Kiinanpalatsikoira
| Kiinanpalatsikoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Kiina |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 4 013[1] |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | keskimäärin 10 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | pekingeesi, Pekingese, pekinois, pekines, pekingi koer |
| FCI-luokitus | ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat alaryhmä 8 Japanilaiset ja kiinalaiset rodut #207 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros: alle 5 kg narttu: alle 5,5 kg |
| Väritys | kaikki värit paitsi albiino ja maksanväri |
Kiinanpalatsikoira (kiin.: 北京犬; pinyin: Běijīng quǎn) eli pekingeesi on koirarotu, jonka alkuperämaa on Kiina.[3] Myös sitä on kutsuttu shih tzun tapaan "leijonakoiraksi" (kiin. 狮子狗, shīzigǒu).
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi kiinanpalatsikoiran pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pekingeesin olemus leijonamainen. Sen häntä on tiiviisti selänmyötäinen ja kaartuu loivasti toiselle sivulle. Jalat ovat lyhyet mutta vantterat. Kiinanapalatsikoiralla on lyhyt kuono jonka päällä voi olla pieni ihopoimu.[3]
Kiinanpalatsikoira on hieman korkeuttaan pidempi. Koirien etuliikkeet ovat hitaat ja keinuvat. Rodulle on tyypillistä vankka luusto ja tiivis runko. Ihanteellinen paino urokselle on enintään 5 kg ja nartulle enintään 5,4 kg.[3]
Turkki ja sen hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekingeesin karva on kohtuullisen pitkää ja suoraa. Kaulan ympärillä on kaulurimainen harja. Peitinkarva on melko karheaa, aluskarva tiheää ja pehmeämpää. Pekingeesin korvissa, raajojen takaosissa, hännässä ja varpaissa on hapsut.[3]
Turkin väreinä ovat sallittuja muut paitsi albiino ja maksanruskea.[3] Turkki vaatii säännöllistä hoitoa. Koira tulisi kammata noin kerran viikossa ja pestä tarvittaessa).[5]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pekingeesin tulisi olla luonteeltaan peloton, uskollinen ja pidättyväinen. Arkuus ja aggressiivisuus eivät kuulu sen luonteeseen.[3] Vieraita kohtaan kiinanpalatsikoira voi olla pidättyväinen. Rodun kanssa harrastetaan lähinnä koiranäyttelyitä.[6]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekingeesi on nimensä mukaisesti lähtöisin Kiinasta. Buddhalaisuudessa leijona on pyhä eläin, ja sen vuoksi Kiinan keisari halusi itselleen oman pienen "pyhän leijonansa". Niinpä kiinanpalatsikoira jalostettiin ja sen haluttiin muistuttavan leijonaa niin paljon kuin mahdollista.
Pekingeesin tehtävänä oli vartioida palatsin aarteita ja varoittaa varkaista sekä karkottaa pahoja henkiä. Nämä pyhät koirat olivat itsekin tarkkaan vartioituja, ja varasta odotti kuolemantuomio. Rodun sai omistaa vain keisari eikä niitä saanut myydä, vaan ne saivat olla ainoastaan keisarillinen lahja. Alamaistenkin tuli painaa päänsä kiinanpalatsikoiran edessä. Rotu levisi länsimaihin boksarikapinan jälkeen. Länsimaissa rotuun ihastuttiin ja siitä tuli suosittu.
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä sydänsairaudet.[2] Kiinanpalatsikoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa eturaajojen kiertyminen ulospäin, patellaluksaatio, brakykefaalinen oireyhtymä, muutamat silmäsairaudet, selkäongelmat, parodontiitti ja myksomaattinen mitraaliläpän rappeuma.
Kiinanpalatsikoira on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille ja kyynärnivelen inkongruenssille. Käyräjalkaisuus ja inkongruenssi taas voivat altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle.[7] Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 24 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja kiinanpalatsikoiria.[8] Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa.
Osa kiinanpalatsikoirille tyypillisistä terveysongelmista on yhteydessä rodulle jalostettuun ulkomuotoon. Kiinanpalatsikoiralle on jalostettu lyhyt kuono ja kallo, mikä aiheuttaa muun muassa suurentunutta alttiutta hengitysteiden ongelmille (brakykefaalinen oireyhtymä).[9]
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), keratiittia, silmäluomen kiertymistä sisäänpäin sekä matalaa silmäkuoppaa.[10] Kiinanpalatsikoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen polvilausunto, silmälausunto sekä hengitysteiden toimivuutta mittaava kävelytesti.[11][12]
Kiinanpalatsikoira on kondrodystrofinen koirarotu. Retrogeeni 2-FGF4 (CDDY) aiheuttaa välilevyjen varhaista rappeutumista, mikä tekee niistä alttiita vaurioille. Pitkälle edennyt rappeutuminen johtaa välilevyjen kalkkeutumiseen, joita voidaan nähdä röntgenkuvista. Välilevyntyrä voi pahimmillaan johtaa halvaantumiseen ja eutanasiaan. Periytyminen on vallitsevaa, joten välilevysairauden riski kasvaa jo yhden geenikopion myötä.[13]
Johtuen kiinanpalatsikoiran pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.[14]
Yksi kiinanapalatsikoiran yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet.[2] Eräs koirien ja myös kiinanapalatsikoiran tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomaattinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.[15]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Kiinanpalatsikoirat ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Kiinanpalatsikoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 33 %.[16][17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
- 1 2 3 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Rotumääritelmä kiinanpalatsikoira, pekingeesi (PDF) 1.12.2010. Kennelliitto. Viitattu 3.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Turkinhoito Pekingesikerho. Viitattu 3.5.2026.
- ↑ Luonne Pekingesikerho. Viitattu 3.5.2026.
- ↑ Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 24.5.2023. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Brakykefaalinen oireyhtymä (BOAS) 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Katariina Mäki: CDDY-retrogeenin yleisyys eri koiraroduissa Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 4.9.2023. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nina Mahlanen: Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka 24.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 2.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]