Gordoninsetteri
| Gordoninsetteri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Skotlanti |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 764[1] |
| Rodun syntyaika | 1700-luku (1600-luku) |
| Alkuperäinen käyttö | seisova lintukoira |
| Nykyinen käyttö | seisova lintukoira, noutaja, seurakoira |
| Elinikä | keskimäärin 10 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | gordoni, Gordon Setter, setter gordon, gordoni setter |
| FCI-luokitus | ryhmä 7 Seisovat lintukoirat alaryhmä 2.2 Setterit #6 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 27–32 kg, narttu 19–30 kg |
| Säkäkorkeus | uros 60–70 cm (rotumääritelmä 66 cm), narttu 55–65 cm (rotumääritelmä 62 cm) |
| Väritys | musta kastanjanruskein merkein |
Gordoninsetteri (engl. Gordon Setter) on Skotlannista peräisin oleva keskikokoinen seisova lintukoira. Hyvien metsästysominaisuuksien lisäksi se on myös rauhallinen perhekoira. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata gordoninsetteriä.[3]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gordoninsetterin säkäkorkeus on tavallisesti uroksilla 60–65 senttimetriä ja nartuilla 58–63 senttimetriä. Käyttökoirarodulle metsästykseen soveltuvuus asettaa hyvin ankarat puitteet, joista ei voi tinkiä myöskään ulkomuodon ja rakenteen osalta. Gordoninsetterin tulee olla rakenteeltaan tyylikäs ja sopusuhtainen.[4]
Gordoni on voimakas metsästyskoira, jonka liikkumisen tulee olla tyylikästä: liikkeet ilmentävät nopeaa ja kestävää laukkaavaa juoksua. Jo ensi vilkaisulla tulee ilmetä, että kyseessä on laukkaamalla liikkuva metsästyskoira.[4]
Gordoninsetterin ilmettä leimaa lempeä katse ja kauniisti laskeutuvat korvat. Huuli on selväpiirteinen, mutta ei missään nimessä roikkuva, kuten ei myöskään kaulanahka – gordoninsetteri ei ole raskastekoinen rotu. Rungoltaan gordoninsetteri on lihaksikas ja tiivis, hoikka käyttökoira. Sillä on kuitenkin syvä ja voimakas rintakehä.[4]
Karva on kauttaaltaan mahdollisimman vartalonmyötäistä. Eturaajojen ja reisien takaosassa karva on pitkää ja sileää. Myös vatsan alapuolella karva on hieman pitempää. Gordoninsetterin turkin väri on kiiltävän musta parkinruskein tan-merkein. Valkoinen täplä rinnassa on sallittu.[4]
Turkin hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gordoninsettereillä on pitkä karva. Tässä on kuitenkin jonkin verran eroja erityyppisten koirien välillä: metsästysrotuna sille ei haluta jalostaa liiallista karvapeitettä, koska siitä olisi metsästyksessä jo haittaa.[4]
Metsästysretken jälkeen turkki kaipaa hoitoa mahdollisten risujen tai kuran takia. Oikeatyyppinen turkki ei kuitenkaan kerää risuja siinä määrin, mitä runsaampi ja pehmeämpi karvapeite. Ihanneturkki gordoninsetterillä on sellainen, joka suojaa koiraa riittävästi huonossa säässä tapahtuvassa metsästyksessä, mutta ei vaadi juurikaan leikkaamista. Varsinaisesti gordoninsetteri ei ole trimmattava rotu.
