Ero sivun ”Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä''' |
'''Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä''' nykyinen suomen tasavallan presidentti on alexander stubb |
||
== Presidenttiys toimikausineen == |
== Presidenttiys toimikausineen == |
Versio 11. helmikuuta 2024 kello 22.03
Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä nykyinen suomen tasavallan presidentti on alexander stubb
Presidenttiys toimikausineen
Tasavallan presidentteinä toimineiden ikä-, toimi- ja eläkevuodet
presidentti |
synnyinaika (v, pvm) |
synnyin- paikka |
kauden alku |
ikä kauden alussa |
kauden loppu |
ikä kauden lopussa |
presidentti- kauden pituus |
eläkeajan pituus |
elinikä |
kuolin- aika (v, pvm) |
kuolin- paikka |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
K. J. Ståhlberg | 1865, 28. tammikuuta | Suomussalmi | 1919, 25. heinäkuuta | 54 v 178 vrk | 1925, 2. maaliskuuta[Huom 1] | 60 v 33 vrk | 5 v 220 vrk [Huom 2] | 27 v 205 vrk | 87 v 238 vrk | 1952, 22. syyskuuta | Helsinki |
Lauri Kristian Relander | 1883, 31. toukokuuta | Kurkijoki | 1925, 2. maaliskuuta[Huom 1] | 41 v 275 vrk | 1931, 2. maaliskuuta[Huom 1] | 47 v 275 vrk | 6 v (2191 vrk) [Huom 3] | 10 v 344 vrk | 58 v 254 vrk | 1942, 9. helmikuuta | Helsinki |
P. E. Svinhufvud | 1861, 15. joulukuuta | Sääksmäki | 1931, 2. maaliskuuta[Huom 1] | 69 v 77 vrk | 1937, 1. maaliskuuta | 75 v 76 vrk | 6 v (2191 vrk) [Huom 4] | 6 v 365 vrk | 82 v 77 vrk | 1944, 29. helmikuuta | Luumäki |
Kyösti Kallio | 1873, 10. huhtikuuta | Ylivieska | 1937, 1. maaliskuuta | 63 v 325 vrk | 1940, 19. joulukuuta | 67 v 254 vrk | 3 v 294 vrk [Huom 5] | kuoli toimessa [Huom 5] | 67 v 254 vrk | 1940, 19. joulukuuta | Helsinki |
Risto Ryti | 1889, 3. helmikuuta | Huittinen | 1940, 19. joulukuuta | 51 v 320 vrk | 1944, 1. elokuuta | 55 v 180 vrk | 3 v 227 vrk [Huom 6][1] | 12 v 86 vrk | 67 v 265 vrk | 1956,10. 25. lokakuuta | Helsinki |
Gustaf Mannerheim | 1867, 4. kesäkuuta | Askainen | 1944, 4. elokuuta | 77 v 62 vrk | 1946, 4. maaliskuuta | 78 v 273 vrk | 1 v 212 vrk [Huom 7] | 4 v 322 vrk | 83 v 237 vrk | 1951, 27. tammikuuta | Lausanne, Sveitsi |
J. K. Paasikivi | 1870, 27. marraskuuta | Koski, Hl. | 1946, 11. maaliskuuta | 75 v 104 vrk | 1956, 1. maaliskuuta | 85 v 96 vrk | 9 v 357 vrk [Huom 8] | 288 vrk | 86 v 18 vrk | 1956,12. 14. joulukuuta | Helsinki |
Urho Kekkonen | 1900, 3. syyskuuta | Pielavesi | 1956, 1. maaliskuuta | 55 v 181 vrk | 1982, 27. tammikuuta | 81 v 146 vrk | 25 v 332 vrk [Huom 9] | 4 v 216 vrk | 85 v 362 vrk | 1986, 31. elokuuta | Helsinki |
Mauno Koivisto | 1923, 25. marraskuuta | Turku | 1982, 27. tammikuuta | 58 v 63 vrk | 1994, 1. maaliskuuta | 70 v 96 vrk | 12 v 33 vrk [Huom 10] | 23 v 72 vrk | 93 v 168 vrk | 2017, 12. toukokuuta | Helsinki |
Martti Ahtisaari | 1937, 23. kesäkuuta | Viipuri | 1994, 1. maaliskuuta | 56 v 251 vrk | 2000, 1. maaliskuuta | 62 v 253 vrk | 6 v (2192 vrk) [Huom 11] | 23 v 229 vrk |
86 v 115 vrk |
2023, 16. lokakuuta | Helsinki |
