Siirry sisältöön

Kultainennoutaja

Wikipediasta
Kultainennoutaja
Avaintiedot
Alkuperämaa  Skotlanti,  Yhdistynyt kuningaskunta
Määrä Suomessa rekisteröity 62 696[1]
Rodun syntyaika 1800-luku
Alkuperäinen käyttö metsästyskoira
Nykyinen käyttö seurakoira, palveluskoira ja metsästyskoira
Elinikä keskimäärin 11 vuotta[2]
Muita nimityksiä kultsu, kultsi, kultainen, kultsukka, Golden Retriever, cobrador dorado, kuldne retriiver
FCI-luokitus ryhmä 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
alaryhmä 1 Noutajat
#111
Ulkonäkö
Paino 26–40 kg
Säkäkorkeus uros 56–61 cm
narttu 51–56 cm
Väritys kulta, kerma tai valkoinen
Aiheesta muualla

Kultainennoutaja Commonsissa

Kultainennoutaja (engl. Golden Retriever) on suosittu, keskisuuri skotlantilainen koirarotu.[3] Vuonna 2025 se oli Suomen toiseksi eniten rekisteröity koirarotu ja ja vuosina 2020–2025 Suomessa rekisteröitiin yli 1000 rodun edustajaa vuosittain.[4]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisianoutajia on yleisesti olemassa kahta päälinjaa: näyttelylinjaista ja metsästyslinjaista.[5] Suomessa koirat ovat useimmiten näyttelytyyppisiä. Metsästyslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, väriltään tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. Näyttelylinjaisilla on useimmiten enemmän karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sekä lyhytraajaisempia. Rotumääritelmän mukainen ihanne olisi koira, joka on sekä käyttökoira että ulkonäöltään näyttävä, eli niin sanottu dual purpose.[6]

Kultainennoutaja on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus uroksilla 56–61 cm ja nartuilla 51–56 cm. Se on sopusuhtainen, tasapainoinen, voimakas ja varmaliikkeinen koira. Se on luonteeltaan hyväntahtoinen ja ystävällinen. Karvapeite on sileä tai laineikas ja runsashapsuinen, väreinä mikä tahansa kullan- tai kermanvärinen vivahde (ei kuitenkaan punainen eikä mahonginvärinen).[3] Turkkia olisi hyvä harjata päivittäin karvanlähdön aikaan, jolloin karvaa irtoaa todella paljon.

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultainennoutaja uimassa.

Kultainennoutaja on luonteeltaan hyvin iloinen, avoin ja ystävällinen. Se on kovin ihmisrakas koirarotu, mistä syystä se sopii hyvin perhekoiraksi.[7] Kultainennoutaja on useimmiten sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa. Se on hyvin oppivainen ja helposti koulutettavissa monenlaisiin harrastusmuotoihin.[8]

Kultainennoutaja on myös työkoira ja sitä käytetään laajalti muun muassa opaskoirana sekä tullin huumekoirana. Se on myös monipuolinen metsästyskoira muiden noutajarotujen tavoin. Lisäksi kultainennoutaja on palveluskoirarotu ja soveltuu myös palveluskoiralajeihin.[7]

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tweedinvesispanieli.

Tarkimmat tiedot rodun kehittämisestä löytyvät Inverness-Shirestä lordi Tweedmouthin omistaman Guisachanin kartanon riistanvartijoiden kokoelmista vuosilta 1835–1890. Sen historiallisesti merkittävin jalostaja oli ensimmäinen lordi Tweedmouth, Dudley Marjoribanks. Hän kehitti rodun Skotlannin ylämailla viktoriaanisella aikakaudella. Vuosien 1840–1890 aikana hän piti erittäin tarkkaa kirjaa sen jalostuksesta, joka tapahtui hänen Guisachanin kartanossaan.[9] Vuonna 1868 hän astutti Belle-nimisen tweedinvesispanielin "keltaisella noutajalla" Nousilla, joka oli syntynyt ainoana keltaisena yksilönä sileäkarvaisennoutajan pentueeseen. Tästä yhdistelmästä syntyneistä keltaisista pennuista parhaaksi arvioitu, Cowslip-narttu, astutettiin puolestaan ensin punaisella irlanninsetterillä ja sen jälkeen tweedinvesispanielilla. Molempien näin syntyneiden pentueiden jälkeläiset risteytettiin edelleen sileäkarvaisten noutajien kanssa. Pentueisiin syntyi monen erivärisiä yksilöitä vaaleasta kermasta syvään mustaan, mutta lopulta vain kultaiset valittiin jatkojalostukseen.[10]

Kultainennoutaja otti ensimmäistä kertaa osaa koiranäyttelyyn Britanniassa vuonna 1908. Samoihin aikoihin ensimmäiset yksilöt saapuivat Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.[9]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet.[2] Rodun tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, atopia, allergiat ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista lonkkaniveldysplasia on merkittävin. Noin 65 %:lla rodun edustajista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikon arvosanat A ja B), kun taas kohtalaista ja vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa (arvosanat D ja E) esiintyy 8 %:lla rodun edustajista. Kyynärnivelen kasvuhäiriön esiintyvyys on 19 %.[11]

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lähinnä kaihia ja verkkokalvon kehityshäiriöitä RD.[12] Kultaisennoutajan PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto sekä silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 24 kuukautta vanhempi.[13]

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, joka on elinikäinen vaiva. Rodulla esiintyy atopiaa enemmän kuin koirilla keskimäärin.[14] Lisäksi rodun edustajilla on perinnöllistä alttiutta sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.[15]

Kultaiset noutajat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Kultaisennoutajan jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut noin 27 %. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.[16][17]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 27.12.2024.)
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi, 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 15.2.2026.
  3. 1 2 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 15.5.2026.
  4. ↑ Rekisteröinnit 2021-2025. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.1.2025.
  5. ↑ Kultainennoutaja Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry. Viitattu 15.2.2026.
  6. ↑ Rotumääritelmä Kultainennoutaja Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry. Viitattu 3.3.2026.
  7. 1 2 Luonne Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry. Viitattu 15.2.2026.
  8. ↑ Harrastuskoira Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry. Viitattu 3.3.2026.
  9. 1 2 Golden Retriever American Kennel Club. Viitattu 3.3.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 289. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  11. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (valitse: kyynärniveltilasto, lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 15.2.2026.
  12. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  13. ↑ PEVISA 1.1.2025 - 31.12.2029 Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry. Viitattu 15.2.2026.
  14. ↑ Petra Bizikova, Domenico Santoro, Rosanna Marsella, Tim Nuttall, Melissa N. C. Eisenschenk, Cherie M. Pucheu‐Haston: Review: Clinical and histological manifestations of canine atopic dermatitis. Veterinary Dermatology, 2015-04, 26. vsk, nro 2, s. 79. doi:10.1111/vde.12196 ISSN 0959-4493 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. ↑ Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen, s. 458. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-25698-6
  16. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  17. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kultainennoutaja&oldid=24004205”