Siirry sisältöön

Tiibetinmastiffi

Wikipediasta
Tiibetinmastiffi
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tiibet
Määrä Suomessa rekisteröity 2 175[1]
Rodun syntyaika vanhin kuvaus n. 400 eaa.
Alkuperäinen käyttö kylien, luostarien ja karjan vartiointi
Nykyinen käyttö seura- ja harrastuskoira, vahtikoira
Elinikä keskimäärin 9 vuotta[2]
Muita nimityksiä do-khyi, Tibetan Mastiff, dogue du Tibet, dogo del Tibet, tiibeti mastif, tiibetindoggi, tiffi, TM
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 2.2 Vuoristotyyppiset molossikoirat
#230
Ulkonäkö
Paino uros 41-68kg narttu 34-54kg
Säkäkorkeus uros väh. 66 cm narttu väh. 61 cm
Väritys musta, musta ruskein merkein, sininen, sininen ruskein merkein tai kulta

Tiibetinmastiffi (tiibetiksi དོ་ཁྱི།, do-khyi, kiin.: 藏獒; pinyin: cáng'áo) on erittäin alkukantainen laumanvartija koirarotu, jonka alkuperäinen tehtävä on ollut Tiibetin ja sen lähimaiden kylien sekä karjan vartiointi. Sitä pidetään kaikkien nykyisten laumanvartijarotujen mahdollisena kantarotuna.[3]

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi tiibetinmastiffin pentuja noin viisikymmentä vuosittain.[4]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiibetinmastiffi on tyypiltään alkukantainen. Koiran olemus on voimakas, raskastekoinen ja vankkaluustoinen Tuuhea turkki muodostuu peitinkarvasta sekä tiheästä pohjavillasta. Turkille on monia eri värityksiä, joista yleisin on musta ruskein merkein. Muita värityksiä on kulta, musta sekä sininen ruskein merkein tai ilman. Säkäkorkeus on uroksilla vähintään 66 cm ja nartuilla 61 cm, ylärajaa ei ole.[3]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on vartiointi ja vahtiminen. Omalla reviirillään tiibetinmastiffi ei vältä konflikteja. Reviirinsä ulkopuolella tiibetinmastiffi on usein säyseä, eikä koe tarvetta reagoida pieniin ärsykkeisiin. Rodun reagointikynnys on korkeampi kuin monella muulla laumanvartijarodulla. Tiibetinmastiffit viihtyvät hyvin ulkona talvellakin.[5]

Luonteeltaan tiibetinmastiffi on pidättyväinen, rohkea mutta säyseä. Suojeluvaistostaan huolimatta tiibetinmastiffi on hyvin hellä ja lojaali omaa perhettään kohtaan. Rotu soveltuu parhaiten maaseudulle tai harvaan asutulle taajama-alueelle, eikä missään tapauksessa kerrostaloon.[5]

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirros tiibetinmastiffista vuodelta 1915

Koirarotuna tiibetinmastiffi on yksi maailman vanhimmista. Se kuuluu Himalajan seudulta löytyneeseen roturyhmään.

Tiibetinmastiffi-tyyppisiä koiria on ollut alueella koko ajanlaskun ajan. Koirat suojelivat karjaa susilta, karhuilta, lumileopardeilta ja ilveksiltä, mutta vartioivat myös karavaaneja kauppareiteillä sekä omaisuutta, kyliä, luostareita ja matkaavia munkkeja. Tiibetinmastiffeja voi löytää sieltä vielä nykyäänkin paimentamasta jakkihärkälaumoja omin päin. Eurooppaan rotu saapui perin myöhään, vasta vuonna 1928, ja Suomen ensimmäiset tiibetinmastiffit rekisteröitiin vuonna 1984.

Muunnokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intialaisen kynologi S. Theodore Baskaranin mukaan ns. Himalayan Mastiff on käytännössä sama rotu kuin tiibetinmastiffi. Kooksi hän tosin mainitsee 70 cm ja 75 kg, jotka ovat hieman tiibetinmastiffin rotumääritelmää suuremmat mitat. Intianpuoleisella Himalajalla rotua esiintyy mm. Sikkimissä. Sen tiedetään puolustaneen lampaita paitsi susia myös leopardeja vastaan, ja sen esi-isien sanottiin osallistuneen Tšingis-kaanin ja Attilan taisteluihin.[6]

Baskaran mainitsee myös himalajalaista rotua pienemmän muunnoksen, joka tunnetaan nimellä banjaranmastiffi.[6] Lisäksi tunnetaan kinnauri kutta eli "parrakas himalajanmastiffi". Sitä esiintyy nimensä mukaisesti Kinnaurin alueella Himachal Pradeshissa. Jotkin asiantuntijat pitävät sitä erillisenä rotuna, mutta Baskaranin mukaan kyseessä on himalajalaisen rodun muunnos.[6]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiibetinmastiffi lumihangella

Rodun keskimääräinen elinikä on noin 9 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet.[2] Tiibetinmastiffin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta ja eturistisidevauriot.[7]

Noin 63 %:lla tiibetinmastiffeista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 18 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[8] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 18 %:lla rodun edustajista.[9]

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) sekä silmäluomien kietymistä ulos- ja sisäänpäin.[10] Tiibetinmastiffin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja silmälausunto.[11][12]

Kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu liian alhaisesta kiertävien kilpirauhashormonien määrästä. Kilpirauhasen vajaatoiminta on koiran yleisimpiä sisäerityissairauksia. Tiibetinmastiffeilla esiintyy jonkun verran kilpirauhasen vajaatoimintaa.[7]

Eturistisiteen katketessa polvinivel löystyy, ja reisiluu pääsee liukumaan sääriluun nivelpinnalla taaksepäin. Polviniveleen kehittyy nopeasti tulehdusreaktio ja nivelrikko, josta aiheutuu koiralle kipua ja ontumista.[13][14] Tiibetinmastiffeilla esiintyy ristisidevaurioita ja ne saattavat joissain tilanteissa johtaa eutanasiaan.[2]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 25.4.2020)
  2. 1 2 3 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  3. 1 2 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 18.4.2026.
  4. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  5. 1 2 Tiibetinmastiffi Suomen Tiibetinmastiffit ry. Viitattu 18.4.2026.
  6. 1 2 3 Baskaran, S. Theodore. The Book of Indian Dogs, s. 61-62. Aleph Book Company, 2017, New Delhi. ISBN 978-93-84067-57-1.
  7. 1 2 Jalostuksen tavoiteohjelma 2025-2029 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 18.4.2026.
  8. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  9. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  11. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  12. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  13. ↑ Katariina Mäki: Polven eturistisidevaurio on perinnöllinen sairaus Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 22.1.2022. Viitattu 16.4.2026.
  14. ↑ Karolina Engdahl, Ulf Emanuelson, Odd Höglund, Annika Bergström, Jeanette Hanson: The epidemiology of cruciate ligament rupture in an insured Swedish dog population. Scientific Reports, 5.5.2021, 11. vsk, nro 1, s. 9546. doi:10.1038/s41598-021-88876-3 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiibetinmastiffi&oldid=23951662”