Tarja Halonen | 1943, 24. joulukuuta | Helsinki | 2000, 1. maaliskuuta | 56 v 69 vrk | 2012, 1. maaliskuuta | 68 v 69 vrk | 12 v [Huom 12] | 12 v 82 vrk, (4464 vrk) |
80 v 150 vrk | ||
Sauli Niinistö | 1948, 24. elokuuta | Salo | 2012, 1. maaliskuuta | 63 v 191 vrk | 12 v 82 vrk, (4464 vrk) [Huom 13] |
toimessa | 75 v 272 vrk |
tilanne tänään 21.5.2024 |
Samaan aikaan elossa olleet presidentit
presidentti/presidentit | tasavallan presidentti |
lkm yht. |
alkuajankohta | tapahtuma | loppuajankohta | tapahtuma |
---|---|---|---|---|---|---|
K. J. Ståhlberg | 1 | 1919, 26. heinäkuuta | Ståhlbergin astuessa toimeen | 1925, 2. maaliskuuta | Relanderin astuessa toimeen | |
K. J. Ståhlberg | Lauri Kristian Relander | 2 | 1925, 2. maaliskuuta | Relanderin astuessa toimeen | 1931, 2. maaliskuuta | Svinhufvudin astuessa toimeen |
K. J. Ståhlberg Lauri Kristian Relander |
P. E. Svinhufvud | 3 | 1931, 2. maaliskuuta | Svinhufvudin astuessa toimeen | 1937, 1. maaliskuuta | Kallion astuessa toimeen |
P. E. Svinhufvud [Huom 14] K. J. Ståhlberg Lauri Kristian Relander |
Kyösti Kallio | 4 | 1937, 1. maaliskuuta | Kallion astuessa toimeen | 1940, 19. joulukuuta | Kallion kuolema [Huom 5] |
P. E. Svinhufvud [Huom 14] K. J. Ståhlberg Lauri Kristian Relander |
Risto Ryti | 4 | 1940, 19. joulukuuta | Rytin tullessa toimeen [Huom 6] | 1942, 9. helmikuuta | Relanderin kuolema |
P. E. Svinhufvud [Huom 14] K. J. Ståhlberg |
Risto Ryti | 3 | 1942, 9. helmikuuta | Relanderin kuolema | 1944, 29. helmikuuta | Svinhufvudin kuolema |
K. J. Ståhlberg | Risto Ryti | 2 | 1944, 29. helmikuuta | Svinhufvudin kuolema | 1944, 4. elokuuta | Mannerheimin astuessa toimeen |
K. J. Ståhlberg Risto Ryti |
Gustaf Mannerheim | 3 | 1944, 4. elokuuta | Mannerheimin astuessa toimeen | 1946, 11. maaliskuuta | Paasikiven astuessa toimeen |
Gustaf Mannerheim [Huom 14] K. J. Ståhlberg Risto Ryti |
J. K. Paasikivi | 4 | 1946, 11. maaliskuuta | Paasikiven astuessa toimeen | 1951, 27. tammikuuta | Mannerheimin kuolema |
K. J. Ståhlberg Risto Ryti |
J. K. Paasikivi | 3 | 1951, 27. tammikuuta | Mannerheimin kuolema | 1952, 22. syyskuuta | Ståhlbergin kuolema |
Risto Ryti | J. K. Paasikivi | 2 | 1952, 22. syyskuuta | Ståhlbergin kuolema | 1956, 1. maaliskuuta | Kekkosen astuessa toimeen |
Risto Ryti J. K. Paasikivi |
Urho Kekkonen | 3 | 1956, 1. maaliskuuta | Kekkosen astuessa toimeen | 1956, 25. lokakuuta | Rytin kuolema |
J. K. Paasikivi | Urho Kekkonen | 2 | 1956, 25. lokakuuta | Rytin kuolema | 1956, 14. joulukuuta | Paasikiven kuolema |
Urho Kekkonen | 1 | 1956, 14. joulukuuta | Paasikiven kuolema | 1982, 27. tammikuuta | Koiviston astuessa toimeen | |
Urho Kekkonen | Mauno Koivisto | 2 | 1982, 27. tammikuuta | Koiviston astuessa toimeen | 1986, 31. elokuuta | Kekkosen kuolema |
Mauno Koivisto | 1 | 1986, 31. elokuuta | Kekkosen kuolema | 1994, 1. maaliskuuta | Ahtisaaren astuessa toimeen | |
Mauno Koivisto | Martti Ahtisaari | 2 | 1994, 1. maaliskuuta | Ahtisaaren astuessa toimeen | 2000, 1. maaliskuuta | Halosen astuessa toimeen |
Mauno Koivisto Martti Ahtisaari |
