Irlanninvesispanieli
| Irlanninvesispanieli | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Irlanti |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 385[1] |
| Rodun syntyaika | 1600-luku |
| Alkuperäinen käyttö | vedestä noutava lintukoira |
| Nykyinen käyttö | noutava lintukoira, seurakoira, harrastuskoira |
| Elinikä | keskimäärin 10 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | Irish Water Spaniel, spáinnéar uisce, chien d'eau irlandais, Irischer Wasserspaniel, perro de agua irlandés, iiri veespanjel, irski, vespa |
| FCI-luokitus | ryhmä 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat alaryhmä 3 Vesikoirat #124 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | n. 20–30 kg |
| Säkäkorkeus | 51–59 cm |
| Väritys | maksanruskea |
Irlanninvesispanieli (iiriksi spáinnéar uisce, engl. Irish Water Spaniel) suurehko spanielirotu ja sitä on perinteisesti käytetty metsästyskoirana etenkin vedestä noutavana lintukoirana. Irlanninvesispanieli on vahva- ja voimakasrakenteinen rotu ja sen tunnistaa keskipitkästä maksanruskeasta kiharasta turkista.[3] Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi muutamia irlanninvesispanieleiden pentueita vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlanninvesispanieli on väritykseltään syvän maksanruskean värinen ja karva on kiharaa ja keskipitkää. Karvapeite ei ole lainkaan villavaa, vaan luonnostaan öljyistä. Päässä ja kaulassa on lyhyempää karvaa, ja samoin myös rodulle ominaisessa ”rotanhännässä” eli ylhäältä alas voimakkaasti ohenevassa hännässä on lyhyt karva. Otsalla on rodulle tyypillinen top-knot, eli kihara ”etutukka”. Säkäkorkeudeltaan urokset ovat 53–59 cm ja nartut 51–56 cm. Rotu on rakenteeltaan voimakas- ja tiivisrunkoinen ja sillä on tynnyrimäinen rintakehä, joka tekee liikkeistä rullaavat.[3]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusluonteeltaan irlanninvesispanielit ovat aktiivisia ja innokkaasti mukana kaikessa. Irlanninvesispanieli voi olla välinpitämätön ja tarkkaileva vieraita ihmisiä kohtaan. Se ei kuitenkaan saisi olla arka tai pelokas.[5]
Rotua on perinteisesti käytetty apuna metsästyksessä, erityisesti vedestä noutavana lintukoirana. Rotu rakastaa uimista, joten esimerkiksi vesipelastus on niille erittäin mieleinen harrastus.[5]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlanninvesispanielin tarkka alkuperä on hämärän peitossa. Yleisesti uskotaan, että vesispanielit kehittyivät mahdollisesti persialaisista koirista. Ensimmäinen kirjallinen irlantilainen viittaus vesilintuja hakeviin vesikoiriin on jo 1600-luvulta. Vuonna 1890 perustettiin rotuyhdistys vaalimaan irlanninvesispanielin kasvatusta ja jalostusta.[3]
Terveystilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun keskimääräinen elinikä on noin kymmenen vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus sekä syöpäsairaudet.[2] Irlanninvesispanielin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia ja muutamat silmäsairaudet.
Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 60 %:lla irlanninvesispanieleista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 10 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[6] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 19 %:lla rodun edustajista.[7]
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy muun muassa ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia.[8]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Irlanninvesispanielit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Irlanninvesispanielin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 30 %.[9][10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 17.8.2019)
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- 1 2 3 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 02.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- 1 2 Irlanninvesispanieli Suomen Spanieliliitto ry. Viitattu 6.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 2.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]