Schipperke

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Schipperke

Schipperke.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Belgian lippu Belgia[1]
Määrä Suomessa rekisteröity 3 373[2]
Rodun syntyaika 1600-luku[1]
Alkuperäinen käyttö pienjyrsijöiden tappaja[3]
Nykyinen käyttö vahti- ja seurakoira[3]
Elinikä 10–15 vuotta
Muita nimityksiä laivakoira, laivis, sipu, skipi, skippe, sipukka
FCI-luokitus ryhmä 1: lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)[1]
Ulkonäkö
Paino 3–9 kg (tavoiteltu 4–7 kg)[1]
Väritys musta[1]

Schipperke on pienikokoinen ja pystykorvainen paimenkoira, jota kutsutaan myös laivakoiraksi. Rotu on kotoisin Belgiasta ja sen historia voidaan määrittää 1600-luvulle asti. Schipperke kuuluu lammas- ja karjakoirille tarkoitettuun FCI-roturyhmään 1.[1] Rodun alkuperäinen tehtävä oli pyydystää rottia laivoilla, nykyisin sitä pidetään harrastus-, seura- ja vahtikoirana.[3] Nimitys ’schipperke’ tulee flaaminkielestä, jossa se tarkoittaa pikku kapteenia.[4]

Schipperkejen kuuluu rotumääritelmän mukaan olla täysin yksivärisiä mustia.[1] Joissain muissa maissa kuitenkin sallitaan myös fawn-väritys.[5]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisvaikutelmaltaan schipperke on pienikokoinen ja tiivisrakenteinen rotu.[1] Rungon kuuluu olla mittasuhteiltaan neliömäinen, jolloin säkäkorkeus on sama kuin koiran pituus. Runko on tasapainoinen, lyhyt, leveä sekä vankka, mutta raajat ovat kevytluustoiset ja selvästi rungon alla.[1] Rintakehän puolestaan kuuluu ulottua kyynärpäiden tasolle.[1] Schipperkeillä ei ole virallista ihannesäkäkorkeutta, mutta sen tulee painaa kolmesta yhdeksään kiloa, tavoiteltu keskipaino on neljästä seitsemään kiloa.[1] Korkeus vaihtelee 30 senttimerin molemmin puolin.[3]

Karvapeitteen väri saa Suomessa ja useimmissa muissa maissa olla ainoastaan musta, mutta esimerkiksi Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa myös creme on sallittu väri.[5] Karva on rodulla tiheää ja suoraa. Sen tulee myös olla riittävän karheaa. Rodulle tyypillistä on myös, että karvat muodostavat koiralle selvästi erottuvan röyhelömäisen ”kaulurin” sekä reisien takasivuille kääntyvät ”housut”.[1][6]

Schipperken pää on kiilanmuotoinen. Kuonon kuuluu olla selvästi alle puolet koko pään pituudesta. Kuono kapenee kirsua kohden, eikä se ole tylppä.[1] Silmien kuuluu olla pienet, tummat ja mantelinmuotoiset sekä korvien ylöskiinnittyneet, täysin pystyt ja teräväkärkiset.[1]

Suurimmalla osalla Schipperkeistä on pitkä selän päälle kiertyvä häntä, mutta osa syntyy myös töpöhäntäisinä. Schipperke kuuluu rotuihin, joiden häntiä typistetään niissä maissa, joissa se on laillista. Suomessa tämä on kiellettyä.[6]

Głowa gismo - schipperke.jpg

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schipperke on luonteeltaan erinomainen vahtikoira. Se on toimelias, ketterä, väsymätön sekä utelias ja jatkuvasti kiinnostunut ympäristöstään.[1] Vahtiessaan se saattaa erittäin herkästi näykkiä, mutta sen ei kuitenkaan kuulu olla aggressiivinen.[1][7] Schipperke kiintyy vahvasti omistajiinsa ja on epäluuloinen vieraita aikuisia kohtaan. Lapsille se on kuitenkin lempeä.[3]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schipperke on terve rotu ihon, sisäelinten, raajojen ja luuston osalta, ja se voi elää jopa 18 vuotta.[8] Schipperke ei kuulu Suomen Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan, joten jokaisen rekisteröidyn, puhdasrotuisen schipperkeyhdistelmän pennut rekisteröidään, vaikkei varmaa tietoa vanhempien terveydestä olisikaan. Virallisten terveystulosten vaatiminen jää siis ostajien tehtäväksi.[8]