Tarja Halonen | 3 | 2000, 1. maaliskuuta | Halosen astuessa toimeen | 2012, 1. maaliskuuta | Niinistön astuessa toimeen |
Mauno Koivisto Martti Ahtisaari Tarja Halonen |
Sauli Niinistö | 4 | 2012, 1. maaliskuuta | Niinistön astuessa toimeen | 2017, 12. toukokuuta | Koiviston kuolema |
Martti Ahtisaari Tarja Halonen |
Sauli Niinistö | 3 | 2017, 12. toukokuuta | Koiviston kuolema | 2023, 16. lokakuuta | Ahtisaaren kuolema |
Tarja Halonen | Sauli Niinistö | 2 | 2023, 16. lokakuuta | Ahtisaaren kuolema |
tilanne tänään 21.5.2024 |
Toimikauden alkaminen
Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.[2] Vuosina 1919–2000 voimassa olleen hallitusmuodon mukaan presidentti astui toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1. päivänä tai jos se sattui pyhäpäiväksi, sitä seuraavana arkipäivänä.[3]
Huomautukset
- ↑ a b c d Vuoden 1919 hallitusmuodon 23 §:n 5 momentin mukaan hallitusmuodossa säädetyn määräpäivän sattuessa pyhäpäiväksi oli seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Tätä oli sovellettava vuosina 1925 ja 1931, jolloin maaliskuun 1. päivä sattui sunnuntaiksi.
- ↑ Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi.
- ↑ Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
- ↑ Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle.
- ↑ a b c Kalliolla oli yksi toimikausi, jonka aikana ilmoitti erostaan, mutta hän kuoli ennen eron voimaanastumista.
- ↑ a b Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa kestäen noin kaksi vuotta, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, nyt tasan kahden vuoden toimikaudeksi, joka päättyi eroon.
- ↑ Mannerheimilla oli yksi, eduskunnan poikkeuslailla säätämä toimikausi, jonka aikana erosi.
- ↑ Paasikivellä oli kaksi toimikautta, joista ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, oli ehdolla (vasta valitsijamiesten kokoonnuttua äänestämään) kolmannelle kaudelle tulematta valituksi.
- ↑ Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja neljäs toimikausi päättyi eroon.
- ↑ Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin.
- ↑ Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
- ↑ Halosella oli kaksi toimikautta, jotka perustuslain mukaan ensimmäistä kertaa muodostuivat maksimiksi käytännössä.
- ↑ Niinistön toinen, jälkimmäinen toimikausi on menossa.
- ↑ a b c d Valtionhoitajana toimineet olivat protokollassa heti tasavallan presidentin jälkeen, ennen (muita) tasavallan presidentteinä toimineita.
Presidentit, jotka ovat eronneet kesken toimikauttaan
- Risto Ryti erosi vuonna 1944.
- Gustaf Mannerheim erosi vuonna 1946.[4]
- Urho Kekkonen erosi vuonna 1981.[5]
Presidentti, joka on kuollut toimikautensa aikana
- Kyösti Kallio kuoli 1940, vajaata kuukautta aiemmin hän oli ilmoittanut eroavansa huonoon terveyteensä vedoten[6] ja hänen toimensa tasavallan presidenttinä oli virallisesti tarkoitus päättyä seuraajakseen valitun Risto Rytin toimeenastumistilaisuudessa[1]
Presidenttien antama juhlallinen vakuutus
Luettelo niistä päivistä, jolloin presidentit ovat antaneet juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä ensimmäisen toimikautensa alussa.
