Hamiltoninajokoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hamiltoninajokoira
Hamiltonstovare 600.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Ruotsi
Määrä Suomessa rekisteröity 53[1]
Alkuperäinen käyttö jänistä ja kettua ajava koira
Nykyinen käyttö ajava koira
Muita nimityksiä Hamiltonstövare, chien courant de Hamilton, sabueso Hamilton, ruotsinajokoira
FCI-luokitus ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
alaryhmä 1.2 Keskikokoiset ajavat koirat
#132
Ulkonäkö
Säkäkorkeus uros 53-61 cm
narttu 49-57 cm
Väritys kolmivärinen

Hamiltoninajokoira (hamiltonstövare) on ruotsalainen jäniksen ja ketun metsästykseen tarkoitettu koirarotu. Nykyisin sitä pidetään Ruotsin kansallisrotuna.[2]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on rakenteeltaan sopusuhtainen ja voimakasluustoinen, ja sillä on selvä sukupuolileima. Pää on pitkänomainen, kallo kohtalaisen leveä ja hieman holvautunut, kuono pitkä ja lähes tasaleveä. Kirsu on musta ja sieraimet avoimet. Hampaat ovat hyvin kehittyneet ja voimakkaat; purenta leikkaava purenta. Silmät ovat mantelinmuotoiset ja tummanruskeat; ilmeeltään rauhallinen. Korvat ovat riippuvat ja pehmeät. Posket ovat litteät. Kaula on pitkä ja voimakas ja liittyy runkoon kauniisti; uroksilla kaula on selvästi kaareutunut. Selkä on voimakas ja tasainen. Lanne on lihaksikas ja lantio pitkä, leveä ja hieman viisto. Sekä etu- että takaraajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset. Lavat ovat pitkät ja lihaksikkaat. Kyynärpäät ovat tiiviisti rungon myötäiset, eivät rintakehän alapuolelle sijoittuneet.[2] Ranteet ovat joustavatlähde? ja välikämmenet hieman viistot ja joustavat[2]. Reidet ovat leveät ja lihaksikkaat ja sekä kintereet että polvet ovat hyvin kulmautuneet. Välijalat ovat lyhyet, kuivat ja pystysuorat koiran seistessä. Käpälät ovat soikeat ja varpaat hyvin kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä. Sillä on myös hyvä askelpituus ja sen liikkeet ovat yhdensuuntaiset ja tehokkaat. Urosten säkäkorkeus on 53-61 cm (ihanne 57 cm) ja narttujen 49-57 cm (ihanne 53 cm).[2]

Karvapeite on karheaa ja tiiviisti rungonmyötäistä kaikkialla muualla paitsi päässä, korvissa ja raajojen etuosissa, joissa se on lyhyttä ja sileää. Väritys on aina kolmivärinen (tricolor): musta mantteli, niska ja hännän yläpuoli; punaruskea (kullanruskeasta lämpimään punaruskeaan) pää, korvat, kaulan sivut, rungon alapuoli, lavat, reidet ja hännän alapuoli; valkoista päässä (usein piirtona tai laukkina), kurkussa, niskassa, rinnassa, raajojen alaosassa, käpälissä ja hännänpäässä.[2]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamiltoninajokoira on luonteeltaan ystävällinen ja rauhallinen.[2]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen ajokoira vuodelta 1915. Väritys vastaa nykyistä hamiltoninajokoiraa.

Metsästäjä-kasvattaja Adolf Patrik Hamilton loi rodun risteyttämällä keskenään holsteininajokoiran, hannoverilaisen haidinajokoiran, englanninkettukoiran ja puolalaisia ajokoiria.[3] Toiset lähteet mainitsevat myös harrieria ja sveitsiläisiä ajokoiria käytetyn sen kehittämiseen.[2] Kolmannen teorian mukaan myös kuurinmaanajokoiralla olisi ollut osuutta rodun syntyyn. Neljännen mukaan se olisi pelkästään hannoverilaisen ajokoiran ja kettukoiran välisen risteytyksen tulos.[4]

Vuonna 1886 ensimmäisessä ruotsalaisessa koiranäyttelyssä olivat mukana Hamiltonin omistamat ajokoirat Stella ja Pang. Molemmat olivat nykyisen hamiltoninajokoiran kantayksilöitä. Ennen vuotta 1921 rotua kutsuttiin ruotsinajokoiraksi, mutta sen jälkeen se sai virallisen nimensä kehittäjänsä Hamiltonin mukaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. a b c d e f g h Rotumääritelmä: Hamiltoninajokoira. Suomen Kennelliitto, 5.4.2018. Haettu 14.1.2021.
  3. Gondrexon, A. & Browne, I. Maailman koiraopas: s. 170. Weilin+Göös, Helsinki: 1974. ISBN951-35-1120-0.
  4. Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 102. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.