Pohjoismainen Kennelunioni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjoismainen Kennelunioni PKU (Nordisk Kennelunion) on pohjoismaiden kansallisten kennelliittojen väliseen yhteistyöhön tähtäävä unioni. Sen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa rekisteröintiin, näyttelyihin, käyttö- ja metsästyskokeisiin ynnä muuhun liittyviä sääntöjä ja ohjeita.

Kaikki PKU:n alaiset kennelliitot ovat FCI:n jäseniä, minkä johdosta ne tunnustavat automaattisesti kaikki kansainvälisesti hyväksytyt rodut ja noudattavat järjestön viitoittamia sääntöjä ja ohjeita.

Jokainen pohjoismainen kennelliitto voi päättää, haluaako se hyväksyä lisäksi myös sellaisia rotuja, joita FCI ei ole tunnustanut. PKU:n yleiskäytäntö on, että yhdessä jäsenmaassa tunnustettu rotu hyväksytään myös PKU:ssa ja sen myötä mieluiten muissakin jäsenmaissa. Tämän vuoksi on olemassa rotuja, jotka on tunnustettu kaikkien PKU-jäsenmaiden virallisissa kennelliitoissa, muttei FCI:ssä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, ja on useita rotuja jotka on hyväksytty vain tietyissä jäsenmaissa. Niistä osalla voi olla PKU-tunnustus, mutta osalla ei sitäkään kuten esimerkiksi vain Ruotsin ja Suomen kennelliittojen hyväksymä gotlanninajokoira. SKL:n tunnustamista roduista gotlanninajokoiran lisäksi amerikankääpiökettuterrierillä, međimurjenkoiralla, markiesjellä ja venäjänspanielilla ei ole PKU:n tunnustusta.

PKU:n tunnustamat FCI:n ulkopuoleiset rodut ovat australianlammaskoira l. working kelpie (ei SKL-rotu), itäeuroopanpaimenkoira, amerikankarvatonterrieri, amerikanrottaterrieri, andalusianrottakoira, biewerterrieri (SKL-rotu vuoden 2019 alusta lähtien), tenterfieldinterrieri, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, englantilais-venäläinen ajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira, walkerinpesukarhukoira, saint-usugenspanieli, puolanmetsästysspanieli ja venäjänbolonka.[1][2]

Ennen vuotta 1995 PKU:lla oli oma rotujaottelunsa, joka poikkesi huomattavasti FCI:n vastaavasta. PKU on FCI:n virallisesti nimeämä samojedinkoiran vastuu"maa", vaikka rodun alkuperämaaksi onkin tunnustettu Pohjois-Venäjä ja Siperia.

PKU:n jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKU:n entinen rotujaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKU jakoi rodut kahdeksaan eri ryhmään aina vuoteen 1994 asti, mutta koska siitä eteenpäin on noudatettu FCI:n jaottelua, sen jälkeen hyväksyttyjen rotujen jaottelusta alkuperäisiin pohjoismaisiin roturyhmiin ei ole olemassa tietoa. Listauksesta täten puuttuu moni nykyisin yleinenkin PKU:n hyväksymä rotu, kuten esimerkiksi lagotto romagnolo, bichon frisé, novascotiannoutaja, jackrussellinterrieri ja amerikanstaffordshirenterrieri. Huomattavaa on tiettyjen rotujen luokittelu toisenlaisiin ryhmiin kuin FCI:llä: mm. muutama paimenkoira luettiin seurakoiriin ja pystykorviin ja useampi molossikoira seurakoiriin.[3]

A) Pystykorvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B) Ajokoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C) Lintukoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D) Palveluskoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E) Terrierit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F) Vinttikoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G) Seurakoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H) Kääpiökoirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nordisk Kennelunion