Presidentti | Vuosi | Päivämäärä | Viikonpäivä | Huomautus |
---|---|---|---|---|
K. J. Ståhlberg | 1919 | 26. heinäkuuta 1919 [VP 1] | lauantai [VP 1] | Eduskunta toimitti presidentin vaalin perjantaina 25. heinäkuuta 1919.[VP 2] |
Lauri Kristian Relander | 1925 | 2. maaliskuuta 1925 [VP 3][VP 4] | maanantai [VP 3] | |
P. E. Svinhufvud | 1931 | 2. maaliskuuta 1931 [VP 5] | maanantai [VP 5] | |
Kyösti Kallio | 1937 | 1. maaliskuuta 1937 [VP 6] | maanantai [VP 6] | |
Risto Ryti | 1940 | 21. joulukuuta 1940 [VP 7] | lauantai [VP 7] | |
Gustaf Mannerheim | 1944 | 4. elokuuta 1944 [VP 8] | perjantai | Laki vahvistettiin 4. elokuuta 1944. |
J. K. Paasikivi | 1946 | 11. maaliskuuta 1946 [VP 9] | maanantai [VP 10] | Eduskunta toimitti presidentin vaalin lauantaina 9. maaliskuuta 1946.[VP 10] |
Urho Kekkonen | 1956 | 1. maaliskuuta 1956 [VP 11] | torstai [VP 11] | |
Mauno Koivisto | 1982 | 27. tammikuuta 1982 [VP 12] | keskiviikko [VP 12] | |
Martti Ahtisaari | 1994 | 1. maaliskuuta 1994 [VP 13] | tiistai [VP 13] | |
Tarja Halonen | 2000 | 1. maaliskuuta 2000 [VP 14] | keskiviikko [VP 14] | |
Sauli Niinistö | 2012 | 1. maaliskuuta 2012 | torstai |
- Lähteet
- ↑ a b Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086.
- ↑ Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084.
- ↑ a b Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316.
- ↑ Esko Hakkila: ”Laki Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanosta”, Suomen tasavallan perustuslait, s. 352. Huomautus 1 §:n alla.. Werner Söderström Oy, 1939.
- ↑ a b Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132.
- ↑ a b Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310.
- ↑ a b Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799.
- ↑ Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534.
- ↑ Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282.
- ↑ a b Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278.
- ↑ a b Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125.
- ↑ a b Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659.
- ↑ a b Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202.
- ↑ a b Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505
Presidenttien valinnat
Presidentit, jotka on valittu toimeensa useamman kuin yhden kerran
- Risto Ryti valittiin vuonna 1943 toiselle kaudelle.
- J. K. Paasikivi valittiin vuonna 1950 toiselle kaudelle.
- Urho Kekkonen valittiin uudelleen presidentiksi vuosina 1962, 1968 ja 1978.
- Mauno Koivisto valittiin vuonna 1988 toiselle kaudelle.
- Tarja Halonen valittiin vuonna 2006 toiselle kaudelle.
- Sauli Niinistö valittiin vuonna 2018 toiselle kaudelle.
Presidentit, jotka ovat hävinneet vaalin tasavallan presidenttinä
- P. E. Svinhufvud hävisi 1937 Kyösti Kalliolle 73 valitsijamiesäänellä.
- J. K. Paasikivi sai 1956 84 ääntä toisella kierroksella, vaikka vielä sitä ennen ei ollut suostunut käytännössä ehdokkaaksi.
Presidentti, joka on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen
- K. J. Ståhlberg oli ehdolla vuosina 1931, 1937 ja 1946 tulematta kuitenkaan valituksi.
Presidentit, jotka ovat olleet ehdolla myös ennen kuin heistä tuli presidentti
- Gustaf Mannerheim (1919)
- Lauri Kristian Relander (1919)
- Risto Ryti (1925)
- Kyösti Kallio (1931)
- Urho Kekkonen (1950)
- Sauli Niinistö (2006)
Presidentit, jotka on valittu puolueisiin sitoutumattomina ehdokkaina
- 1944: Gustaf Mannerheim
- 2018: Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle valitsijayhdistyksen ehdokkaana
Presidentit, jotka on valinnut eduskunta
- 1919: K. J. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi[7]
- 1946: J. K. Paasikivi valittiin presidentiksi Mannerheimin erottua toimesta tämän kauden loppuosaksi eduskunnassa sotatilan takia.[8]
Presidentit, joiden toimikausi on säädetty poikkeuslailla
- 1944: Gustaf Mannerheim määrättiin Risto Rytin seuraajaksi eduskunnan yksimielisesti säätämällä poikkeuslailla.
- 1973: Urho Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella poikkeuslailla.[9]
Presidentit, jotka ovat tulleet valituksi, vaikka ovat saaneet ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas
- Lauri Kristian Relander sai 1925 toisella kierroksella 97 valitsijamiesääntä ja Risto Ryti 104. Kolmannella kierroksella Relander sai 172 ja Ryti 109 ääntä
- P. E. Svinhufvud sai 1931 ensimmäisellä kierroksella 88 valitsijamiesääntä ja Väinö Tanner 90. Toisella kierroksella Svinhufvud sai 98 ääntä ja K. J. Ståhlberg 149 ääntä; Tanner ei saanut yhtään ääntä. Kolmannella kierroksella Svinhufvud sai 151 ja Ståhlberg 149 ääntä
- Kyösti Kallio sai 1937 ensimmäisellä kierroksella 56 ääntä, P. E. Svinhufvud 94 ääntä ja K. J. Ståhlberg 150 ääntä. Toisella kierroksella Kallio sai 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19 ääntä
- Urho Kekkonen sai 1956 toisella kierroksella 102 ääntä ja K.-A. Fagerholm 114 ääntä. Kolmannella kierroksella Kekkonen sai 151 ääntä ja Fagerholm 149 ääntä.
