Ero sivun ”Rauma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tilastokeskuksen linkki korjattu
Rivi 191: Rivi 191:
== Koulutus ==
== Koulutus ==


1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii [[Turun Yliopisto]]n alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 [[peruskoulu]]a, kolme [[erityiskoulu]]a, [[ammattiopisto]], [[lukio]] ja [[aikuislukio]] sekä [[Satakunnan ammattikorkeakoulu]].
1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii [[Turun Yliopisto]]n alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 [[peruskoulu]]a, kolme [[erityiskoulu]]a, [[ammattiopisto]], musiikkiopisto, kansalaisopisto, [[lukio]] ja [[aikuislukio]] sekä [[Satakunnan ammattikorkeakoulu]].


===Perusopetus===
===Perusopetus===

Versio 11. helmikuuta 2018 kello 02.56

Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rauma
Raumo

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°07′45″N, 021°30′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 684
Perustettu 1442
Kuntaliitokset Rauman mlk (1993)
Kodisjoki (2007)
Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 510,10 km²
189:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 110,12 km²
105:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 496,35 km²
– sisävesi 13,75 km²
– meri 600,02 km²
Väkiluku 38 832
29:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 78,24 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 8,6 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,0 % (2017) [6]
Kaupunginjohtaja Kari Koski
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
18
8
5
4
3
3
2
www.rauma.fi
Pyhän Ristin kirkko
Vanha Rauma
Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman asukasluku on 38 832.[2] Rauman pinta-ala on 1 110,12 km², josta 496,35 km² on maata, 13,75 km² sisävesialueita ja 600,02 km² merialueita.[1] Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki ja Säkylä. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65 794 asukasta.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49[8] kilometriä Porista etelään ja 94[8] kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki Turun, Porvoon ja Ulvilan jälkeen (viidenneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, ja Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.[9] Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Murteensa lisäksi Rauma tunnetaan myös pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta sekä hyvin säilyneestä Vanhan Rauman puutalokaupunginosasta. Rauman sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009[10] ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.[11]

Historia

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442[12], jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia mitä Turun porvareillakin oli.[13] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.[13] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557[13].

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.[13] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kiellettynä 130 vuotta vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.[13] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.[13] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

1800-luvulla Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan ja Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[13] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen luokse kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue ja terveyslähde mainittiin 1890 paikallisessa lehdessä.[14]

Fåfängan alueelle on suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe päättyy kesällä 2015.[15]

Ilmasto

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta ja vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja lämpimin heinäkuu (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.[16]

Merellinen Rauma

Rauman telakka-aluetta.
Rauman merimuseo

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto joka 1950-luvulle tultaessa oli jo hävinnyt. Rauman viimeinen purjelaiva oli kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.[17]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa.

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari Reksaari tarjoaa mahdollisuuden luontolomailuun. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1657:lla aluksella[18]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita on 3 ja muita 1.[19] Laitureiden yhteispituus on 3233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.[20]

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Rolls-Royce Oy Ab. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla[21]. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman[22]. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras Group on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja[23]. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Väestönkehitys

Keskiajalta peräisin oleva Kalatori 1900-luvun alun kuvassa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
 42 973
1985
  
 43 564
1990
  
 42 410
1995
  
 42 089
2000
  
 41 001
2005
  
 40 381
2010
  
 39 715
2016
  
 39 614
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Politiikka

Talo Vanhassa Raumassa.

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa[25]. Rauman kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Vuoden 2012 kunnallisvaalissa annettiin 18 792 hyväksyttyä ääntä[26], joka vastaa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii kauden 2013–2016 Hanna Marva. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Antti Simula ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Luukkonen[27].

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue 6 508 34,6 18 0
Kansallinen Kokoomus 4 014 21,4 11 −2
Suomen Keskusta 2 436 13,0 7 +1
Vasemmistoliitto 1 356 7,2 3 −1
Sitoutumattomien vaalirengas 702 3,7 2 +2
Perussuomalaiset 1 957 10,4 5 +2
Suomen Kristillisdemokraatit 1 076 5,7 3 +1
Vihreät 712 3,8 2 0
Suomen Kommunistinen Puolue 31 0,2 0 0

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja  Toimikausi
Oskar Nero[28] 1923–1937
A. B. Tammivaara[28] 1937–1956
Eelis Oksanen[28] 1956–1978
Uljas Mäkelä[28][29] 1978–1988
Pentti Koivu[28] 1988–2004
Arno Miettinen[28] 2005–2012
Kari Koski 2012–[30]

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun Yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 peruskoulua, kolme erityiskoulua, ammattiopisto, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukio ja aikuislukio sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Perusopetus

Rauman peruskouluista 18:ssa järjestetään opetusta luokille 1–6 ja kolmessa luokille 7–9. Oppilasmäärältään suurimmat luokkien 1–6 koulut ovat Uotilan koulu (265 oppilasta), Karin koulu (240) ja Pyynpään koulu (240).[31] Luokkien 7–9 koulut ovat Raumanmeren peruskoulu (485) ja Hj. Nortamon peruskoulu (460). Raumalla perusopetusta 7-9-luokkalaisille on saatavilla myös Rauman Normaalikoulussa sekä Nanun koulussa. Sekä Normaalikoulussa että Nanun koulussa 7-9-luokkalaisia on alle 100. Normaalikoulu ja Nanun koulu ovat yhtenäiskouluja, joka tarkoittaa sitä, että yläasteen opetusta kouluissa saavat vain ne, jotka ovat kyseisissä kouluissa käyneet esikoulusta tai ensimmäisestä luokasta asti.[32]

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio ja Rauman aikuislukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, matkailualalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, liiketalouden ja kaupan alalla, tietojenkäsittelyn alalla, turvallisuusalalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä merenkulkualalla[33]

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa Raumalla hoitotyön, liiketalouden, logistiikan, merenkulun, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja[34]. Turun yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuslaitos[35].

Tapahtumat ja festivaalit

Rauman kirjasto Kanalin rannassa.

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut heinäkuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ

Vuosina 1999–2007 ja 2016 Rauman Otanlahdessa järjestettiin Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen[36] ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.

RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhan häiriköinnin takia. Tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli myös pitkään keskustelun aiheena.

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään.

Muut kulttuuritapahtumat

Urheilu

Kivikylän Areena
Rauman maauimala

Jääkiekko

Raumalla on SM-liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Vermuntilan jäähallissa kotiottelunsa pelaava Vermuntilan Tempo (VT-HT) pelaa 2. divisioonassa sekä Rauma Tigers 3. divisioonassa.

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue Kakkosessa ja Nelosessa ja naisten joukkue kakkosessa. FC Raumalla on miesten joukkue Kolmosessa.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden urheilukeskuksen pesäpallostadionilla. Vuonna 2010 solmivat Fera ja Rauman Lukko kolmivuotisen sopimuksen[37], jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.

Muut lajit

Laji Seura Taso
Amerikkalainen jalkapallo Sea City Storm II-Divisioona
Futsal FC Rauma Futsal-ykkönen
Golf Rauma Golf
Kaukalopallo UKP
Koripallo Kaaron Roima II-divisioona, naiset[38]
Rauma Basket V-divisioona
Lentopallo Narvi-Pallo miesten ja naisten 2-sarja
Rugby Rauma Ice Pack I-divisioona
Salibandy SalBa Salibandyliiga
Suunnistus Rasti-Lukko
Tennis Rauman Verkkopalloseura
Judo Fudoshin Rauma

Rauman judoseura Samurai

Uinti [Swimmingteam Rauma]]

Liikenne

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Rautatieliikenne

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa[39]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

Rauman linja-autoasema sijaitsee Nortamonkadun alkupäässä, ja asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin Satakunnan Liikenne, johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne fuusioitui vuoden 2009 alussa.[40] Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on kolme linja-autoreittiä, linjat 1, 2 ja 3:[41]

  • Linja 1: Merirauma – Savila – Paroalho
  • Linja 2: Kortela – Savila – Uotila
  • Linja 3: Sorkka – Savila – Kappelinluhta

Etäisyyksiä

Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:[42]

Media

Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona.

