Siirry sisältöön

Whippet

Wikipediasta
Whippet
Avaintiedot
Alkuperämaa  Englanti,  Iso-Britannia
Määrä Suomessa rekisteröity 7 676[1]
Rodun syntyaika 1800-luku
Alkuperäinen käyttö kaniininmetsästys, kilpajuoksu
Nykyinen käyttö seurakoira, kilpajuoksu
Elinikä keskimäärin 11 vuotta[2]
Muita nimityksiä vipukka, hippet, vipetti, himpetti
FCI-luokitus ryhmä 10 Vinttikoirat
alaryhmä 3 Lyhytkarvaiset
#162
Ulkonäkö
Paino 9–15 kglähde?
Säkäkorkeus Uros 47–51 cm, narttu 44–47 cm
Väritys Kaikki värit ovat sallittuja

Whippet on maailmalla vinttikoirista yleisin, myös ”köyhän miehen greyhoundiksi”, ”köyhän miehen ravihevoseksi” (Poor Man's Race Horse) sekä ”salamannopeaksi riepukoiraksi” (Lightning Rag Dog)[3] kutsuttu keskikokoinen koira. Kaksi ensimmäistä nimitystä ovat peräisin 1800-luvulta, jolloin vähävaraisemmilla ei ollut varaa greyhoundeihin ja he hankkivat sen sijaan whippetejä.[4] Rotu on vinttikoirista yleisin myös Suomessa.[5]

Ulkonäkö

muokkaa

Whippet on vinttikoiraroduista toiseksi pienin.[6] Se on lyhytkarvainen ja syvärintainen. Koiran korvat ovat laskostuneet, niin sanotut ruusukorvat.[7] Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja.[7] Turkki on lyhyt, sileä ja tiivis.[7]

Urosten säkäkorkeus vaihtelee 47–51 cm ja narttujen 44–47 cm välillä[7]; urosten paino on noin 9,5 kg[8]. Rodun koosta on ollut jonkin verran kiistaa maailmalla. Erään durhamilaisen kaivostyöläisen mukaan 60–70 vuotta sitten hänen isoisänsä suosi 3,5-kiloisia whippetejä, jotta ne mahtuivat sujuvasti päällystakin taskuun. Pohjois-Amerikassa on tapana suosia tavallista kookkaampia yksilöitä, ja David Hancockin mukaan ajan myötä Yhdysvalloissa tullaan todennäköisesti hyväksymään 56 cm korkea whippet.[8]

Luonne ja käyttäytyminen

muokkaa

Whippetin saalisvietti on voimakas. Se on vilkkaampi ja osallistuvampi kuin muut vinttikoirat eikä yhtä pidättyväinen.[9] Whippet ei vaadi yhtä paljon liikuntaa kuin suuremmat vinttikoirarodut, mutta senkin tulee saada juosta vapaana mahdollisimman paljon.[6] Rodun edustajat eivät yleensä juurikaan hauku.[3]

Whippet sopii sekä näyttelyihin, agilityyn että rata- ja maastojuoksuun.[6] Rodulla ei ole yleisenä esiintyviä perinnöllisiä sairauksia[6], mutta kuten monet muutkin vinttikoirat ne ovat metsästysviettinsä ja nopeutensa vuoksi jokseenkin onnettomuusalttiita. Näyttely- ja juoksulinjat ovat melko voimakkaasti eriytyneet; tämä näkyy erityisesti ratajuoksussa ja näyttelymenestyksessä. Maastojuoksussa sen sijaan molempien linjojen edustajat voivat kilpailla tasapäisesti hyvistä sijoituksista, koska laji ei perustu pelkästään nopeuteen.lähde?

Alkuperä

muokkaa
Whippet

Whippet polveutuu roomalaisten Britanniaan tuomista koirista.[6] Vero Shaw'n mukaan valkoinen englanninterrieri olisi ollut rodun edeltäjä.[8] Toisen lähteen mukaan whippet on saatu aikaan risteyttämällä englanninvinttikoiraa, italianvinttikoiraa ja mahdollisesti myös bedlingtoninterrieriä keskenään. 1800-luvulla englantilaiset kaivostyöläiset alkoivat juoksuttaa kilpaa kaniinijahtiin käyttämiään pieniä vinttikoiria, ja whippettien juoksuominaisuudet osoittautuivat niin hyviksi, että rotu hyväksyttiin nopeasti mukaan virallisiin kilpailuihin. Rotu virallistettiin vuonna 1890.[10]