Presidenteiksi valituiksi tulleet ehdokkaina puolueen mukaan
Presidenttien nimet
Presidenttien entiset nimet
- Kaarlo Juho Ståhlberg oli ristimänimeltään Carl Johan Ståhlberg[10]
- Lauri Kristian Relander oli ristimänimeltään Lars Kristian Relander[11]
- Kyösti Kallio oli ristimänimeltään Gustaf Kalliokangas[12]
- Juho Kusti Paasikiven nimi oli vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén.[13]
Presidenteistä käytetyt lempinimet
- Lauri Kristian Relander: Reissu-Lasse[14], Reissu-Lassi[15], Reslander[16]
- P. E. Svinhufvud: Ukko-Pekka[17]
- Gustaf Mannerheim: Marski[18]
- J. K. Paasikivi: Ukko
- Urho Kekkonen: Urkki[19], UKK[20], Ukko
- Mauno Koivisto: Manu[21]
- Martti Ahtisaari: Mara[22]
- Tarja Halonen: Muumimamma[23]
- Sauli Niinistö: Saukki, Sale[24]
Presidenttien taustat
Presidentit, joilla on oikeustieteellinen koulutus
- K. J. Ståhlberg
- P. E. Svinhufvud
- Risto Ryti
- J. K. Paasikivi
- Urho Kekkonen
- Tarja Halonen
- Sauli Niinistö
Presidentit, jotka ovat toimineet diplomaattina
Presidentit, jotka ovat toimineet Suomen Pankin pääjohtajana
- Risto Ryti 1924-1943, 1944-1945
- Mauno Koivisto 1968-1982
Presidentti, joka on toiminut oikeuskanslerina
- P. E. Svinhufvud 1918
Presidenttien asepalvelus
Suorittaneet (ylin sotilasarvo):
- P. E. Svinhufvud (sotamies Venäjän armeijan Suomen kaartissa)
- Gustaf Mannerheim (kenraaliluutnantti Venäjän armeijassa, Suomen marsalkka Suomen puolustusvoimissa)
- Urho Kekkonen (kersantti)
- Mauno Koivisto (alikersantti)
- Martti Ahtisaari (kapteeni)
- Sauli Niinistö (kapteeni)
Eivät suorittaneet:
Presidentit, jotka eivät ole toimineet ylipäällikkönä
- Kyösti Kallio, luovutti ylipäällikkyyden sotamarsalkka Gustaf Mannerheimille talvisodan alettua 1939.
- Risto Ryti
Presidentit, jotka ovat palvelleet rintamalla sodassa
- Gustaf Mannerheim (Venäjän palveluksessa Venäjän–Japanin sodassa 1904–1905 ja ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin vastaisella rintamalla 1914–1917[25], kenraalikuntaan kuuluneena ei kuitenkaan varsinaisissa taisteluissa)
- Urho Kekkonen (Suomen sisällissodassa 1918)[26]
- Mauno Koivisto (jatkosodassa 1942–1944).
Presidenttien äidinkieli
Ainoastaan presidentti Gustaf Mannerheim oli äidinkieleltään ruotsinkielinen. Presidentti Lauri Kristian Relanderin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Signen kanssa Relander puhui ruotsia. P. E. Svinhufvudin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Ellenin kanssa Svinhufvud puhui ruotsia[27].
