Pyreneittenkoira
| Pyreneittenkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Ranska |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 964[1] |
| Alkuperäinen käyttö | lampaiden vartiointi |
| Nykyinen käyttö | seura- ja vahtikoira |
| Muita nimityksiä | chien de montagne des Pyrénées, Great Pyrenees, pyrre |
| FCI-luokitus |
ryhmä 2 Pinserit ja snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat; alaryhmä 2.2 Vuoristokoirat; #137 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 60 kg, narttu 45 kg |
| Säkäkorkeus | uros 70–80 cm, narttu 65–75 cm |
| Väritys | valkoinen, mutta harmaita, vaaleankeltaisia tai oransseja merkkejä voi olla |
Pyreneittenkoira (ransk. chien de montagne des Pyrénées) on laumanvartijarotu, joka on kotoisin Ranskasta, Pyreneiden vuoristosta. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 2. Vuonna 2018 se oli Ranskassa 17. suosituin paikallinen rotu[2] - listauksessa se on 18. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyreneittenkoira on suuri, vaikuttava ja vahva koirarotu. Se on hieman korkeuttaan pitempi. Silmät ovat pienet ja mantelinmuotoiset - väriltään meripihkan ruskeat. Ilmeen tulisi olla älykäs ja katseen lempeä sekä hieman uneksiva. Pyreneittenkoiran kaula on hyvin vahva, mutta melko lyhyt. Turkki on hyvin paksu ja karva on muuten melko pitkää ja taipuisaa. Se on myös itsestään puhdistuva eikä vaadi paljoa pesua. Harjaus ja lumessa kieriminen monesti riittävät puhdistamaan turkin pikkuliasta. Häntä on tuuhea ja sen kärjessä on mieluiten J:n muotoinen koukku. Väri on valkoinen, jossa voi mahdollisesti olla suden- tai mäyränharmaita, vaaleankeltaisia tai oransseja merkkejä esimerkiksi päässä ja hännän tyvessä.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyreneittenkoiran pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut, ja on osin edelleenkin, vahtiminen ja karjalaumojen suojelu susia ja karhuja vastaan. Nykyään sitä pidetään useimmiten kuitenkin vain seurakoirana ja pihan vahtina. Suuren kokonsa ja itsenäisen luonteensa vuoksi rotu on vaativa kouluttaa. Vahtivietti ilmenee voimakkaana ja pyreneittenkoira voikin olla varautunut vieraita kohtaan. Rotu on myös muiden laumanvartijakoirien tapaan varsin haukkuherkkä. Omistajilleen rotu on ystävällinen ja uskollinen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyreneittenkoira on hyvin vanha koirarotu: se tunnettiin jo keskiajalla. Keskiajalla niiden tehtävänä oli vahtia linnoja. Pyreneittenkoirasta tuli suosittu esimerkiksi Ludvig XIV:n hovissa. Rotu polveutuu mahdollisesti tiibetinmastiffista, joita kulkeutui paimentolaisten matkassa Venäjän kautta Eurooppaan.
Rotu populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyreneittenkoira ”Belle” tuli tunnetuksi 1960-luvulla Suomessakin esitetystä ranskalaisesta televisiosarjasta Belle ja Sebastian. Samanrotuinen koira esiintyy myös tarinasta 2010-luvulla tehdyssä samannimisessä näytelmäelokuvassa (2013).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 11.8.2016)
- ↑ LOF 2018: Quid des races françaises? Société Centrale Canine. Haettu 4.2.2019.
- ↑ Belle ja Sebastian on vanhanaikaisuudessaan viehättävä lastenelokuva, Helsingin Sanomien Nyt-liite 19.3.2015. Viitattu 28.10.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