East Riding of Yorkshiren Stamford Bridgessä asunut herra Hodgson kasvatti pienikokoisia vinttikoiria, joiden ominaisuudet yllättivät Yorkshiren metsästäjät. Jalostuslinja koostui kolmesta nartusta, joiden nimi oli The Dents. Niillä oli sileä iho, kevyt rakenne, pienet ja ohuet korvat, lyhyet ja kierteiset hännät. Ne olivat samaan aikaan sekä erittäin nopeita juoksemaan että nopeita myös käännöksissään. David Hancockin mukaan nykyinen whippet kehittyi juuri tämänkaltaisista pienistä koirista.[8]

Rodun sekalainen tausta näkyy vaihtelevassa karvanlaadussa. Karkeakarvainen whippet oli aikanaan suosittu manner-Euroopassa, muun muassa Saksassa. Lisäksi puhdasrotuisiin whippet-pentueisiin syntyi jo joitain vuosia sitten myös pitkäkarvaisia yksilöitä, joita kutsuttiin termillä wheeler.[8] Nykyisin pitkäkarvaiset whippetit on hyväksytty tietyissä maissa omaksi rodukseen nimellä silken windsprite.

Etymologia

muokkaa

Rodun nimi on todennäköisesti johdettu sanasta whappet, joka tarkoittaa "pientä räksyttävää koiraa".[3]

Terveys

muokkaa
Whippet

Whippet elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2011–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet.[2] Whippetien merkittävimmät terveysongelmat ovat sydänsairaudet, varpaisiin kohdistuvat murtumat, välimuotoinen lanne-ristinikama, suolistosairaudet ja muutamat silmäsairaudet.

Sydänsairauksista yleisin on myksomaattinen mitraaliläpän rappeuma. Sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen ja johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan. Suomessa virallisesti sydäntutkituista whippeteistä hieman yli 10 %:lla on läppävika, vaikka tutkittujen koirien keski-ikä on alle viisi vuotta.[11]

Suurempi osa whippeteistä on lanneristinikaman suhteen epämuodostunut (Suomen Kennelliiton asteikolla LTV1-LTV4) kuin terve (LTV0). Yleisin löydös on LTV1, joka voi olla täysin oireeton mutta silti normaalista poikkeava. Vakavammat LTV-asteet (2-4) kattavat noin 15 % tutkituista koirista.[11] Tutkimuksissa on todettu epäsymmetristen LTV-tyyppien olevan yhteydessä lonkkanivelen kasvuhäiriöön. Lisäksi se voi altistaa selkäkivulle ja halvausoireille.[12][13]

Whippeteillä esiintyy varpaissa useammin murtumia kuin muilla koiraroduilla. Myös suolistoon liittyvät ongelmat ovat yleisempiä kuin koirilla keskimäärin.[14] Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lähinnä kaihia ja lasiaisen rappeumaa.[15]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Whippetit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Whippetin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 28 %.[16][17]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  2. ↑ a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  3. ↑ a b c Whippet American Kennel Club. Viitattu 22.2.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Rodun historiaa Whippet-harrastajat ry. Arkistoitu 12.9.2014. Viitattu 7.12.2015.
  5. ↑ Eerola, Tapio. Pitkät rotutrendit: Nousussa labradori, hirvikoirat ja paimenet. Koiramme-juttuarkisto, Suomen Kennelliitto. Haettu 30.9.2021.
  6. ↑ a b c d e Whippet! Whippet-harrastajat ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.12.2015.
  7. ↑ a b c d Rotumääritelmä Whippet-harrastajat ry. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 7.12.2015.
  8. ↑ a b c d e Hancock, David. Sighthounds - Their Form, Their Function and Their Future, s. 59-60, 65. The Crowood Press: Ramsbury, Marlborough, Wiltshire, 2012. ISBN 978-1-84797-392-4.
  9. ↑ Whippet Koirarodut. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 7.12.2015.
  10. ↑ History Whippet.in. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.12.2015. (englanniksi)
  11. ↑ a b Whippet rodun terveys Whippet-Harrastajat ry. Viitattu 22.2.2026.
  12. ↑ Katariina Mäki: Liittyykö koiran välimuotoisiin nikamiin kipua? Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 29.9.2025. Viitattu 2.4.2026.
  13. ↑ J. A. Berg, B. K. Sævik, F. Lingaas, C. Trangerud: Lumbosacral transitional vertebra in 14 dog breeds in Norway: Occurrence, risk factors and association with hip dysplasia. The Veterinary Journal, 1.2.2024, 303. vsk, s. 106056. doi:10.1016/j.tvjl.2023.106056 ISSN 1090-0233 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Whippet Veterinary Care - Agria Breed Profiles DogWellNet. 29.10.2025. Viitattu 22.2.2026. (englanniksi)
  15. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  16. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  17. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Whippet&oldid=23933836”