Presidentit, jotka ovat tulleet politiikan ulkopuolelta
Presidentit politiikassa
Presidentit, jotka ovat toimineet pääministerinä
- P. E. Svinhufvud 1917–1918, 1930–1931
- J. K. Paasikivi 1918, 1944–1946
- Kyösti Kallio 1922–1924, 1925–1926, 1929–1930, 1936–1937
- Risto Ryti 1939–1940
- Urho Kekkonen 1950–1951, 1952–1953, 1954–1956
- Mauno Koivisto 1968–1970, 1979–1982
Presidentit, jotka ovat toimineet valtiovarainministerinä
- Risto Ryti 1921–1922, 1922–1924
- Mauno Koivisto 1966–1968, 1972
- Sauli Niinistö 1996–2003
Presidentit, jotka ovat toimineet ulkoasiainministerinä
- Urho Kekkonen 1952–1953, 1954
- Tarja Halonen 1995–2000
Presidentit, jotka ovat toimineet oikeusministerinä
- Urho Kekkonen 1936–1937, 1944–1946, 1951
- Tarja Halonen 1989–1991
- Sauli Niinistö 1995–1996
Presidentti, joka on toiminut puolustusministerinä
- Kyösti Kallio 1923
Presidentit, jotka ovat toimineet kansanedustajana
- P. E. Svinhufvud 1907–1917, 1930–1931: eduskunnan puhemies 1907–1913
- Kyösti Kallio 1907–1937: eduskunnan puhemies 1920–1921, 1924–1925, 1927–1928, 1929, 1930–1936
- J. K. Paasikivi 1907–1909, 1910–1914
- K. J. Ståhlberg 1908–1910, 1914–1918, 1930–1933: eduskunnan puhemies 1914–1917
- Lauri Kristian Relander 1910–1914, 1917–1920: eduskunnan puhemies 1919–1920
- Risto Ryti 1919–1924, 1927–1929
- Urho Kekkonen 1936–1956: eduskunnan puhemies 1948–1950
- Tarja Halonen 1979–2000
- Sauli Niinistö 1987–2003, 2007–2011: eduskunnan puhemies 2007–2011
Presidentit, jotka ovat toimineet kaupunginvaltuutettuna
- K. J. Ståhlberg (Helsinki 1901–1903)
- Risto Ryti (Helsinki 1924–1927)
- J. K. Paasikivi (Helsinki 1915–1918)
- Mauno Koivisto (Turku 1957)
- Tarja Halonen (Helsinki 1977–1996)
- Sauli Niinistö (Salo 1977–1992)
Presidentti, joka on toiminut maaherrana
- Lauri Kristian Relander 1920–1925 (Viipurin lääni)
Presidentit, jotka ovat toimineet puolueen puheenjohtajana
- Kyösti Kallio 1909-1917 (Maalaisliitto)
- J. K. Paasikivi 1934–1936 (Kansallinen Kokoomuspuolue)
- Sauli Niinistö 1994–2001 (Kansallinen Kokoomus)
Presidentit oikeudessa
Suomen perustuslain 113 §:n mukaan Suomen tasavallan presidentin toimesta ei saa nostaa syytettä, ellei kyseessä ole maanpetosrikos, valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan.[28] Vastaava säännös oli jo vuoden 1919 hallitusmuodossa. Siitä kuitenkin poikettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jota koskenut laki säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.
- Presidentintoimesta elokuussa 1944 eronnut Risto Ryti oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945–1946.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan toimessa olevaa tasavallan presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeudenkäyntiin.[29][30] Presidentti voi kuitenkin halutessaan suostua antamaan todistajanlausunnon tuomioistuimessa taikka kirjallisen lausunnon, jota voidaan käyttää todisteena.[31]
Presidenttien huomionosoitukset
Presidentit, joiden mukaan on nimetty katu, tie, aukio tai puisto
- K. J. Ståhlberg: Ståhlbergintie, Kulosaari, Helsinki, Ståhlberginkatu Lahti, Ståhlberginkuja Suomussalmi
- Lauri Kristian Relander: Relanderinaukio, Kulosaari, Helsinki; Relanderinkatu, Varkaus; Reissu-Lassin polku ja Reissu-Lassi (puisto), Jokiniemi, Vantaa
- P. E. Svinhufvud: Svinhufvudintie, Kulosaari, Helsinki; Svinhufvudinkatu, Lahti; Ukko-Pekantie, Heinola, Myllykoski, Ylivieska; Ukko-Pekankaari, Taavetti
- Kyösti Kallio: Kyösti Kallion tie Helsingin Kulosaaressa, Kyösti Kallion katu Lahdessa ja Nivalassa, Kyösti Kallion puisto Oulussa
- Risto Ryti: Risto Rytin tie Helsingin Kulosaaressa, Risto Rytin katu Huittisissa
- Gustaf Mannerheim: kadut, aukio Fiskars, Hamina, Hanko, Helsinki (Mannerheimintie), Karvia, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Loviisa, Mikkeli, Naantali, Nastola, Oulu, Parkano, Porvoo, Skogby, Vaasa