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gordoninsetteri on ystävällinen koira, mutta ison kokonsa ja metsästysviettinsä takia se vaatii hyvän peruskoulutuksen. Gordoninsetteri soveltuu myös seurakoiraksi, mutta tarvitsee paljon virikkeitä ja liikuntaa, joten pelkäksi sohvakoiraksi se ei sovi. Gordoninsetteri on lapsiystävällinen rotu ja kiintyy syvästi omistajiinsa.[4]
Käyttö- ja harrastemahdollisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gordoninsetteri vaatii omistajaltaan paljon: sillä tulisi olla mahdollisuudet metsästykseen tai ainakin harrastava omistaja, joka kanavoi koiran aktiivisuuden jollakin muulla tavoin. Tämän vuoksi gordoninsetteri tulisi ensisijaisesti ottaa metsästävään kotiin.[4]
Omistajalle, jolla on mahdollisuus metsästää kanalintuja ja tahto sekä kärsivällisyyttä kouluttaa koiransa toimivaksi seisojaksi, rotu antaa paljon. Gordoninsetteri on tunnettu hyvästä kontaktinpidosta, mistä on Suomen peitteisissä maastoissa pelkästään etua. Rotu soveltuu hyvin myös avoimiin tunturi- ja peltomaastoihin. Gordoninsetteri on ns. "yhden miehen koira" ja tästä syystä side koiran ja sen omistajan välille kehittyy metsästettäessä hyvin voimakkaaksi.[4]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gordoninsetteri kehitettiin Skotlannissa 1700-luvulla paikallisista settereistä. Sitä pidetään vanhimpana setterirotuna. Gordoninsetteriä kehitti Gordonin herttua Aleksander, jolta rotu sai myös nimensä. Hänen kerrotaan halunneen luoda Skotlannin olosuhteisiin sopiva voimakas seisoja. 1800-luvulla rotu oli hyvin suosittu, ja ensimmäisten koiranäyttelyiden myötä ryhdyttiin jalostamaan yhä kookkaampaa ja vankempaa koiraa. Suomeen ensimmäiset gordoninsetterit tuotiin jo 1800-luvulla, mutta rotu yleistyi vasta 1990-luvulla.[4]
Terveystilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat.[2] Gordoninsetterin tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, symmetrinen lupoidi onykodystrofia, vatsalaukunkiertymä ja etenevä verkkokalvon surkastuma.
Noin 72 %:lla gordoninsettereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 9 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[5] Gordoninsetterin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.[6][7] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 19 %:lla rodun edustajista.[8]
Gordoninsettereillä esiintyy immunivälitteistä kynsisairautta nimeltä symmetrical lupoid onychodystrophy (SLO) Sairaus on todennäköisesti perinnöllinen. Kynnen sarveinen irtoaa itsekseen tai jää osittain kiinni kynnen tyveen ja kynnen ydin jää paljaaksi.[9] Syvärintaisuudesta johtuen, rodulla on myös alttius vatsalaukunkiertymään.[10]
Gordoninsetterillä esiintyy etenevää verkkokalvon surkastumaa eli PRA:ta. PRA periytyy resessiivisesti eli sairauden aiheuttava geeni tulee periytyä molemmilta vanhemmilta, mutta kantajuuden toteamiseen on olemassa kaupallinen geenitesti, jonka avulla kantajien yhdistämistä voidaan välttää. Sairaus johtaa yleensä koiran sokeutumiseen.[11]
Gordoninsetterit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli jonkun verran alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama kuin keskimääräisellä rotukoiralla on havaittu geenitutkimuksissa. Gordoninsetterin jälkeläisen luku on 30 %. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.[12][13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- Gordoninsetterijaos / Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry
- KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Gordoninsetteri Kanakoirakerho - Hönshundssektionen ry. Viitattu 17.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ SLO kynsisairaus Aures iho- ja korvaeläinlääkärit. Viitattu 17.3.2026.
- ↑ Lawrence T. Glickman, Nita W. Glickman, Cynthia M. Pérez, Diana B. Schellenberg Gary C. Lantz: Analysis of risk factors for gastric dilatation and dilatation-volvulus in dogs. JAVMA, 1994, nro 9 VOL 204. Avma publications. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma 2024-2028 (PDF) Suomen Kennelliitto ja Kanakoirakerho. Viitattu 17.3.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gordoninsetterijaos - virallinen rotujärjestö Suomessa, Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry/rf