958	291 927
1980	1 829	2 627	1 895	283 312
1981	2 019	2 712	2 077	311 866
1982	1 740	2 618	1 786	264 360
1983	1 642	2 108	1 681	248 358
1984	1 925	1 929	1 925	288 823
1985	1 677	2 674	1 760	263 460
1986	1 920	1 909	1 918	298 453
1987	1 739	3 254	1 893	289 739
1988	1 868	3 036	2 008	312 760
1989	2 115	2 780	2 090	340 826
Superpesis
1990	2 035	3 196	2 150	443 717
1991	2 001	3 353	2 123	436 385
1992	1 935	2 993	2 030	415 755
1993	1 869	2 492	1 937	433 144
1994	1 767	3 279 ¹	1 824	435 194
1995	1 654	2 624	1 767	427 077
1996	1 681	2 402	1 766	425 193
1997	1 867	3 097	2 016	492 414
1998	1 596	2 788	1 727	423 840
1999	1 330	2 088	1 430	311 288
2000	1 078	2 480	1 264	301 732
2001	1 185	2 188	1 302	309 064
2002	1 135	1 936	1 239	267 309
2003	1 229	1 581	1 295	266 539
2004	1 162	1 816 ²	1 214	272 738
2005	1 323	2 594 ²	1 413	295 189
2006	1 301	2 230 ²	1 370	301 871
2007	1 393	2 056 ²	1 492	336 568
2008	1 434	2 151 ²	1 518	293 132
2009	1 839	2 676	2 010	335 878
2010	1 631	3 070	1 836	340 821
2011	1 535	2 561	1 732	306 614
2012	1 490	1 853	1 553	307 750
2013	1 589	2 400	1 660	327 009
2014	1 441	1 993	1 481	321 343
2015	1 389	2 318	1 497	320 382
2016	1 299	1 684	1 336	315 198
2017	1 285			287 967
2018	1 390

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain

1990: Sotkamon Jymy 1991: Imatran Pallo-Veikot 1992: Sotkamon Jymy 1993: Sotkamon Jymy 1994: Oulun Lippo 1995: Sotkamon Jymy 1996: Sotkamon Jymy 1997: Sotkamon Jymy 1998: Oulun Lippo 1999: Kiteen Pallo -90 2000: Kiteen Pallo -90 2001: Sotkamon Jymy 2002: Sotkamon Jymy 2003: Sotkamon Jymy 2004: Sotkamon Jymy

2005: Kiteen Pallo -90 2006: Sotkamon Jymy 2007: Hyvinkään Tahko 2008: Pattijoen Urheilijat 2009: Sotkamon Jymy 2010: Vimpelin Veto 2011: Sotkamon Jymy 2012: Sotkamon Jymy 2013: Sotkamon Jymy 2014: Sotkamon Jymy 2015: Sotkamon Jymy 2016: Vimpelin Veto 2017: Vimpelin Veto 2018: Joensuun Maila

Joukkuettain

• 17: Sotkamon Jymy
• 3: Kiteen Pallo -90, Vimpelin Veto
• 2: Oulun Lippo
• 1: Imatran Pallo-Veikot, Hyvinkään Tahko, Pattijoen Urheilijat, Joensuun Maila

Lyöjäkuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon lyöjäkuningas Vuosi Lyöjäkuningas 1990 Unto Väisänen 1991 Ari Uusitalo 1992 Kari Kuusiniemi 1993 Simo Eerikäinen 1994 Simo Eerikäinen 1995 Simo Eerikäinen 1996 Sami Ahola 1997 Sami Ahola 1998 Sami Ahola 1999 Sami Ahola 2000 Simo Eerikäinen 2001 Petri Raittila 2002 Riku Kytösalmi 2003 Sami Joukainen 2004 Sami Joukainen 2005 Sami Joukainen 2006 Jere Dahlström 2007 Jere Dahlström 2008 Mika Laukkanen 2009 Jere Dahlström 2010 Sami Joukainen 2011 Janne Mäkelä 2012 Jere Dahlström 2013 Janne Mäkelä 2014 Jukka-Pekka Vainionpää 2015 Ossi Meriläinen 2016 Jukka-Pekka Vainionpää 2017 Roope Korhonen

Etenijäkuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon etenijäkuningas Vuosi Etenijäkuningas 1990 Janne Vuorinen 1991 Sami Sirviö 1992 Janne Vuorinen 1993 Janne Vuorinen 1994 Vesa Liikala 1995 Timo Keränen 1996 Timo Rautiainen 1997 Markus Kettunen 1998 Janne Vuorinen 1999 Marko Hovi 2000 Valtteri Ketonen 2001 Tuomas Tervonen 2002 Markus Kettunen 2003 Teemu Haataja 2004 Sami Haapakoski 2005 Jarmo Heikkinen 2006 Henri Puputti 2007 Sami Haapakoski 2008 Sami Haapakoski 2009 Pasi Kokkonen 2010 Sami Haapakoski 2011 Sami Haapakoski 2012 Sami Haapakoski 2013 Sami Haapakoski 2014 Mikko Kanala 2015 Mikko Kanala 2016 Niilo Piiponniemi 2017 Jere Vikström

Kärkilyöntikuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon kärkilyöntikuningas Vuosi Kärkilyöntikuningas 1990 Hannu Litmanen 1991 Asko Laine 1992 Asko Laine 1993 Kari Hakkarainen 1994 Kari Hakkarainen 1995 Jari Tyynelä 1996 Kari Hakkarainen 1997 Pasi Pohjola 1998 Kari Hakkarainen 1999 Tommi Murto 2000 Marko Rasinkangas 2001 Marko Honkola 2002 Teemu Haataja 2003 Tommi Murto 2004 Jani Komulainen 2005 Jani Komulainen 2006 Jani Komulainen 2007 Jani Komulainen 2008 Jani Komulainen 2009 Juha Korhonen 2010 Henri Puputti 2011 Henri Puputti 2012 Juha Korhonen 2013 Henri Puputti 2014 Juha Korhonen 2015 Tuomas Jussila 2016 Sami Haapakoski 2017 Juha Puhtimäki

Palkinnot

• Etenijäkuningas
• Kultainen ansiomerkki
• Kuukauden pelaaja
• Lyöjäkuningas
• Vuoden jokeri
• Vuoden lukkari
• Vuoden pelinjohtaja
• Vuoden pesäpalloilija
• Vuoden tulokas

Katso myös

• Naisten Superpesis
• Pesäpallo
• Luettelo pesäpallon Suomen mestaruuden voittaneista joukkueista
• Pesäpallon halli-SM
• Nuorten Superpesis
• Ykköspesis
• Suomensarja
• Maakuntasarja
• Pesäpallon Suomen Cup
• Pesäpallon maailmancup
• Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista
• Pesäpallon kunniagalleria

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Superpesis Wikimedia Commonsissa

• Pesäpalloliiton sivut
• Superpesiksen sivut
• Ylen Elävä arkisto: Superpesiksen ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamolle
• Pesäpallon reaaliaikainen tulosseuranta

Pesäpallon pääsarjakaudet

Cup-muotoiset mestaruuskilpailut
1920-luku			1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
SM-sarja
1930-luku	1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939
1940-luku	1940	1941	1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948	1949
1950-luku	1950	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959
1960-luku	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969
1970-luku	1970	1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978	1979
1980-luku	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989

Superpesis
1990-luku	1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
2000-luku	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
2010-luku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018

Suomen pesäpallo

Miesten sarjatasot: Superpesis | Ykköspesis | Suomensarja
Miesten aiemmat sarjatasot: Maakuntasarja | Piirisarja
Naisten sarjatasot: Naisten Superpesis | Naisten Ykköspesis | Suomensarja
Naisten aiemmat sarjatasot: Maakuntasarja | Piirisarja
Junioreiden sarjatasot: Nuorten Superpesis | B-poikien SM-sarja

Tähdistöottelut: Itä–Länsi | Liitto–Lehdistö
Cup-turnaukset: Halli-SM
Lajiliitto: Suomen Pesäpalloliitto

Maajoukkueet: Suomen maajoukkue | Suomen naisten maajoukkue
Historia: Suomen pesäpallon historia | Kunniagalleria | Suomen Cup | SM-sarja | Pesäpallo kesäolympialaisissa 1952