- J. K. Paasikivi: kadut, aukio Helsinki (Paasikivenkatu, Paasikivenaukio), Hämeenlinna (Paasikiventie), Kankaanpää, Kerava, Lahti, Tampere (Paasikiventie, Paasikivenkatu)
- Urho Kekkonen: kadut, aukiot ym. Hamina, Helsinki (Urho Kekkosen katu), Kajaani, Orimattila, Pielavesi, Saarijärvi, Suomusjärvi, Tampere (Kekkosentie, Kekkosenkatu), Rostock (Urho-Kekkonen-Straße)
- Mauno Koivisto: aukio, Helsinki; arboretum-puisto Ylivieska
- Martti Ahtisaari: aukio, Helsinki, Oulu
- Tarja Halonen: puisto, Helsinki (Tarja Halosen puisto)
Presidenttien mukaan nimetyt laitokset
- P. E. Svinhufvud: P. E. Svinhufvudin muistosäätiö
- Kyösti Kallio: Kyösti ja Kalervo Kallion museo[32], Kyösti Kallion koulu[33]
- Gustaf Mannerheim: Mannerheimin Lastensuojeluliitto[34], Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö[35], Mannerheim-museo[36]
- J. K. Paasikivi: Paasikivi-Seura[37], Paasikivi-Opisto[38]
- Urho Kekkonen: Urho Kekkosen Arkisto/UKK-seura[39], UKK-instituutti[40], Urho Kekkosen museo[41]
- Martti Ahtisaari: Martti Ahtisaaren koulu, Kuopio; Martti Ahtisaari Instituutti, Oulu[42]; Windhoek, Martti Ahtisaari Primary School; Sudan, Martti Ahtisaari School[43]
Presidenteistä kertovat elokuvat
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Onko tämäkään täydellinen lista? Pitäisikö mainita myös tv-elokuvat? |
- C. G. E. Mannerheim: Mannerheim – Suomen marsalkka (dokumentti), ohjaaja Kari Uusitalo, 1968
- Tarja Halonen: Rouva presidentti (dokumentti), ohjaaja Aleksi Bardy, 2012
Presidentit, joiden kuva on ollut setelissä
- K. J. Ståhlberg: 50 markan seteli 1963[44], 5 000 markan seteli[45], 50 markan seteli 1977.[46]
- J. K. Paasikivi: 1000 markan seteli 1955[47], 10 markan seteli 1963, 1980[48]
- Urho Kekkonen: 500 markan seteli 1975[49]
Presidentit, joiden kuva on ollut postimerkissä
- K. J. Ståhlberg: 1945, 1965
- Lauri Kristian Relander: 1983
- P. E. Svinhufvud: 1931, 1944
- Kyösti Kallio: 1941, 1973
- Risto Ryti: 1941
- Gustaf Mannerheim: 1937, 1941, 1952, 1967
- J. K. Paasikivi: 1947, 1950, 1970
- Urho Kekkonen: 1960, 1970, 1980, 1986
- Mauno Koivisto: 1983, 1993
- Martti Ahtisaari: 1997, 2008
- Tarja Halonen: 2003
- Sauli Niinistö: 2013
Presidentti, jolla on ollut myös valtioneuvoksen arvo
- J. K. Paasikivi 1930
Presidentti, joka on saanut Nobelin palkinnon
- Martti Ahtisaari 2008 (rauhanpalkinto)
Presidenttien asunnot
- Presidentit, jotka asuivat Presidentinlinnassa
- Presidentit, jotka asuivat Tamminiemessä
- Presidentit, jotka ovat asuneet Mäntyniemessä
Presidenttien perheet (puolisot ja lapset)
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen presidenttien perheistä
Lähteet
- Lauri Haataja: Presidenttikirja. Ajatus, 2001. ISBN 951-566-071-8.
- Tasavallan presidentit. Sarjan päätoimittaja: Raimo Väyrynen, Espoo, Weilin+Göös, Koko sarjan ISBN 951-35-5426-0
- Tasavallan presidentit. Tasavalta perustetaan 1919–1931 : Ståhlberg, Relander, Weilin+Göös, 1992 222 s., ISBN 951-35-5425-2
- Tasavallan presidentit. Murrosten ja kasvun vuodet 1931–1940: Svinhufvud, Kallio, Weilin+Göös, 1993, 221 s., ISBN 951-35-5427-9
- Tasavallan presidentit. Sodan ja rauhan miehet 1940–1956 : Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Weilin+Göös, 1993, 224 s. ISBN 951-35-5428-7
- Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956–1981 : Kekkonen, Weilin+Göös, 1994 , 207 s., ISBN 951-35-5429-5
- Tasavallan presidentit. Kohti yhdentyvää maailmaa 1982–1994 : Koivisto, Weilin+Göös, 1994, 237 s., ISBN 951-35-5430-9
Viitteet
- ↑ a b Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan... (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto
- ↑ Suomen perustuslaki 55 § Finlex
- ↑ Suomen Hallitusmuoto (1919).
