Kiinanpalatsikoira

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinanpalatsikoira

Pekingese1904.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Kiina
Nykyinen käyttö seurakoira
FCI-luokitus 9
Ulkonäkö
Paino uros: alle 5 kg
narttu: alle 5,5 kg
Väritys kaikki värit paitsi albiino ja maksanväri

Kiinanpalatsikoira eli pekingeesi on koirarotu, jonka alkuperämaa on Kiina.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesin olemus leijonamainen. Sen häntä on tiiviisti selänmyötäinen ja kaartuu loivasti toiselle sivulle. Jalat ovat lyhyet mutta vantterat. Pekingeesin kuono voi olla melko lyhyt.[1]

Kiinanpalatsikoira on hieman korkeuttaan pidempi. Pekingeesiuroksen säkäkorkeus on 19–23 cm ja narttujen 15–21 cm.lähde? Rodulle on tärkeää vankka luusto ja tiivis runko. Ihanteellinen paino urokselle on enintään 5 kg ja nartulle enintään 5,4 kg.[1]

Turkki ja sen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesin karva on kohtuullisen pitkää ja suoraa. Kaulan ympärillä on kaulurimainen harja. Peitinkarva on melko karheaa, aluskarva tiheää ja pehmeämpää. Pekingeesin korvissa, raajojen takaosissa, hännässä ja varpaissa on hapsut.[1]

Turkin väreinä ovat sallittuja muut paitsi albiino ja maksanruskea.[1] Turkki vaatii säännöllistä hoitoa (kampaus noin kerran viikossa, pesu tarvittaessa).lähde?

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesi on luonteeltaan peloton, uskollinen ja pidättyväinen. Arkuus ja aggressiivisuus eivät kuulu sen luonteeseen.[1] Se on yhden ihmisen koira, joka on lojaali omistajalleen. Pekingeesi ei mielistele tai palvo, mutta osoittaa ymmärrystä ja lojaaliutta ihmistä kohtaan. Vaikka kiinanpalatsikoira puolustaa omistajaansa uskollisesti, se ei ole missään nimessä vihainen. Se on hyvin ihmisläheinen ja lempeä koira, joka sopii hyvin seurakoiraksi.lähde?

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesi on nimensä mukaiseksi lähtöisin Kiinasta. Buddhalaisuudessa leijona on pyhä eläin, ja sen vuoksi keisari halusi itselleen oman pienen "pyhän leijonansa". Niinpä kiinanpalatsikoira jalostettiin ja sen haluttiin muistuttavan leijonaa niin paljon kuin mahdollista.

Pekingeesin tehtävänä oli vartioida palatsin aarteita ja varoittaa varkaista sekä karkottaa pahoja henkiä. Nämä pyhät koirat olivat itsekin tarkkaan vartioituja, ja varasta odotti kuolemantuomio. Rodun sai omistaa vain keisari eikä niitä saanut myydä, vaan ne saivat olla ainoastaan keisarillinen lahja. Alamaistenkin tuli painaa päänsä kiinanpalatsikoiran edessä. Rotu levisi länsimaihin boksarikapinan jälkeen. Länsimaissa rotuun ihastuttiin ja siitä tuli suosittu.lähde?

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinanpalatsikoiran silmät ovat erittäin tulehdusalttiit suuruudesta johtuen. Lyhyt kuono voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja kyynelkanavan tukkeumia. Pitkärunkoinen ruumiinrakenne voi altistaa välilevytyrälle.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kinnanpalatsikoira, pekingeesi 1.12.2010. Kennelliitto. Viitattu 30.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]