Yleisestä terveydestä huolimatta perinnöllisistä sairauksista epilepsiaa schipperkeillä esiintyy maailmanlaajuisesti.[9] Vuonna 2005 tehdyn rodunsisäisen terveyskartoituksen tuloksen johdosta perustettiin Suomen Schipperkekerho ry:n kolmen hengen epilepsiaprojektiryhmä.[8] Vuonna 2006 rotu otettiin mukaan myös Helsingin yliopiston koiragenetiikan tutkimusryhmä epilepsiaprojektiin.[9] Vuoteen 2010 mennessä tutkimukseen oli kerätty näytteet yli 400 eri koiralta, joista noin sadan oli ilmoitettu sairastavan epilepsiaa.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin löydetty maininta schipperkeistä on munkki Wenclasin muistiinpanoissa 1400-luvulta.[6] Tarkemmin rodun alkuperä voidaan kuitenkin määrittää vain 1600-luvulle asti. Schipperken sekä belgianpaimenkoiran yhteinen esi-isä oli musta ja melko pienikokoinen paimenkoirarotu, jota kutsuttiin leuvenaariksi.[1]

Ensimmäinen puhdasrotuinen Schipperke rekisteröitiin Belgiassa vuonna 1882.[6] Samana vuonna järjestettiin Spassa rodun ensimmäinen virallinen koiranäyttely.[1] Schipperke nousi suurempaan suosioon, kun Belgian kuningatar Marie Henriette otti rodun edustajan lemmikikseen vuonna 1885.[6] Suosio levisi pian myös Englantiin, jonka jälkeen se väheni rodun kotimaassa.[6] Vuonna 1888 Belgiassa perustettiin schipperkejen rotuyhdistys, joka laati ensimmäisen rotumääritelmän.[1] Ensimmäiset schipperket vietiin Yhdysvaltoihin vuonna 1889.[6] Suomeen ensimmäiset Schipperket tuotiin vuonna 1964, mutta ensimmäiset virallisesti rekisteröidyt 1965.[4]

Rodun tilanne nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on rekisteröity yhteensä 3 373 Schipperkeä. Vuonna 2015 syntyneitä pentuja oli 103.[2] 2010-luvulla Schipperkeitä on Suomessa rekisteröity vuosittain väliltä 102–159.[11] Vuosien 2006 ja 2016 välillä 69 eri kenneliä on kasvattanut vähintään yhden rekisteröidyn pentueen.[12] Tällä hetkellä rotu on elinvoimainen ja sen kanta monipuolinen.[6] Schipperkejen kanssa harrastetaan nykyisin muun muassa koiranäyttelyitä, agilitya, tokoa ja koiratanssia.[4][13]

Schipperke0001.jpg

Ulkomailla Schipperkejä on nykyisin Amerikan ja Englannin ohella eniten Etelä-Afrikassa, jossa rotu onkin yksi suosituimmista. Myös Kanadassa ja Etelä-Amerikan valtioissa koirien määrä on kasvussa.[6] Belgiassa rekisteröitiin vuonna 2008 91 ja Ranskassa 85 Schipperkeä. Vuonna 2010 Englannissa rekisteröityjen määrä oli 49 ja Ruotsissa rekisteröityjen 109.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Schipperken rotumääritelmä Suomen Schipperkekerho. Viitattu 20.11.2016.
  2. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä: Schipperke Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.11.2016.
  3. a b c d e Schipperke Suomen Kääpiökoirat ry. Viitattu 20.11.2016.
  4. a b c Salme Mujunen: Schipperke suorastaan säteilee energiaa Koiramme. Viitattu 20.11.2016.
  5. a b Schipperkejen värit Kennel Pikku Purtilon. Viitattu 20.11.2016.
  6. a b c d e f g h i Schipperken rotuesittely ja historiaa Suomen Schipperkekerho. Viitattu 20.11.2016.
  7. Schipperke Hankikoira.fi. Viitattu 20.11.2016.
  8. a b c Jalostus ja terveys Suomen Schipperkekerho. Viitattu 20.11.2016.
  9. a b Schipperkejen epilepsia Koirangeenit.fi. Viitattu 20.11.2016.
  10. Schipperkejen epilepsiatutkimuksessa edistymistä Koirangeenit.fi. Viitattu 20.11.2016.
  11. Rekisteröinnit 2010-2015 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Viitattu 20.11.2016.
  12. Kasvattajat KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Viitattu 20.11.2016.
  13. Schipperkejen koetulokset KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Viitattu 20.11.2016.
  14. Historia Viitattu 2.12.2016.