- ↑ Presidentiksi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Kekkonen eroaa (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti[vanhentunut linkki] Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Ensimmäinen presidentti astuu toimeensa 1919[vanhentunut linkki] Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Kekkosen hyväksi poikkeuslaki (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
- ↑ Edustajamatrikkeli, K. J. Ståhlberg
- ↑ Edustajamatrikkeli, L. Kr. Relander
- ↑ Edustajamatrikkeli, Kyösti Kallio
- ↑ Edustajamatrikkeli, J. K. Paasikivi
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=46 (Arkistoitu – Internet Archive) ”Reissu-Lassesta” presidentti Ylen elävä arkisto
- ↑ https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/628 Kansallisbiografia, Relander, Lauri Kristian (1883 - 1942)
- ↑ Blomqvist, Marianne: ”Bettan, Gangstern och Mögelöga – smeknamn och öknamn bland finlandssvenskarna”, Yliopiston nimipäiväalmanakka 2008, s. 75. Helsingin yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=250 (Arkistoitu – Internet Archive) Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka Ylen elävä arkisto
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=670&a=3528[vanhentunut linkki] Kunniaa Marskille Ylen elävä arkisto
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=7939[vanhentunut linkki] Kekkospatsaat Ylen elävä arkisto
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=4208[vanhentunut linkki] Karjalaisen ja Kekkosen välirikko Ylen elävä arkisto
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=88 (Arkistoitu – Internet Archive) Mauno Koivisto - Turun fundeeraaja Ylen elävä arkisto
- ↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=&a=8437[vanhentunut linkki] Tuttu juttu: presidenttipeliä Ylen elävä arkisto
- ↑ Muumimamma vaihtuu Lucky Lukeksi (Arkistoitu – Internet Archive) Yle Areena
- ↑ Sauli Niinistö - yksinäinen susi Presidentinvaali 2012, Uutiset, Iltalehti
- ↑ Haataja s. 114
- ↑ Haataja s. 150
- ↑ Kommentti | Suomi voi nyt saada historiansa toisen suomenruotsalaisen presidentin, kirjoittaa Marko Junkkari Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ Suomen perustuslain 113 § Finlex. (11.6.1999/731). Viitattu 4.12.2023.
- ↑ Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 32 § Finlex. (12.6.2015/732). Viitattu 4.12.2023.
- ↑ Istuvaa presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeuteen (Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 22 § (571/1948) vuodelta 1948 kuului: "Tasavallan presidenttiä älköön kutsuttako todistajaksi.") Turun Sanomat. 20.12.2003. Turku. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ Asian käsittelytiedot HE 46/2014 vp (Hallituksen esitys HE 46/2014 vp (PDF-asiakirja, sivu 97).) Eduskunta. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ Kyösti ja Kalervo Kallion museo (Arkistoitu – Internet Archive) Nivala-seura
- ↑ Nivalan kaupunki - Koulut www.nivala.fi. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 19.7.2016.
- ↑ Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- ↑ Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö
- ↑ Mannerheim-museo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Paasikivi-Seura
- ↑ Paasikivi-Opisto
- ↑ Urho Kekkosen Arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ UKK-instituutti
- ↑ Urho Kekkosen museo Museovirasto
- ↑ Tervetuloa Martti Ahtisaari Instituutin sivuille www.maigbe.fi. Viitattu 30.12.2015.
- ↑ Ahtisaarelle muhkea lahjoitus Kuopiosta - Savon uutisia - Savon Sanomat web.archive.org. 13.1.2012. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 25.8.2020.
- ↑ 50 markkaa 1977 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ http://www.setelit.com/raha/253 www.setelit.com
- ↑ 50 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ Historialliset rahat, Suomen pankki
- ↑ 10 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ Historialliset rahat, Suomen pankki
- ↑ a b c d e f g h i j Presidentinlinnan historiaa, yle.fi
- ↑ a b Tamminiemen huvila 100 vuotta
- ↑ Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki