Satakunnan Liikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satakunnan Liikenteen kaupunkibussi Volvo 7000 Raumalla
Satakunnan Liikenteen Carrus Star 502 Vaasassa

Satakunnan Liikenne Oy on Satakunnasta toimiva 1. toukokuuta 1936 perustettu linja-autoyhtiö.[1] Se on ollut osa Koiviston Auto -yhtymää vuodesta 2007 alkaen.

Satakunnan Liikenne työllisti 1.1.2014 noin 280 henkeä. Sen liikevaihto oli vuonna 2013 noin 24 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 160 linja-autoa. Lukujen perusteella se oli konsernin suurin yhtiö 2014.[2] Nykyään (2019) yhtiö on konsernin neljänneksi suurin yhtiö.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikavuoroliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenne ajaa pikavuoroliikennettä Porista Vaasaan, Tampereelle, Helsinkiin ja Turkuun sekä Tampereelta Raumalle ja Huittisista Turkuun. Pikavuoroliikenne oli laajimmillaan kaudella 2014–15: liikenne reiteillä Turku–Pori–Oulu ja KankaanpääHuittinen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle päättyi 31.5.2015. Tällöin myös vuorot vähenivät merkittävästi, kun esimerkiksi Helsingin ja Porin välinen liikenne supistui 27 päivittäisestä vuorosta 16 vuoroon. Samaan aikaan myös matkojen hinnat laskivat selvästi.[3] Kesällä 2017 Satakunnan Liikenne karsi pikavuoroja jälleen kerran vähäisen matkustajamäärän takia: Puolet Satakunnan Liikenteen Euran ja Säkylän kautta kulkeneista vuoroista lakkasi ajamasta. Jatkossa vuoroja ajetaan enemmän suoraan kasitietä pitkin. Porin ja Helsingin välisestä liikenteestä vähennettiin kesän alussa molempiin suuntiin arkipäivisin kolme vuoroa, ja kesäliikenteestä väheni vuoroja vielä hieman enemmän. Myös viikonloppuvuoroja Porista Helsinkiin vähennettiin.

Satakunnan Liikenteen pikavuorot Huittinen-Tampere siirtyivät Länsilinjat Oy:lle Tammikuussa 2019 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joukkoliikenteen kilpailutuksen vuoksi.

Seutuliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenteellä on seutuliikennettä eri puolilla Satakuntaa sekä Loimaan–Turun alueella.[4] Yrityksellä oli liikennettä vuosia myös Sastamalan seudulla. Keväällä 2016 Satakunnan Liikenne kuitenkin lopetti tämän liikenteen ajamisen. Kesäkuussa 2019 Satakunnan Liikenne lopettaa Pori-Kankaanpää vakiovuorot ja Kankaanpään seutuliikenteen Länsilinjat Oy:n voitettua Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joukkoliikenteen kilpailutuksen. Myös Huittisten seutuliikennettä siirtyy Länsilinjat Oy:lle.

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta. Linjat.
Rauma. 1,2,3,4.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenteen myöhempi pääosakas Jalmari Niinikoski aloitti automiehen uransa taksiautoilijana kotikunnassaan Säkylässä. Vuonna 1926 hän hankki Chevrolet-auton, jolla hän aloitti liikenneluvan saatuaan linjan Säkylä–Harjavalta–Pori. Vuonna 1927 Niinikoski muodosti avoimen yhtiön hinnerjokelaisen Lauri Kreulan kanssa, joka liikennöi kotipitäjästään Raumalle ja Turkuun. Vuonna 1928 Niinikoski aloitti samoin säkyläläisen Väinö Keto-Seppälän kanssa silloisissa oloissa erittäin pitkän linjan Pori–Kokemäki–Huittinen–Loimaa–Forssa–Loppi–Helsinki. Tälle linjalle tuli pian kolmanneksi osakkaaksi Nuijamaalta Etelä-Karjalasta Satakuntaan muuttanut Viljo Pelli. Koska Niinikoski halusi päästä liikennöimään Helsingin linjaa yksinään, hän sopi vuonna 1936 suullisesti Väinö Keto-Seppälän kanssa, että heidän liikennealueidensa rajana tulisi olemaan Kokemäenjoki. V. Keto-Seppälä -yhtiön keskeisiksi liikennealueiksi tulivat sittemmin Porin ja Tampereen välinen alue sekä Kauhajoen, Kurikan ja Seinäjoen seutu Etelä-Pohjanmaalla. Viljo Pelli puolestaan perusti Kokemäen Linja Oy:n, joka oli parin vuosikymmenen ajan Kokemäen suurin liikenneyritys.[5]

Alkuvuodet 1936–1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenteen perustajaosakkaat olivat Jalmari Niinikoski, Arvo Kreula, Lauri Kreula ja Eero Louhi. Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Jalmari Niinikoski. Vuonna 1938 Satakunnan Liikenteellä oli hoidettavanaan 19 linjaa. Jalmari Niinikoski sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1953 ja vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1977. Yhtiön aloittaessa toimintansa sillä oli 23 linja-autoa. Vuonna 1939 kolmivuotias Satakunnan Liikenne oli Linja-autoliiton jäsenyrityksistä automäärällä mitattuna yhdeksänneksi suurin 40 autolla. Sota-aikana suuri osa Satakunnan Liikenteen linja-autoista otettiin puolustusvoimien käyttöön ja muutettiin ambulansseiksi. Vuodesta 1942 Satakunnan Liikenne oli osakkaana tamperelaisessa autokoritehdas Ajokki Oy:ssä.[6]

Liikenteen kasvu 1950–1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenne aloitti pikavuoroliikenteen välillä Pori–Rauma–Turku vuonna 1950, välillä Turku–Pori–Vaasa vuonna 1953 sekä reiteillä Helsinki–Forssa–Huittinen–Pori (yhdessä Lauttakylän Auto Oy:n kanssa) ja Helsinki–Forssa–Huittinen–Rauma vuonna 1958. Porin ja Turun välinen pikavuoro oli järjestyksessä Suomen toinen; maan ensimmäisen pikavuoron oli aloittanut Onni Vilkas välillä Kotka–Helsinki. Satakunnan Liikenteen pikavuoroilla työskentelivät myös Suomen ensimmäiset ns. autoemännät vuodesta 1953 lähtien. Vuonna 1955 Satakunnan Liikenne myi osuutensa Ajokki Oy:ssä Valmetille sekä Posti- ja lennätinhallitukselle tarvitessaan siihen sitomaansa pääomaa oman toimintansa kehittämiseen.[6] Vuoteen 1959 mennessä yhtiö oli kasvanut Linja-autoliiton toiseksi suurimmaksi jäseneksi 71 autollaan. Yhtiön automäärä oli suurimmillaan 1960-luvun lopulla, jolloin sillä oli 93 linja-autoa. Vuonna 1971 sijoitus oli kahdestoista 80 autolla.[7] Vuonna 1962 Satakunnan Liikenne jatkoi Helsingin ja Porin välistä pikavuoroa Vaasaan. Yhtiöllä oli muutamien vuosien ajan oma autokoritehdas, mutta 1960-luvun alusta lähtien Satakunnan Liikenteen kaluston rungon muodostivat Kutter-koreilla varustetut Scania- ja Volvo-linja-autot.[6]

Itsenäisen yhtiön loppuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 Satakunnan Liikenteellä oli 56 linja-autoa, sen palveluksessa oli 180 työntekijää ja sen liikevaihto oli 48 miljoonaa markkaa, josta pikavuorojen osuus oli runsaat 80 prosenttia. Lisäksi yhtiöllä oli paikallisliikennettä Pori–Rauma–Kokemäki-alueella. Yhtiön tuolloinen toimitusjohtaja oli Jalmari Niinikosken poika Altti Niinikoski.[6]

Yritysjärjestelyjä 2007–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiviston Auto -yhtymän emoyhtiö Metsäpietilä Oy osti Satakunnan Liikenne Oy:n koko osakekannan 27. marraskuuta 2007. Kaupantekohetkellä Satakunnan Liikenne Oy:n liikevaihto oli 9,7 miljoonaa euroa, siinä työskenteli 174 henkilöä ja sillä oli 54 linja-autoa.[8] Keväällä 2008 Satakunnan Liikenne myi Vaasan alueella harjoittamansa paikallisliikenteen ja neljä linja-autoa vaasalaiselle Oy Wiik & Ström Ab:lle. [9] Marraskuussa 2008 Satakunnan Liikenne osti raumalaisen Oras Liikenne Oy:n koko osakekannan. Kauppaan kuului myös Oras Liikenteen uusikaupunkilainen tytäryhtiö Lokkilinjat Oy. Kauppaan sisältyi 40 linja-autoa, yhtiöt sulautettiin ostajayritykseen ja ostettujen yritysten 52 työntekijää siirtyivät Satakunnan Liikenteen palvelukseen.[10] Vuonna 2008 aiemmin yhtymään kuulunut Lauttakylän Auto fuusioitiin Satakunnan Liikenteeseen. Tammikuussa 2009 Satakunnan Liikenne osti nakkilalaisen Pauli Ketonen Oy:n, joka ajoi linjaliikennettä Porin ja Nakkilan välillä sekä Nakkilan koululaisliikennettä.[11] Maaliskuussa 2010 Satakunnan Liikenteelle siirtyi Veolia Transport West Oy:n Pori–Lavia-alueen vakiovuoroliikenne ja Pori–Tampere-pikavuoroliikenne. [12]

Yhteisyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Liikenne oli vuosina 19421955 osakkaana tamperelaisessa autokoritehtaassa Ajokki Oy:ssä. Vuonna 1991 Satakunnan Liikenne oli yksi ExpressBus-järjestelmän perustajaosakkaista. Yhtiö liitti järjestelmään 30 autoa, jolloin siitä tuli yhteenliittymän kolmanneksi suurin jäsenyritys.[6] Koiviston Auto -kaupan yhteydessä yhtiö irrottautui ExpressBus-yhteenliittymästä, ja autot maalattiin uudelleen yhtymälle tyypilliseen tyyliin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=9265
  2. Koiviston Auton vaiheet ovat suomalaista historiaa – ja tulevaisuutta 1.1.2014. Koiviston Auto. Viitattu 17.7.2014.
  3. Aikataulut - Pikavuorot (Pikavuoroaikataulut 2.6.2014 - 31.5.2015 ja 1.6. - 31.12.2015) Satakunnan Liikenteen nettisivut. Satakunnan Liikenne Oy. Viitattu 27.5.2015.
  4. Aikataulut (Aikataulut 1.6. - 31.12.2015) Satakunnan Liikenteen nettisivut. Satakunnan Liikenne Oy. Viitattu 27.5.2015.
  5. Ilmo Hakala-Rahko: V. Keto-Seppälän linja-autoliikenteen ja koriteollisuuden vaiheet, s. 3–4. Lahti: Suomen Linja-autohistoriallinen Seura, 1995.
  6. a b c d e Vesa Riihinen: "Hyvä ja riittävä palvelu on perusedellytys". Bussiammattilainen 3/1996, s. 14–17. Linja-autoliitto.
  7. Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 465, 524–525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
  8. Satakunnan Liikenne Oy ja Sukulan Linja Oy osaksi Koiviston Auto -yhtymää. Bussiammattilainen 6/2007, s. 12. Linja-autoliitto.
  9. Vaasan vakiovuorot Wiik & Strömille. Bussiammattilainen 4/2008, s. 14. Linja-autoliitto.
  10. Oras Liikenne Satakunnan Liikenteen omistukseen. Bussiammattilainen 6/2008, s. 13. Linja-autoliitto.
  11. Satakunnan Liikenne osti Pauli Ketosen. Bussiammattilainen 1/2009, s. 13. Linja-autoliitto.
  12. Liiketoimintakauppa Satakunnassa. Bussiammattilainen 2/2010, s. 12. Linja-autoliitto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Satakunnan Liikenne.