Siirry sisältöön

Bernhardinkoira

Wikipediasta
Bernhardinkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Sveitsi
Määrä Sveitsissä noin 600 yksilöä (2022)
Suomessa rekisteröity yhteensä 8 923[1] (lk 1 140, pk 7 783)
Rodun syntyaika keskiaika
Alkuperäinen käyttö etsintä ja pelastus, seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä keskimäärin 7 vuotta[2]
Muita nimityksiä bernhardilainen, bertsu, St. Bernhardshund, chien du mont Saint-Bernard, cane di San Bernardo, Saint Bernard, San Bernardo, Bernhardiner, bernhardiin
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 2.2 Vuoristotyyppiset molossikoirat
#61
Ulkonäkö
Paino 50–95 kg
Säkäkorkeus 65–80 cm
Väritys soopeli-valkoinen

Bernhardinkoira (saks. St. Bernhardshund, ransk. chien du mont Saint-Bernard, ital. cane di San Bernardo) eli bernhardilainen (saks. Bernhardiner) on sveitsiläinen vuoristokoira, josta on olemassa sekä pitkä- että lyhytkarvainen muunnos. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 2.[3] Sveitsin kannan arvioitiin vuonna 2022 olleen noin 600 yksilöä, ja pentuja rekisteröidään siellä vuosittain noin 100.[4]

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi bernhardinkoiran pentuja noin kahdeksankymmentä vuosittain.[5]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bernhardinkoira

Rodusta on kaksi muunnosta: lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen. Molemmat muunnokset ovat huomattavan kookkaita ja yleisvaikutelmaltaan vaikuttavia. Runko on voimakas ja lihaksikas ja pää on suuri. Bernhardinkoiran ihannesäkäkorkeus on uroksilla 70–90 cm ja nartuilla 65–80 cm. Rodun perusväri on valkoinen, jossa erikokoisia punaruskeita alueita. Tumma maski on toivottava.[3]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan bernhardilaiset ovat hyväntahtoisia, ystävällisiä, rauhallisia ja luotettavia. Bernhardilaiset sopivat lapsiperheisiin, koska ne ovat sosiaalisia ja kiintyvät perheeseensä. Rodun edustajat ovat reviiritietoisia. Kokonsa vuosi bernhardinkoirat vaativat hyvän peruskoulutuksen.[6]

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Bernhardin luostarissa Isossa Sankt Bernhardin solassa on pidetty tätä lauhkeaa rotua 1660-luvulta alkaen. Bernhardin munkit käyttivät sitä vahtikoirana, vetokoirana sekä lumivyöryjenuhrien etsinnässä eli laviinikoirana.[7]

Lyhytkarvainen bernhardinkoira on alkuperäinen muunnos, josta jalostettiin myös pitkäkarvainen muunnos risteytysten avulla. Pitkäkarvaiset bernhardinkoirat eivät soveltuneet niiden tehtävään vuoristoissa. Lyhytkarvaisen muunnoksen käyttöä jatkettiin munkkiluostareissa, ja pitkäkarvaiset pennut annettiin kylän asukkaiden lemmikeiksi.[7]

Menestyksekkäin hengenpelastuskoira oli bernhardilainen nimeltä Barry. Se pelasti ainakin 40 ihmistä.[8]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun keskimääräinen elinikä on vain noin 7 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, luuston ja nivelten sairaudet, maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet sekä sydänsairaudet.[2] Bernhardinkoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, spondyloosi, mahalaukunkiertymä, osteosarkooma ja dilatoiva kardiomyopatia.[9]

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 58 %:lla bernhardinkoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 18 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[10] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 16 %:lla rodun edustajista.[11]

Ylimääräinen nahka päässä altistaa silmäluomien kiertymiselle

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy silmäluomien kiertymistä ulospäin sekä liian suurta luomirakoa.[12] Liiallinen nahka pään alueella altistaa silmäluomien kiertymiselle.[9]

Eriasteista spondyloosia esiintyy 20 %:lla rodun edustajista.[13] Bernhardinkoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, selkälausunto.[14][15]

Syvärintaisuuden vuoksi bernhardinkoira on altis mahalaukun kaasuuntumiselle ja kiertymälle.[9] Mahalaukun kaasuuntuminen ja kiertymä ovat yksi bernhardinkoirien yleisimmistä kuolinsyistä.[2] Sairaus on hengenvaarallinen.[9]

Yksi bernhardinkoirien yleisimmistä kuolinsyistä ovat syöpäsairaudet.[2] Yleisin kasvainsairaus bernhardinkoirilla on pahanlaatuinen luusyöpä eli osteosarkooma. Osteosarkooma lähettää etäispesäkkeitä jo taudin aikaisessa vaiheessa.[9][16]

Yksi berhardinkoirien tyypillisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet.[2] Sydänsairauksista bernhardinkoiralla yleisin on dilatoiva kardiomyopatia, jossa sydänlihaksen etenevä rappeuma johtaa sydämen vasemman kammion laajentumiseen ja pumppausvoiman pettämiseen. Sairaus voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja myöhemmin koiran kuolemiseen.[9]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bernhardinkoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bernhardinkoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 25 %.[17][18]

Elokuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on tuttu ihmisille Beethoven-elokuvista, jossa on pitkäkarvainen bernhardinkoira sekä monista piirroselokuvista, joissa se on kuvattu hengenpelastuskoirana, esimerkkinä Mikin, Akun ja Pluton tähdittämä Alpine Climbers (1936). Astrid Lindgrenin käsikirjoittamassa Saariston lapset (1964 sekä uudelleen kuvattu sarja 2025) -TV-sarjassa esiintyy myös bernhardinkoira nimeltään Laivuri.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen Kennelliitto. Bernhardinkoirat. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2019. Haettu 11.8.2019.
  2. 1 2 3 4 5 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  3. 1 2 Rotumääritelmä Bernhardinkoirayhdistys. Viitattu 15.4.2026.
  4. ↑ Saint-Bernard (CH). Fundus Agri-Cultura Alpina, 11.08.2022. Haettu 21.6.2026.
  5. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  6. ↑ Yleistä tietoa rodusta Bernhardinkoirayhdistys. Viitattu 15.4.2026.
  7. 1 2 Rodun historia Bernhardinkoirayhdistys. Viitattu 15.4.2026.
  8. ↑ Blumberg, Jess: A Brief History of the St. Bernard Rescue Dog Smithstonian.org. Viitattu 1.10.2014.
  9. 1 2 3 4 5 6 Terveys Bernhardinkoirayhdistys. Viitattu 15.4.2026.
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2015-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  11. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  12. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  13. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: spondyloositilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  14. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  15. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  16. ↑ Joelle M. Fenger, Cheryl A. London, William C. Kisseberth: Canine Osteosarcoma: A Naturally Occurring Disease to Inform Pediatric Oncology. ILAR Journal, Huhtikuu 2014, 55. vsk, nro 1, s. 69-85. doi:10.1093/ilar/ilu009 Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 2026-04-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bernhardinkoira&oldid=24077804”