Siirry sisältöön

Amerikankarvatonterrieri

Wikipediasta
Amerikankarvatonterrieri
Avaintiedot
Alkuperämaa Louisiana,  Yhdysvallat
Määrä Suomessa rekisteröity 575[1]
Rodun syntyaika UKC (United Kennel Club) -rekisteröinti omana rotunaan vuodesta 2004, sitä ennen amerikanrottaterrierin (Rat Terrier) karvaton variaatio.
Alkuperäinen käyttö rottakoira
Nykyinen käyttö seura- ja rottakoira
Elinikä keskimäärin 10 vuotta[2]
Muita nimityksiä AHT, American Hairless Terrier, ameerika karvutu terjer
FCI-luokitus ei FCI-rotu
SKL: ryhmä 3 Terrierit
alaryhmä 1 Isot ja keskikokoiset terrierit
#916[1]
Ulkonäkö
Paino useimmiten 6–10 kg
Säkäkorkeus 30,5–40,5 cm.
Väritys mikä tahansa paitsi albiino ja merle
- yleensä läikikäs iho

Amerikankarvatonterrieri (engl. American Hairless Terrier) on yhdysvaltalainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n tunnustusta, mutta Suomen Kennelliitto on hyväksynyt sen roduksi vuonna 2016.[3]

Rotu ylsi vuonna 2025 juuri sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin sata amerikankarvatonterrieriä.[4]

Kaikki värit ja väriyhdistelmät albiinoa ja merleä lukuun ottamatta sallitaan. Ihanteellinen säkäkorkeus vaihtelee 30,5–40,5 cm välillä.[5]

Karvallinen muunnos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikankarvatonterrierejä esiintyy myös karvallisena muunnoksena. Sen karvapeite on lyhyt, sileä, tiheä ja kiiltävä; "epätäydellinen karvapeite" luetaan vakavaksi virheeksi.[5]

Karvattomana rotuna erityisesti vaaleat amerikankarvatonterrierit vaativat kesällä suojaa auringolta – eli aurinkosuojavoidetta tai vaatteita palamiselta aurinkoisella säällä.[6] Talvella amerikankarvatonterrieri puetaan lenkille haalariin ja tossuihin.[7] Myös esimerkiksi häntä on suojattava pakkaselta. Paleltumat voivat aiheuttaa koiralle pysyviä vaurioita ja kipuja.lähde?

Allergia ja karvatonterrieri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvallinen amerikankarvatonterrieri

Allergiavapaata koirarotua ei ole olemassa. Myöskään karvaton koira ei ole allergiavapaa. Karvattomuudesta saattaa olla etua, kun koira-allerginen on hankkimassa koiraa. Karvattoman koiran ihoa on helpompi hoitaa eli pestä ja tarvittaessa rasvata, jolloin koiran iho pysyy paremmin hilseettömänä. Karvattomalta koiralta ei lähde karvaa, joka levittäisi hilsettä ympäristöön.[8]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikankarvatonterrieri on energinen ja valpas koira, jonka älykkyys ja uteliaisuus tekevät siitä helpon koulutettavan.Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten ja toisten koirien kanssa. Rotu nauttii ihmisen seurasta ja osallistuu mielellään ihmiskumppaninsa kaikkiin toimiin.[9][7]

Vuonna 1972 amerikanrottaterrieri-pentueeseen syntyi karvaton pentu, joka nimettiin Josephineksi. Se oli käytännössä ensimmäinen tämän uuden, karvattoman seurakoirarodun edustaja. Sen omistajat Edwin ja Willie Scott Louisianan Troutista astuttivat sen ja pitivät pentueesta itsellään karvattoman narttupennun, Gypsyn. Kahdeksan vuotta myöhemmin, periytettyään välillä useita täysin karvallisia pentueita, Josephine synnytti jälleen karvattoman narttupennun, Jemiman, sekä karvattoman urospennun, Snoopyn. Vuonna 1983 Snoopy astui kaikki sisaruksensa – joten lähtöpopulaatio oli sangen sisäsiittoinen.[10]

Scottit perustivat Trout Creek -kennelin jalostaakseen karvatonta rotua eteenpäin. He pitivät koiristaan tarkkaa kirjaa ja perustivat myös American Hairless Terrier Association:n.[10]

Amerikankarvatonterrierin esi-isät rottaterrierit (nykyinen amerikanrottaterrieri) on jalostettu metsästystä ja pikkujyrsijöiden torjuntaa ajatellen, mutta amerikankarvatonterrierin karvattomuus tekee siitä melko sopimattoman metsästystarkoitukseen. Kuitenkin sillä on edelleen melko vahva metsästysvietti. Saalistusviettiä voi käyttää hyväksi harrastuksissa, muun muassa agilityssä ja viehejuoksussa.[5][9]

AHT:n ja amerikanrottaterrierin risteyttäminen on sallittua, mikä on erittäin tärkeää geenipohjan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Karvalliset AHT:t ovat kannalle erittäin arvokkaita. AHT:n karvattomuus periytyy resessiivisesti eli kummankin vanhemmista on kannettava karvattomuusgeeniä, ja sellaisen alleelin on ohjauduttava pennulle, jotta se syntyy karvattomana. Kahden karvattoman vanhemman jälkeläiset ovat aina karvattomia.[11]

Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2020–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus ja syöpäsairaudet.[2] Amerikankarvatonterrierin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat parodontiitti, patellaluksaatio, muutamat silmäsairaudet, atopia ja allergiat.

Johtuen amerikankarvatonterrierin pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.[12]

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 12 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2015–2025 tutkittuja amerikankarvatonterrierejä.[13] Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lasiaisen rappeumaa ja etenevää verkkokalvon surkastumaa (PRA).[14] Amerikankarvatonterrierin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen polvilausunto ja silmälausunto.[15][16]

Rodulla esiintyy jonkun verran atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[6] Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin eli allergeeneihin. Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[17] Karvattomuus altistaa mm. palamiselle auringossa. Karvaton iho voi reagoida herkästi ulkoisiin ärsykkeisiin aiheuttaen kutinaa tai ihottumaa.[6]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Amerikankarvatonterrierit ovat keskimääräistä rotukoiraa vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Amerikankarvatonterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 13 %.[18][19]

  1. 1 2 Amerikankarvatonterrieri. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Haettu 6.6.2020.
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2020-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  3. Suomen Kennelliiton hyväksyntä roduille. Suomen amerikankarvatonterrierit ja rottaterrierit ry. (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 27.10.2016.
  4. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  5. 1 2 3 Amerikankarvatonterrieri Suomen amerikankarvatonterrierit ja amerikanrottaterrierit ry. Viitattu 10.3.2026.
  6. 1 2 3 Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2027 (PDF) Suomen Kennelliitto ja Sakate ry. Viitattu 10.3.2026.
  7. 1 2 Rodut Suomen amerikankarvatonterrierit ja amerikanrottaterrierit ry. Viitattu 10.3.2026.
  8. AHT ja allergiat Suomen Amerikankarvatonterrierit ja Rottaterrierit ry. Viitattu 10.3.2026.
  9. 1 2 Harrastukset Suomen amerikankarvatonterrierit ja amerikanrottaterrierit ry. Viitattu 10.3.2026.
  10. 1 2 Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 557. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  11. Karvattomuus Suomen Amerikankarvatonterrierit ja Rottaterrierit ry. Viitattu 10.3.2026.
  12. C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  14. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  15. Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2026.
  16. PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  17. Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  18. Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 2026-04-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]