Osa-alueet

Kiikartorni

[43]

Rauman kylät

Rauman ystävyyskaupungit

Raumalaisia yhtyeitä

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Katso myös

Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 24.10.2017. ELY-keskus. Viitattu 25.10.2017.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Rauma Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Viitattu 20.3.2010.
  9. ↑ Rauman kieli; Rauma.fi
  10. ↑ Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon 9.12.2009. Kaleva. Viitattu 23.3.2010.
  11. ↑ Poljin (pdf) 2/2010. Pyöräilykuntien verkosto ry. Viitattu 23.3.2010.
  12. ↑ Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. Viitattu 11.2.2015. (suomeksi)
  13. ↑ a b c d e f g Rauma-Info (Historiaa) Rauman kaupunki. Viitattu 22.3.2010.
  14. ↑ Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 187. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8.
  15. ↑ Yle.fi, uutiset 1.9.2014, viitattu 4.9.2014
  16. ↑ Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s.15), viitattu 24.9.2013.
  17. ↑ Kari Jalava: Uljas wakkanet.fi. 26.12.2006. Viitattu 23.3.2010.
  18. ↑ Vuositilastot 2008 Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  19. ↑ Tekniset tiedot Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  20. ↑ Esittely Rauman Satama. Viitattu 23.3.2010.
  21. ↑ Turun Sanomat ts.fi. 18.3.2014. Viitattu 6.5.2015.
  22. ↑ Rauman kaupunki rauma.fi. 28.4.2015. Viitattu 6.5.2015.
  23. ↑ Oras Group lyhyesti Oras Group. Viitattu 5.3.2017.
  24. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  25. ↑ Rauman kaupunginvaltuusto, yleistä 2.2.2006. Rauman kaupunki. Viitattu 10.11.2009. (suomeksi)
  26. ↑ Kunnallisvaalien 2012 tulokset 6.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 12.2.2013. (suomeksi)
  27. ↑ Rauman kaupunginvaltuuston kokoonpano 12.02.2013. Rauman kaupunki. Viitattu 12.2.2013. (suomeksi)
  28. ↑ a b c d e f Rauman kaupunginjohtajat; Raumakuvasto
  29. ↑ Uljas Mäkelä, Eduskunta
  30. ↑ Kari Koski aloitti Rauman johdossa ”pirun hyvällä mielellä”; Länsi-Suomi 3.9.2012
  31. ↑ Peruskoulut 1-6 Rauman kaupunki. Viitattu 26.3.2010.
  32. ↑ Peruskoulut 7-9 Rauman kaupunki. Viitattu 26.3.2010.
  33. ↑ Koulutusalat (WinNovan ammatilliset perustutkinnot 2011–2012) 27.9.2010. Rauman ammattiopisto. Viitattu 20.2.2011. (suomeksi)
  34. ↑ SAMK-kampus Rauma Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.3.2017.
  35. ↑ Rauman kampus Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2017.
  36. ↑ Raumanmeren Juhannus 2016 www.facebook.com. Viitattu 31.8.2016.
  37. ↑ Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen 6.9.2010. Fera. Viitattu 20.2.2011. (suomeksi)
  38. ↑ KaaRo Basket.fi. Viitattu 6.11.2009. (suomeksi)
  39. ↑ HL: Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (pdf) 10.2.2012. Liikennevirasto. Viitattu 12.2.2010.
  40. ↑ Jarmo Karonen: Satakunnan Liikenne laajenee Rauman seudulle 21.11.2008. Satakunnan Kansa. Viitattu 26.3.2010.
  41. ↑ Rauman kaupunkiliikenne (pdf) (1.1. - 6.6.2010) Satakunnan Liikenne. Viitattu 26.3.2010.
  42. ↑ Suomen kartta Fonecta. Viitattu 24.3.2015.
  43. ↑ [1]
  44. ↑ Rauman poikasoittokunnan historia Rauman poikasoittokunta. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  45. ↑ Itkevä tyttö -yhtyeen esittely Itkevä Tyttö. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  46. ↑ Gay-kuoro Sirpin esittely Gay-kuoro sirppi. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  47. ↑ One Taste -yhtyeen biografia One Taste. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauma.
Rauman kaupunginosat
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Suomen keskiaikaiset kaupungit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rauma&oldid=17079840”